On mestaruuskisojen viikonloppu ja taidan ensi kertaa toiminnanjohtaja-urani aikana (kahdeksas kesä) olla lauantaiaamuna kotosalla kahvikupposen ääressä. Talissa kisat vetää vanhan perinteen mukaan prot ja oma peli ei ole siinä kunnossa, että viivalle olisin lähtenyt. No, ensi vuonna ehkä uusi yritys! Luinpa ajankuluksi pitkän viestiketjun Golfpisteen Forumista, jossa hidas pelaaminen oli jälleen kerran ja aiheestakin otettu keskustelun aiheeksi. Värikästä ja tuttuun tyyliin aiheellista ja aiheetontakin debattia, miten hidas pelaaminen, ”golfin syöpä” saataisiin kitkettyä pois. Konsteja on monia ja yritän nostaa niistä yhden enemmän esille. Hitaan pelaamisen vastakohta ei nimittäin ole nopea pelaaminen, vaan järkevä pelaaminen. Järkeväksi pelaamiseksi kutsun golfia, joka lähtee nimenomaan tosiasioiden tunnustamisesta. Ja kun kyseessä on maailman vaikein pallopeli, on tosiaan syytä pieneen itsetutkiskeluun ennen kuin lähtee tukahduttamaan muiden harrastusta tukkimalla kentän tyhmällä toiminnalla. Ensimmäinen kysymys jokaiselle golffarille tulisikin kuulua: minkä tasoinen pelaaja olen ja miten minun tulisi kentällä toimia, jotta pystyn pelaamaan muiden tahdissa tai kentän asettamissa aikarajoissa. Aika usein pelaajia tapaa pelaamasta väärältä teeltä. Onko meidän oikeasti muutettava kaikkien kenttien teet Kytäjän malliin, jotta se suomalaisten miesten itsetunto oikeasti kestäisi pelaamisen ”punaisilta”? Ja olisiko sitten rohkeutta ottaa käyttöön sääntö tai ainakin suositus siitä, että valkoisilta pelaavat vain singelit, keltaisilta tasoituksella 0-18.4, sinisiltä tasoituksella 0-36 ja punaisilta kaikki, joilla tasoitus on 36 tai yli…? Ulkomailla näitä näkee, joskaan suomalainen golffari ei niitä sielläkään noudata. Ja siis vielä kerran: teen väri ei ole sukupuoleen sidottu vaikka slopea ei valkoisilta olekaan naisille useimmiten määritelty! Sitten on mailojen valinta. Itse olin sen verran nöyrä, että pelasin hcp:ni aikanaan n. 15 tasolle, ennen kuin aloin käyttää driveria kentällä. Tosin kotikenttäni oli lyhyehkö public kenttä USA:ssa, mutta siellä slice tai hook oli järjestään toisella väylällä, joten ihan pelkkä terve pelko satuttaa muita pisti pelaamaan mieluummin spoonilla väylälle. Taisin pelata elämäni parhaan scorenkin 74 ilman driveria. Yksi viisaus kuuluu: ”lyö niitä lyöntejä jotka osaat”. Jos et oikeasti osaa pelata driverilla, pysy rangella sen kanssa tai jätä se takalaatikkoon, kun lähdet rundille. Kaikilla on silloin kivempaa – jopa Sinulla itselläsi. Millaisella pallolla sinä pelaat? Jos lompakkosi on kunnossa ja haluat vetää Pro V 1:llä joka rundin, älä sitten itke niiden perään ja hae niitä pusikoista ja raffeista sen jälkeen, kun itsetuntosi (=järkesi tai sääntötuntemuksesi) ei ole ymmärtänyt laittaa peliin varapalloa. Jos taas katsot, että rahat voi hukata fiksumminkin kuin kalliilla pallolla pelaamalla, hanki sellaisia, joissa on kohtuuominaisuudet suhteessa omaan pelitasoosi ja jotka eivät vie sinulta yöunia, jos palloja katoaa metsiin, raffeihin ja vesiesteisiin. Palloja tulee ja palloja menee. Itse toivotan kadonneen pallon ”pallojen ikuiseen kiertokulkuun” tietäen, että useimmiten joku onnellinen sen sieltä löytää. Vesiesteet on tietty eri asia, kun nykyään niitä kai aika harvalla kentällä sukelletaan ylös junnujen hyväksi… Kentällä liikkuminen ja tilannetaju ovat asia, jossa pelisilmä on se tärkein. Maltatko katsoa minne pelikaverin pallot lentävät ja tarvittaessa rohkea sanomaan ääneen, että ”paras ehkä lyödä varapallo”. Varsinkin jos olet kotikentällä vieraan kanssa, joka ei tunne kenttää. Ja kun kaikkien pallot ovat varmuudella kehissä, sitten oikeasti liikutaan, eikä madella. Kun mennään omalle lyöntipaikalle, valmistaudutaan lyöntiin jo valmiiksi. Tuulen suunnan, etäisyyden ja mailavalinnan pitäisi olla valmiina päässäsi jo kun päästään pallolle. Sitten se hetki keskittymiseen, joka säästää eniten aikaa kokonaisuuden kannalta, eli ratkaisevat sekunnit tehdä hyvä svingi. Jos kaikki meni nappiin, niin peli sujuu varmasti. Jos ei, sitten on taas tehtävä järkeviä valintoja uudestaan. Kaiken tekemisen kentällä tulisi kuitenkin tähdätä siihen, että peli sujuu ja kaikilla kentällä olevilla voisi edes teoriassa olla kivaa. Alleviivattuna sana teoriassa, koska aika moni meistä vain tuhisee mennessään ja kertoo joka lyönnin jälkeen jonkun tyhmän tekosyyn, miksi lyönti epäonnistuu tai että ”tänään ei kulje”. Pitäisiköhän kentälle laittaa kellojen lisäksi myös peilejä…? Järkevään peliin kuuluu oleellisena myös asenne. Oletko tiukkapipo, joka pelaa reikään asti vaikka mitään panosta ei edes ole? Etkö oikeasti osaa nauraa itsellesi ja virheillesi, vaikka käytkin rangellakin vain kerran vuodessa ja pron olet viimeksi nähnyt green card kokeessasi? Mitä jos oikeasti ottaisit golfin sillä lailla tosissasi, että oikeasti miettisit muitakin ja siksi myös itseäsi? Jos pelaat pistebogey kilpailussa, miksi siis yrittäisit taistella loppuun asti scratch-tuloksen itsellesi, vaikka lyöntejä kertyy varmuudella toista sataa? Toivon, että joku lukija kokisi pienen ”heräämisen” ja kävisi oikeasti harjoittelemassa, mahdollisesti ottaisi prolta tunnin tai pari, miettisi välineensä (mailat ja pallot) ja niiden käytön vielä kerran uudestaan, kokeilisi rohkeasti pelaamista lyhyemmältä matkalta, eli vaikka sinisiltä tai punaisilta, pelaisi kierroksen vain niillä lyönneillä mitä osaa ja ottaisi vakavasti myös kentän kiertämisen alle neljään tuntiin tai nopeamminkin, jos kentällä on tilaa siihen. Hosumaan ei siis kannata ryhtyä, vaan pikemminkin keskittyä oleelliseen. Hyviä loppukesän rundeja kaikille – lumi tulee yllättävän pian…
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitTilander Tuulettaa1
BlogitEntinen tyttö
BlogitEntinen tyttö
BlogitIlon sanomat
BlogitTilander Tuulettaa
BlogitSami Sarpakunnas3
BlogitTilander Tuulettaa3
Osuvasti Markku, itselleen voi esittää kysymyksen ”Kummasta itse nautin enemmän äly- val ääliögolfista?” pelikaverinikin?
Hyvä kirjoitus Markku.Itse näin seniorina lyöntien jo lyhentyessä ehdottelen pelikavereilleni punaisilta pelaamista.Yleensä se herättää vain säälin sekaista hymähtelyä,vaikka nämä kaverit ovat korkeintaan saman tasoisia pelaajia.Kyllä asennemuutoksella voisi monella lailla saada nopeampia kierroksia.
Hyvä kirjoitus. Uskomatonta, että kun pelasin ensimmäistä kautta golfia ja n. kolmatta kierrosta elämässäni (punaisilta), niin sain kuulla kommentteja tyyliin ”pelaatsä ämmien tiiltä vai?” Ja nämä ihan perusklubiruuppareilta.
Valitettavasti maailmassa (siis Suomessakin) on hyvin paljon golfareita, jotka eivät tunne sääntöjä, ei etikettiä ja jotka ovat antaneet itselleen luvan käyttäytyä aivan miten huvittaa toisista välittämättä. Tämä ei tule muuttumaan koskaan. Kysymys kuuluukin: onko golf kaikille? Kun et osaa etkä välitä… Vai tarvitaanko näitäkin pelaajia maksamaan tätä hupia ja siksi heitä on vain kestettävä? Et voi muuttaa kuin itseäsi. Se on fakta.
Hienoa Markku. Täällä on käyty keskustelua jenkkilän (USGAn) kampanjasta, jossa kenttä pyritään pelaamaan siinä pituudessa, jossa avauksen jälkeen klubituupparikin lyö lähestymislyöntinsä lyhyellä raudalla eikä väyläpuulla. Peli nopeutuu, muuttuu nautittavammaksi ja tulostaso paranee. Slope hoitaa tasoitukset kohdalleen. Hyvää loppukesää Suomeen täältä sadekauden keskeltä!
Hyvä Markku oikeaa tekstiä ja meillähän voisi olla sama käytäntö kuin monessa muussa maassa (esim Spain,Swe) jos haluaa pelata Valkoiselta niin pitäisi pyytää paikalliselta Prolta lupa siihen, ellei tasoitus ole alle 4,4 muutenkin ihmettelen miksi on niin vaikea pelata esim siniseltä tee:ltä??? ÄIJÄT MEKIN VOIDAAN PELATA JOSKUS HYVINKIN KUN, VALITAAN OIKEA TEE PAIKKA, SE EI OLE HÄPEÄ!!!
2xpar+1 maksimitulokseksi ja kaikki muu (metsät, raffit ym.)paitsi out vesiestesäänöllä niin harkkakierrokset nopeutuvat rutkasti.Etenkin aloittelijoilta ja meiltä vähän kauemminkin tahkoneilta.
Ehdottomasti pitäisi tiimerkkien väritys muuttaa tai nimetä ne kuten Kytäjä on tehnyt. Tämä lisäksi pitää ehdottomasti tehdä sekä caddiemasterille että ykköstiille selkeä SUOSITUSTAULU, jossa suositellaan ystävällisesti miltä tiiltä minkäkintasoisien pelaajien olisi hyvä pelata pelinautinnon maksimoimiseksi. Mm. Ruotsissa Vasatorps GK:lla on tällainen mielestäni loistava käytäntö. Ei siinä kukaan loukkaannu eikä ego koe kolhuja jos ystävällisesti suositellaan.
Aika usein näkee sitäkin, että kärry jätetään kauas griinistä tai väärälle puolelle seuraavaan tiipaikkaan nähden jne. jolloin tulee turhaa kuljeskelua edestakaisin. Tämä korostuu varsinkin aloittelevien keskuudessa, mikä pistää kysymään että mikä oikeasti on tärkeää Green card -suorituksen yhteydessä? Se, että pallo lentää suoraan vai se, että osaa pelata ripeästi?