Hideki Matsuyaman rauhallinen suunnanvaihto ennen downsvingin käynnistymistä on yksi PGA Tourin mieleen jäävimmistä. Kuva: Getty Images
Blogit | Harjoittelu & vinkit | Teemu Tyry |
21.5.2018

Käynnistyykö svingisi oikeassa järjestyksessä?

Mailan ja pallon vauhtiin sekä liikesuuntiin pystyy tehokkaasti vaikuttamaan pitämällä vartalon, kädet ja jalat hyvässä kunnossa - myös kauden aikana.

Tein keskiviikkona ilmestyvään Golflehteen artikkelin biomekaanisesta testaamisesta golfsvingissä.

Pickalan valmentajat Jan Forsell ja Pasi Purhonen valottivat kuinka vartalon, käsien ja jalkojen liikkeet luovat pohjan optimaaliselle svingaamiselle.

Pääsin kokeilemaan K-Vest laitteistoa, joka antaa lahjomattomasti arvot 3-D mallinnuksena vartalon ja raajojen tasoista, liikesuunnista ja näiden keskinäisestä järjestyksestä.

Olin kokeillut ko. laitteen edeltäjää jo vuosia sitten, jolloin sen toiminnallinen luotettavuus oli murto-osia nykyisestä ja testin anti sen mukainen.

Nyt tekniset haasteet on voitettu, ja kykenin allekirjoittamaan kaikki analyysit ja ”virheet”, joita laitteisto suolsi dokumentteina.

Sain odotetun tuloksen, joka paljasti tiedostamiani heikkouksia, joitain vahvuuksiakin.

Poimintoja tuttujen määritelmien kautta ohessa, jotta lukija pysyy edes hivenen kärryillä.

Alkuasennossa:

-lantio liiaksi avoinna (7 astetta)
-Ylävartalo kumartuneena liiaksi eteen ( 52 astetta)

Backsvingissä:

-Ylävartalon kierto puutteellista (69 astetta)
-Lantio työntynyt liiaksi taakse ( 14 astetta)

Osumassa:

-Lantio kiertymisen ja työntymisen yhdistämisessä haasteita
-Paino työntynyt sivusuunnassa liiaksi ”eteen”

Janne Forsell kykenee yhdistämään samasta svingivideosta myös lyöntianalysaattorin antamat tulokset, biomekaanisen analyysin sekä suorituksen aikaista painetta ja tasapainoa mittaavat arvot.

Oleellisin tieto analyysissä koski downsvingissä liikkeelle lähdön järjestystä, joka minulla oli optimaalisesta täysin päinvastainen. Lantion ja ylävartalon käynnistämä liike antaa oikeaoppisessa svingissä käsille ja mailalle vauhtia ja suuntaa. Minulla laitteisto mittasi järjestyksen, jossa maila ja kädet käynnistivät liikkeen. Vaikka osumassa järjestys ja vauhdit olivatkin jo paremmassa muodossa, tehot ja toistettavuus ovat vain tyydyttävällä tasolla.

Ajan puutteen vuoksi emme ehtineet svingiäni useaan otteeseen trimmanneen Janne Forsellin kanssa vielä käydä läpi kuin pintapuolisesti harjoitteita ja toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.

Fyysiset valmiudet luovat pohjan tehokkaalle svingaamiselle

Video sekä mailanliikkeitä, pallon vauhtia ja kierteitä mittavat lyöntianalysaattorit ovat olleet perinteisimmät ja mielenkiintoisimmat apuvälineet opetuksessa. Tosiasia kuitenkin on se, että hyvässä kunnossa oleva lihaksisto, vartalon hallinta yhdistettynä käsien ja jalkojen toimintaan ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä kun mailaan ja palloon haetaan vauhtia sekä puhdasta osumaa.

Aihe nousee jos mahdollista vieläkin oleellisemmaksi ikääntymisen myötä, jolloin liikkuvuuden ja voimatasojen vähentyessä taitoa on tehdä suoritustekniikkaan mahdollisimman hyviä kompromisseja rikkomatta kokonaisuutta.

Minulla meni testaamisen aikana ja tuloksia lukiessani isosti ”valo läpi pään”. Otin välittömästi kaksi tuttua harjoitetta kotiläksyiksi. Liikkeen tekeminen ilman palloa hidastettuna mailan kanssa riittää backsvingin käynnistämisen järjestyksen hiomiseen – ainakin alkuvaiheissa.

Pasi Purhonen purkaa svinginanalyysia valmentajakurssilla Kaisa Ruuttilalle (vas.), Kari Viitaselle, Esa Lehdelle ja Juha Pentikäiselle.

Biomekaanisia analyysejä tekee pätevillä mittalaitteilla Suomessa toistaiseksi vain kourallinen valmentajia. Kaikilla koulutetuilla PGA-valmentajilla on vähintään kohtuullinen osaaminen biomekaniikan vaikutuksesta golfsvingiin, joka on ratkaiseva osanen svingin rakentamisessa.

Suosittelen niitä, joita oman svingin kehittäminen isosti kiinnostaa, perehtymään aiheeseen osaavan valmentajan kanssa ja pienimuotoisemmankin analyysin pohjalta tämän jälkeen tarttumaan ”maltillisesti” toimeen.

”Biomekaanisen testin kautta tavoite on kartoittaa svingin haasteet ja vahvistaa oppilaalle sopivinta svingiä. Tähtien malliin ei tarvitse taipua jollei siihen ole fyysisiä mahdollisuuksia. Hyvä ohjenuora on tavoitella siltä osin omaa hallittua maksimia”, Pasi Purhonen muistuttaa osuvasti lehden haastattelussa.

Pickalan valmentajien lisäksi biomekaanisia analyysejä K-Vest laitteistolla tekevät Suomessa ainakin Henrikki Tolonen (HGK) ja Timo Karvinen (EGS).

Teksti: Teemu Tyry

Kommentit

Oma kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.