Vuonna 1981 seniori-ikäiset golfarit perustivat oman yhdistyksensä nimeltä Suomen Golfliiton Seniorit (SGS). Asialla olivat kilpagolfiin suuntautuneet papparaiset, tärkeänä tavoitteenaan osallistua kansainvälisiin seniorimittelöihin niin Pohjoismaissa kuin muuallakin Euroopassa. Raha ja varsinkin sen puute oli siihen saakka pitänyt Seniorit kotimaan kamaralla. Suomen Golfliitto oli noihin aikoihin niin köyhä, ettei sillä aina ollut rahaa lähettää edes nuorempia maailmalle, saati sitten senioreja, joiden oletettiin hoitavan omat kulunsa henkilökohtaisesti. SGS alkoi vähitellen kerätä varoja tileilleen ja jäsenmaksujen lisäksi onnistuttiin solmimaan muutamia ns. sponsorisopimuksia. Näin seniori-ikäiset golfarit pääsivät oma-aloitteellisuutensa ansiosta mukaan, omaa kukkaroa pahemmin rasittamatta, laajahkoon kansainväliseen kilpailutoimintaan. Vaikka Golfliitolla alkaa jo tänä päivänä olla rahavaroja yllin kyllin, on tämä vanha seniorikäytäntö edelleen voimissaan eli tuhannet seniorit maksavat normaalin liiton jäsenmaksun lisäksi myös oman porukan vuosimaksun. Tilanne näyttää hyvin sopivan Golfliitolle vaikka tämä, sen sisällä kasvava ”käenpoika”, sen kuin pulskistuu. Viime vuosina on senioritoimintaan tullut mielenkiintoinen sivujuonne, joka on saanut porukan jäsenmäärän melkeinpä karkaamaan käsistä. Viisaan taloudenpidon ansiosta seniorien tileille alkoi kertyä paljon ylijäämää, joka herätti mm. seuran kokouksissa sen verran ihmetystä, että hallitus päätti tehdä jotain. Se alkoi ostaa osakkeita eri kentiltä ja maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Tärkeätä oli, että osakkeet takasivat nimeämättömiä pelioikeuksia. Kesällä 2007 näitä oli jo 11:llä eri kentällä ja kun kukin jäsen saa pelata ”vain” kolme kertaa samalla kentällä, ilmaisia pelejä kertyi teoriassa 33 kappaletta. Kun jo yksikin kerta tuottaa SGS:n 25 euron jäsenmaksuun suhteutettuna ”voittoa” ei ole ihme, että ”senioriaate” alkoi vetää. Viime vuodenvaihteessa SGS:n jäseniä oli jo päälle 7000 ja tulevana suvena tuo luku varmasti vielä kasvaa. Ongelmia tullee vasta siinä vaiheessa kun väkeä on niin paljon, ettei kaikille löydykään enää ilmaisia pelejä, eikä ainakaan halutuimmilta kentiltä. Kaikkein suurimpia hyötyjiä tässä koko jutussa ovat ne noin 200 parempaa seniorigolfaria, joilla on nyttemmin varaa käydä isoilla joukkueilla johtajineen, jopa kaksissa eri Euroopan Mestaruuskilpailuissa, mutta heitähän varten koko ”pulju” alun perin perustettiin.
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitTilander Tuulettaa1
BlogitEntinen tyttö
BlogitEntinen tyttö
BlogitIlon sanomat
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitSami Sarpakunnas3
BlogitTilander Tuulettaa3
Ongelmaa ”ilmaisten” pelien saantiin oli jo viime kesänä, varmaan sitten ensi kesänä vielä enemmän ellei pelioikeuksia/kenttiä tule lisää. Näin ainakin kertoivat tuttavamme, jotka moneen otteeseen yrittivät tuloksetta päästä sopivan matkan päässä oleville kentille. Ja he olivat eläkeläisiä jolloin aikaa on vaikka minä päivänä, kunhan muut menonsa järjestelee sen mukaan. Meidän vielä työelämässä mukana olevien onkin sitten jo vaikeampaa hyödyntää näitä ”ilmaisia” pelejä. Me itse kyllä onnistuimme yhden kerran, joten siinähän se jäsenmaksu tuli kuitattua. Ajatus seniorigolfista on hieno, ehkä omalla ”klubilla” saadaan hiukan aktivoitua myös niitä iäkkäämpiä, vähemmän pelaavia senioreita. Mutta itse aloin miettiä koko jäsenmaksun maksamista kun en itse ilmeisesti juurikaan jäsenyyttäni pysty edes hyödyntämään. Kilpailumatkat Eurooppaan senioreitten jäsenmaksuilla, hmm … taitaa olla että niille valitaan aina se sama porukka ja silloinkin kysellään hyvin hiljaa ketkä pääsisivät lähtemään. Näinhän tuntuu olevan seuroissakin tapana että muiden kenttien tutustumismatkoille pääsee vain harvat ja valitut.