Kauden alussa tuntuu hyvältä asettaa uudet tavoitteet tulevalle kesälle. Ikään kuin olisi lupa aloittaa puhtaalta pöydältä.
Pidän golfissa erityisesti siitä piirteestä, että on niin helppo asettaa erilaisia tavoitteita ja mitata kehittymistä. Määränpää motivoi kehittymään. Olen tuloshakuinen ja analyyttinen myös harrastusten osalta, joten pidän mitattavuudesta. Golf on mainio laji, sillä suoran palautteen omasta lyönnistä ja tuloksesta saa välittömästi. Halusi tai ei. Vaikka olen tuloshakuinen, niin se ei tarkoita, että olisi pelattava hampaat irvessä ja tosissaan, ainakaan ihan aina ;). Olen oppinut lyhyen golftaipaleeni aikana, että mitä enemmän kentällä nauttii ja rentoutuu, niin sitä paremmin peli kulkee. Kuulostaa helpolta, mutta huonojen lyöntien tullessa kärsivällisyyttä koetellaan, varsinkin kun halu onnistua on niin kova. On opittava käsittelemään pettymystä.
Onnistuminen onkin olennainen osa lajin viehätystä. Se motivoi jatkamaan ja koukuttaa kuin sokeri. Hyvänolon tunne onnistuneen kierroksen jälkeen on huumaava.
Pelasin maaliskuussa lomamatkallani toistaiseksi parhaan lyöntipelitulokseni, eli 90 lyöntiä. Händäriä tärkeämpänä mittarina pidänkin lyöntipelitulostani, koska pisteitä enemmän minulle merkitsee pelin tasaisuus. Tämän vuoksi asetan mieluummin ihannelyöntitavoitteen händärin sijaan. Lyöntipelitavoitteeni tälle kesälle on pelata 85 lyöntiä tai alle tulevana kesänä. Se on minulle jo erittäin kova tavoite, eikä varmasti tule taivaanlahjana, vaan vaatii paljon. Käynnistymässä on neljäs kesäni lajin parissa. Ensimmäinen kesäni meni lähinnä huitoessa hyvin epäsopivilla mailoilla, mutta viimeiset kaksi kesää olen pelannut tavoitteellisemmin.
Jotta pääsen lyöntipelitavoitteeseeni, niin tarvitsen suunnitelmallisuutta, treeniä ja ennen kaikkea halua päästä tavoitteeseen sekä intohimoa peliä kohtaan.
Luin talvella Melina Niemen Menestyksen portaat –kirjan, jossa kerrottiin yksinkertaisesta mallista, jota voi käyttää apuna omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Omia menestyksen portaita tehdessä on tärkeää miettiä seikkoja hyvin henkilökohtaisella tasolla ja olla rehellinen itselleen omista heikkouksista ja vahvuuksista, jotta siitä on oikeasti hyötyä. Mitä vaaditaan tavoitteeseen pääsemiseksi, mitä esteitä tulee mahdollisesti tielle ja suunnitelma, miten nämä esteet taklataan. Loukkaantumiset ovat tietysti haastavampia esteitä, mutta esteitä voivat olla myös kiire, väsymys tai innostus. Näihin haasteisiin voi vaikuttaa jo etukäteen laatimalla suunnitelman niiden varalle. Portaikkohan voi olla monivuotinen eikä vain kauden kestävä, kunhan se on paloiteltu pienempiin välitavoitteisiin.
Määränpää tai ei niin muistetaan kuitenkin nauttia siitä tärkeimmästä, eli matkasta.
Mitä tavoitteita teillä on tulevalle kaudelle?
Onko se ihannetasoitus, holari, eagle, draivin pituus, keskimääräinen puttimäärä vai jotain muuta?
Heli
@helipuhakka
Holari…jokavuotinen tavoite, kunnes se onnistuu. 22 vuotta on jo yritetty.
Erilaisia tavoitteita on kirjattuna paljonkin, mutta yksi tärkeä tavoitteeni on vahvistaa kärsivällisyyttäni. Viime kaudella sattui usein samaan ryhmään joku urvelo, joka käveli puttilinjan päältä, oli ärsyttävän hidas tms. Tunnistan sen selkeäksi heikkoudekseni, että annan tuollaisten tekijöiden vaikuttaa peliini. Vaikka toki noita asioita voi ottaa esille asianosaisten kanssa, niin tavoitteeni on antaa niiden vaikuttaa vähemmän.
Albatrossi – kyllä se sieltä joku päivä tulee! 🙂
Downhill – Ymmärrän, itselläni on samankaltaista ongelmaa. Henkinen peli on vielä aivan liian heikko ja sitä pitäisi vahvistaa. Henkisestä puolesta pitäisi mielestäni ylipäätään puhua enemmän, sillä vaikutus on todella suuri. Tsemppiä!
Ai niin yksi tavoite unohtui: Yritän tänäkin vuonna lyödä varapallon ensimmäistä palloa pidemmälle metsään.