Seurasin golfkisaa Instagramissa – ja luulen saaneeni jotain, mikä jäi tv-katsojilta näkemättä - Golfpiste.com

30.11.–7.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[3][3]
KilpailuaSuomalaista
Blogit - Ilon sanomat

Seurasin golfkisaa Instagramissa – ja luulen saaneeni jotain, mikä jäi tv-katsojilta näkemättä

Golf on meillä koko perheen yhteinen juttu. Etenkin kilpagolfia seurataan enemmän ja vähemmän antaumuksella viikoittain. Nyt sattuikin hauskasti, että Valderramassa pelattua Euroopan kiertueen kisaa seuratiin meidän perheessämme kolmella eri tavalla: paikan päällä, tv-lähetyksen välityksellä ja somessa.

Kilpailusta välittyy melkoisen erilainen kokemus riippuen siitä, mistä mediasta sitä seuraa. Paikan päällä aistii tunnelmaa ja saa kokea aitoja tunteita reaaliajassa. Valderramassakin oli kuulemma parveillut kymmeniä suomipaitaisia kannattajia, joiden Oi suomi on -huudot olivat raikuneet väylillä Tapio Pulkkasen upottaessa putteja päätösrei’illä.

Tällaisesta suomitunnelmoinnista ei tv-katsojilla ollut minkäänlaista käryä. Toisaalta tv-katsojilla todennäköisetsi oli laajin käsitys koko fieldin tapahtumista – nostetaanhan lähetykseen pääasiassa kuumien ryhmien ja pelaajien suorituksia.

Itse seurasin kisaa lähinnä somekanavien välityksellä. Instagramin ja Twitterin kautta sain nähdä pieniä maistiaispaloja viikonlopun peleistä, kuten hienoimmat pelastuslyönnit kiemuraisten korkkitammien oksien väleistä. Lisäksi somessa näkee usein pelaajien haastatteluita, joita lähetyksessä ei aina ehditä näyttää.

Se onkin yksi somejulkaisujen parhaita puolia. Pelaajien kuvaukset kamppailuistaan tai uskomattomista flow-kierroksistaan ovat kutkuttavia – ne avaavat pelaajien sielunmaailmaa aivan eri tavalla kuin pelkkien numeroiden tuijottaminen. Tv-lähetyksessä ja paikan päälläkin pelaajat näyttäytyvät joskus viilipyttyinä ja robottimaisesti etenevinä ihmiskoneina. Näinhän asia ei kuitenkaan ole, vaan jokainen pelaaja käy kierroksen aikana läpi tunteiden vuoristorataa, joutuu pohtimaan päätöksiään ja selviytymään tunneryöppyjen keskellä.

Kuka kaipaa seitsemän tunnin lähetyksen tapittamista, kun parhaat palat voi poimia somesta?

Somekanavat eivät ehkä luo ajantasaisinta kuvaa kilpailun etenemisestä. Olen kuitenkin huomannut, että usein someen jaettava sisältö tuo kisan seuraamiseen lisäarvoa. Somessa nousevat esiin myös pelaajien persoonat.

Parasta somesisältöä ovat juuri ne pätkät, joissa pelaajat esiintyvät omina itsenään. Esimerkiksi European Tourin Instagram-kanavalle ilmestyy säännöllisesti hauskoja haastevideoita, joissa kiertueen pelaajat kisailevat leikkimielisissä yhden mailan -haasteissa tai griiniosumakisoissa.

Haastevideoilla pelaajat tuntuvat riisuvan virallisen ja totisen kilpailuasenteensa ja tulevat kentälle pitämään hauskaa. Samalla valottuu aina pieni pala pelaajan persoonaa – joskus saamme nähdä somessa pilkahduksen leikkimielisestä kisailusta innostuvaa pikkupoikaa, joka rakastaa golfia.

Moni golfari on itsekin ottanut harjoitusviheriöllä hassuja kikkakisoja pelikavereidensa kanssa ja tunnistaa siitä syntyvän mukavan tunnelman. Onkin hauskaa nähdä, kuinka tuo sama tunnelma syntyy ja syttyy myös kiven kovien ammattilaispelaajien pikkukisailuissa.

Jos saisin valita, menisin ehdottomasti seuraamaan kisoja paikan päälle aina kun mahdollista. Koska se on usein utopistinen toive, tyydyn seuraamaan kisatapahtumia tallenteiden välityksellä. Ammattilaispelaajia seuraamalla voi ainakin yrittää oppia jotain uutta ja apinoida oppeja omaan peliin. Olkoon se sitten vaikka pikkupoikamaista nauttimista viheriöillä. Se on muuten erinomainen oppi.

Lue seuraavaksi: Sen tajuaa vain, jos on paikalla

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (1 kpl)

  • golftintti says:

    Onpa jännä juttu… Itse olen ihmetellyt miksi pelaajia haastatellaan kisan keskellä (muussa urheilussa juuri suorituksen tehneitäkin on pakko mennä tyhjänpäiväisillä kysymyksillä häiritsemään, vaikka henki tuskin kulkee).
    Loppuhaastattelussahan yleensä kuullaan vain se, jonka katsojat ovat jo nähneet, enkä ole näistä välihaastatteluistakaan koskaan mitään lisäymmärrystä saanut.
    Kilpailujen katsominen on paikan päällä aivan loistavaa, mutta valitettavasti tv-lähetysten taso on laskenut vuosien varrella, tai ainakin muuttunut sellaiseksi, että siitä ei jaksa enää kiinnostua. Muutaman pelaajan pakonomainen seuraaminen estää kokonaisuudesta nauttimisen.
    Onneksi ET:llä on sentään ymmärretty, että golfin seuranta ei tarkoita yksittäisten lyöntien näyttämistä sekalaisessa järjestyksessä.
    Somessa näytetään mitä näytetään, ikävä on entisaikaisia ’oikeita’ golflähetyksiä!
    Ja ne ’leikkimieliset’ keskinäiset mittelöt…
    Jännä juttu siis. Aika hyvin on onnistuttu, tarkoitus on tarjota jokaiselle jotakin niinkuin pitääkin.