24.11.–1.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[2][6]
KilpailuaSuomalaista
Blogit - Tilander Tuulettaa

Näin syntyi Augusta National

Kun Robert Tyre “Bobby” Jones voitti 28-vuotiaana 1930 kaikki mahdolliset suurkilpailut, joihin amatööri pääsi mukaan – eli U.S. Openin, U.S. Amateurin, British Openin ja British Amateurin – ilmoittaen samalla lopettavansa lyhyen, mutta loisteliaan uransa, katsoivat muutamat rahamiehet tilaisuutensa tulleen ja houkuttelivat mestarin keulakuvakseen aivan uuteen golfkenttä-projektiin. Tontti oli valmiiksi katsottuna ja se sijaitsi Augusta nimisessä kaupungissa Georgian osavaltiossa.

Vuonna 1931 Jones lähti kartoittamaan sopivaa suunnittelijaa laadukkaaksi tarkoitetulle kentälleen. Hän suuntasi Californiaan ja siellä Montereyn niemimaalle, joka vilisee loistavia golfkenttiä. Siellä hän etsi käsiinsä vanhan brittitohtorin Alister Mackenzien, joka oli lopettanut lääkärinhommat ja alkanut suunnitella golfkenttiä. Uuden uransa hän oli aloittanut Harry Coltin suunnittelutoimistossa, mutta oli sittemmin itsenäistynyt ja muuttanut yhden suunnittelemansa kentän, Spanish Bayn, laidalle asumaan.

Eniten Bobby Jonesia kiinnosti toinen Mackenzien luoma kenttä, Cypress Point, jota hän piti maan ehdottomana ykkösenä. Hän sai Mackenzien kiinnostumaan projektista ja sopimus syntyi 20 000 dollarilla, mikä oli siihen maailman aikaan iso raha. Mackenzie matkusti maan itärannikolle tutkimaan tarkoitukseen varattua tonttia, jolla oli aikaisemmin sijainnut suuri kauppapuutarha, huomaa siis, että atsaleat suun muut kukat olivat jo valmiina paikalla.

Ensimmäiset luonnokset ja reititykset valmistuivat nopeasti ja töihin päästiin vielä samana vuonna. Työt eivät edistyneet odotetulla vauhdilla, koska USA:ssa oli valtava lama ja kentän takana olleet maksajat kärsivät suuria tappioita pörssissä. Hiljalleen kenttä kuitenkin valmistui ollen valmis syksyllä 1933.

Suunnittelija Mackenzie ennätti kuitenkin kuolla vähän ennen hienon kenttänsä valmistumista. Kerrotaan, että köyhtynyt kenttäyhtiö maksoi piirustuksista vain puolet, eikä tohtorin perikunta koskaan saanut puuttuvaa kymppitonniaan.

Alkuvuosina kenttä oli niin kovassa rahapulassa, että se joutui pyytämään apua kaupunkilaisilta, jotka sitten ostivat suuria määriä pääsylippuja vaikkeivat paikalla käyneetkään. Tästä juontaa se tapa, että ne paikkakuntalaiset tai heidän jälkikasvunsa saavat edelleen ostaa halutessaan kohtuuhintaisia lippuja, joilla he voivat tienata sievoisia summia.

Ensimmäinen kilpailu kentällä pidettiin maaliskuun lopussa vuonna 1934, mutta sen nimi ei vielä silloin ollut Masters vaan Augusta National Invitational. Herrat ehdottivat jo silloin nimeä Masters, mutta Bobby Jones piti sitä vähän liian mahtailevana hänen pieneen kutsukilpailuunsa. Parin vuoden päästä hän antoi periksi.

Nykyisen kentän reititys noudattaa aika tarkoin alkuperäissuunnitelmaa ja ainoastaan reikä 16 ympäristöineen on täysin muutettu. Kenttää on luonnollisesti pidennetty paljon lähinnä tiiauspaikkoja taakse vetämällä. Jäsenistö ei ole täälläkään koskaan pitäneet siitä, että mestarit pitävät heidän rakasta kenttää pilkkanaan.

Eniten pituutta on vuosien saatossa lisätty rei’illä 1, 2, 8, 10, 11 ja 18. Täksi vuodeksi odotettiin, että kovin lyhyeksi jäänyt par-vitonen 13 saisi lisää pituutta, mutta viime aikoina otetuissa ilmakuvissa ei näy mitään muutoksia, vaikka klubi on tiettävästi ostanut lisää maata juuri sen tiiauspaikan takaa.

Kentän ennätys neljältä kierrokselta on 270 ja se on Tiger Woodsin nimissä vuodelta 1997. Woods muuten käytti vielä tuolloin vanhaa pienipäistä draiveria.

Monet tunnetut kenttiäsuunnittelijat ovat vuosien aikana kenttää peukaloineet ja nimistä mainittakoon Robert Trent Jones (ei sukua Bobbylle) Jack Nicklaus, jonka firma uusi joskus 80 -luvulla greenien pinnat sekä Tom Fazio, joka on vastannut viime vuosien korjauksista.

Augusta National on sijoittunut säännöllisesti kärkikolmikkoon, kun maailman kenttiä on pantu paremmuusjärjestykseen. Tänä vuonna Mastersin yleisö odottaa mielenkiinnolla, miltä kenttä näyttää näin syksyllä. Kaipa siellä kukkia riittää, vaikka kentän värisävyt ovat varmasti vähän erilaisia. Kentän lammet ja purot on varmasti taas värjätty syanidilla kauniin sinisiksi.

Vaikka tämän vuoden Masters pelataan aivan väärään aikaan, voimme kuitenkin lohduttautua sillä, että seuraava Masters tulee jo vajaan viiden kuukauden päästä huhtikuussa tutumpaan aikaan, jolloin se taas avaa uuden golfkauden. Ehkä joku uusista lupauksistamme ennättää sinne mukaan.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje