Muutto on yksi elämän suurista mullistuspisteistä. Luopumista vanhasta, tilaa uudelle. Mullistus ei olekaan ihan pieni, kun päättää jättää yli 140 neliötä ja konmarittaa itsensä alle 50 neliöön.
Parinkymmenen vuoden golfharrastus on myös osaltaan lisännyt paritalon tavarakuormaa, jota tässä nyt veivailen mielessäni ja konkreettisesti: mitä otan mukaan uuteen elämään, mitä myyn, mitä lahjoitan, mikä päätyy roskalavalle.
Siispä uppouduin yhdeksi iltatoviksi yläkerran mailavarastoon ja golfvaatekaappiin.
Aikaa kului, sillä tavara, golftavarakaan, ei ole pelkkä itsensä vaan se kantaa poikkeuksellisen paljon myös muistoja. Kitkeriä, suloisia, kitkeränsuloisia.
Esimerkiksi: Tuo draiveri oli alkuvuosina avain pitempään avaukseen. Tuolla mailalle tein – toistaiseksi ainoan – holarini. Tuon lippiksen ostin maailman pohjoisimman golfkentän klubilta Alaskasta. Tuon anorakin hankin Ryder Cupista Walesista. Nuo raudat olivat kyllä hyvät, jotenkin helpommat kuin nykyiset. Pitäisiköhän ne säästää?
Vanhasta varastobägistä löytyi joitakin lasten mailoja, loput lienevät mökillä. Olen yrittänyt kevyesti mutta tuloksetta innostaa lähipiirin pikkuväkeä lajiin. Oli myös teinivuosina venähtäneen kuopuksen pitkiä keppejä, vaikka pelaaminen jäi silloin vähiin.
Kaman kierrätys on ekoteko ja samalla uusien harrastajien konkreettista tukemista.
Löytyi erilaisia satunnaisrautoja, ehkä jokin heräteostos. Muutama hyvin tai huonosti toiminut hybridi ja hiekkamaila.
Yksi kokeiltavana ollut draiveri on seissyt kaapissa koko korona-ajan. Se on palautettava omistajalleen, joka ehkä muistaa, ehkä ei, että yksi hänen monista pelivälineistään on kateissa. Terveisiä vaan Golfpisteeseen.
Tallessa oli myös se setti, jonka avulla pääsin mukavasti eteenpäin harrastuksessa ja pelailin monta vuotta: Callawayn raudat, Cobran Big Bertha -draiveri, puukolmonen ja -vitonen sekä Taylor Maden putteri, jonka sain 50-vuotislahjaksi.
Koska en ole rakentamassa henkilökohtaista golfmuseota, pistin hieman haikeana tuon entisen lempisetinkin myyntiin.
Mutta luopumisen kaiho suli iloksi, kun heti myynti-ilmoituksen julkaistuani soitti nuori nainen ja lupasi hakea mailat pois. Heti samana iltana, sadesumun ja pimeyden läpi kiirehtien.
Jo ostoviesteistä paljastui iso into, ja illan tullen se suorastaan hyökyi ovesta sisään. Vasta golfin aloittaneen palavuutta lajille oli riemukasta seurata! Se jotenkin buustasi omaakin pitkän kauden väsyttämää ja marraskuun harmaannuttamaa golfsuhdetta aurinkoisemmaksi.
Yhtään ei kirpaissut, että halvalla meni – niin suuri hyvän mielen tunne valtasi mielen.
Olin unohtanut sanoa, että mailat oli pätkäisty sopiviksi minun kokoiselleni lyhyelle ihmiselle, joten helpotuin, kun ostaja osoittautui olevan samaa kaliberia. Mailat olivat kuin tehty hänellekin. Ei tullut hukkareissua myrskyn läpi Lahdesta Espooseen. Ostajaa ei marraskuu tosiaankaan masentanut. Silmissä siinsi pelireissu etelään, uusien mailojen kera.
Niinpä kaikki meni. Raudat ja puut, putteri kaupan päälle. Hybridin, jolla olen aikanaan useinkin onnistunut, hellyin pistämään kylkiäisiksi.
Yhtään ei kirpaissut, että halvalla meni – niin suuri hyvän mielen tunne valtasi mielen, kun ajattelin, millaiseen vauhtiin nuori nainen golfarina pääseekään, kun tuo into ja motivaatio yhdistyvät harjoitteluun vähän paremmilla mailoilla. Olkoonkin, että ovat käytetyt, niin ovathan ne myös kaikenlaista kokeneet!
Jäljellä on enää muutamia sekalaisia irtomailoja, jotka päätynevät kierrätyskeskukseen. Samaa tietä menevät kaikki kaappikaasun kutistamat tai muuten käytöstä väistyneet golfvaatteet.
Muuttaminen vaatii luopumista, luopuminen taas itsekuria. Pitää välttää tavaratunteilua, jotta urakka ei jumiudu. Nurkkiin jämähtäneen golfkaman lisäksi lähtee nyt puolet huonekalusta, kirjoista, kaikesta.
Voin vakuuttaa, että vaikutus todella on puhdistava, ei vain huushollissa vaan myös korvien välissä.
Siispä lopuksi ajan hengen mukainen kierrätyshaaste: Sukellahan sinäkin tämän luettuasi kurkistamaan kaappeihin ja varastoihin, ihan ilman muuttoaikeitakin.
Tee edes golfvarustetarkastus.
Mieti, millä välineillä ja vaatteilla juuri päättyvä kausi sujui. Mitä kaikkea tarvitset ensi kaudella tai talven pelireissuilla ja mitä taas hilloat nurkissa ihan tyhjän panttina.
Voisitko pistää käytöstä poistuneita golfkamoja kiertoon, jotta nuoret ja vanhemmatkin aloittelijat pääsisivät kiinni parhaaseen harrastukseen vain pienellä alkupanostuksella? Silloin ilo olisi molemminpuolinen.
Huitaisisit kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kaman kierrätys on ekoteko ja samalla uusien harrastajien konkreettista tukemista.
Lue seuraavaksi: Miksi harjoituskierros sujuu, mutta kevytkin kilpaileminen tökkii?