14.– 21.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[17][26]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Suomen ykköskouluttajalta kovaa kritiikkiä green card -kursseille: "Pinnalliset pikakurssit aiheuttavat lajillemme vahinkoa"

Paloheinä Golfin head pro Hanna Teerijoki näkee, että green card -uudistuksen jälkeen yleistyneet pikakurssit eivät tarjoa riittäviä eväitä harrastuksen aloittamiseen. Siksi ne saattavat jopa kääntyä alkuperäistä ideaansa vastaan.

”On hienoa, että uusia tulijoita riittää ja golfereille on koulutusta tarjolla. Viime aikoina yleistyneet pinnalliset pikakurssit ovat kuitenkin huolestuttava ilmiö. Ne aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin niistä on hyötyä”, Paloheinä Golfin pääkouluttaja Hanna Teerijoki sanoo Paloheinän nettisivuilla julkaistussa artikkelissa.

Teerijoki on ollut mukana kouluttamassa lähes 17 000 golfaria Suomen kentille, joten näkemystä ja perusteita sen tueksi kokeneella ammattilaisella riittää.

Suomessa suoritettiin 2018 kaikkiaan 8100 green cardia. Suurin yksittäinen kouluttaja oli Paloheinä Golf Helsingissä, jossa suorituksia kirjattiin 604. Muut toimijat jäävät kauas Paloheinästä. Yli 200 green cardia vuodessa myöntäviä toimijoita oli kaudella 2018 kaikkiaan kuusi (Kurk Golf 408, Golf Talma 350, Ringside Golf 276, Vihti Golf 230, Tapiola Golf 202).

Suomen Golfliitto löyhensi green card -vaatimuksia kesäkuussa 2016. Uudistuksella järjestelmästä haluttiin tehdä joustavampi ja rohkaisevampi ja samalla helpottaa golfin aloittamista.

Hanna Teerijoki on saatellut alkuun monta golfharrastusta Suomessa.

Uudistuksessa mm. luovuttiin pitkään käytössä olleesta lyöntitaitokokeesta. Kierrosta ei myöskään pidä enää kyetä pelaamaan ohjekierrosajan puitteissa, mutta pelaajalla on oltava edellytykset riittävän sujuvaan pelaamiseen. Lisäksi tasoitusjärjestelmän perusteet ja keskeisten sääntöasioiden tuntemus on edellytys green cardin myöntämiselle.

Uudistuksen myötä entistä lyhyemmät alkeiskurssit ovat yleistyneet.

”Pikakurssit ovat lyhyitä ja halpoja, eikä Suomen Golfliitto valvo niiden sisältöä mitenkään. Golf ei ole kuitenkaan helppo laji, eikä sen alkeita pysty omaksumaan päivässä edes yksityisopetuksessa. Poikkeuksiakin tietysti on, mutta nyt puhun yleisellä tasolla”, Teerijoki jatkaa.

Golfliitossa lajin vetovoimaan, aloittamiseen ja lajin parissa pysymiseen liittyvistä asioista vastaava Sami Övermark ei niele Teerijoen kritiikkiä purematta.

”Suomen Golfliitolla on ohjeistus Green Cardin vastaanottamiseen. Kurssin pituus ja toimintatapa sekä sisältö on jokaisen golfyhteisön päätettävissä. Me tuemme kaikkia golfyhteisöjämme ja autamme heitä onnistumaan omissa valinnoissaan”, Övermark sanoo.

Kursseille on tarvetta

Vuoden 2016 Green card -uudistusta edeltäneessä, vuonna 2015 järjestetyssä kyselyssä golfin hiljattain aloittaneet pitivät green card -kurssia lähes poikkeuksetta tarpeellisena ja hyvänä asiana. Vastaajien mukaan sen suorittaminen antoi riittävät perustaidot ja itseluottamusta uuden harrastuksen aloittamiseen.

Osa vastaajista kuitenkin näki, että pitkä ja perusteellinen green card -kurssi ei olisi ollut heille tarpeellinen. Osaltaan green card- uudistuksessa olikin kyse juuri siitä, että aloittamisen tapoja haluttiin monimuotoistaa ja aloittamisen kynnystä sitä kautta laskea.

Paloheinässä, kotiseura HIFK Golfin nimissä järjestettävät green card -kurssit ovat kestoltaan kaksipäiväisiä. Kokonaisuudessaan koulutukseen käytetään aikaa noin kahdeksan tuntia.

Paloheinä Golfin range on läpi kauden ahkerassa käytössä.

Teerijoki näkee, että monessa paikassa tarjottavat pikakurssit ovat kääntyneet alkuperäistä ideaansa vastaan. Hänen mukaansa pikakursseilla saatavat taidot ovat niin vähäisiä, että kurssin jälkeen aloittajat eivät uskalla mennä kentälle muiden seurassa, vaan he päätyvät hylkäämään lajin jo alkumetreillä.

”Pinnallinen pikaopetus aiheuttaa innokkaimmissakin aloittelijoissa turhautumista, koska pelaaja ei ehdi parissa tunnissa millään omaksua lajin alkeita. Tämä puolestaan aiheuttaa epävarmuutta kentällä, lyönnit eivät luonnistu, laji ei palkitse eikä aloittelija tunne onnistumisen iloa”, hän sanoo.

”Kurssille ilmoittautuminen tarkoittaa, että tulija on lajista erittäin kiinnostunut, mutta liian monet heistä menettävät epävarman sohimisen jälkeen mielenkiintonsa golfiin eivätkä tämän jälkeen luultavasti enää koskaan tartu mailaan”, Teerijoki näkee.

”En ole itse kuullut vastaavaa kritiikkiä. Päinvastoin, monen mielestä prosessia pitäisi edelleen helpottaa”, Övermark sanoo.

Övermarkin mukaan ongelma ei välttämättä niinkään ole green card- kurssissa, vaan siinä, miten aloittelijasta sen jälkeen pidetään golfyhteisössä huolta.

”Suoritusten määrä on tippunut tasaisesti viime vuosina ja jäsenmäärä laskenut. Mielestäni iso kysymys on siinä, mitä tapahtuu kurssin jälkeen? Miten kurssilainen kiinnittyy golfyhteisöön niin henkisesti, kuin jäsenmaksun kautta. Tämä on mielestäni oleellinen kysymys.”

”Jokaisella meillä on omat tarpeemme, aikataulumme ja mahdollisuutemme harrastaa ja pelata. Miten jokaiselle kurssilaiselle löytyy oma tapa pelata sekä kehittyä, on iso kysymys. Niin sanottu jälkihoito vaikuttaa myös lajin parista poistuneiden vuotuiseen määrään”, Övermark näkee.

Pikakurssi: uhka vai mahdollisuus?

Golfin harrastajamäärä on ollut Suomessa hienoisessa laskussa viime vuosina. Selitykseksi on tarjottu väestön ikääntymistä ja harrastuskentässä tapahtuneita yleisiä muutoksia. Teerijoki hakee vastauksia muuttuneista green card -käytännöistä.

”Tämä on pääsyy siihen, miksi golfseuroihin liittyvien ja pelaamisen antaumuksella aloittavien golfareiden määrä on viime vuosina selvästi notkahtanut Suomessa. Golfin aloittamisen kynnystä pitää aina yrittää laskea, mutta tällaisella opetusfilosofialla rakkaan lajimme syöksykierre vain syvenee”, hän kritisoi.

Tilastojen valossa green cardien vuotuiset suoritusmäärät ovat olleet laskemaan päin. Vuonna 2018 Suomessa myönnettiin 8100 green cardia. Vuotta aikaisemmin määrä oli 8800 ja vuonna 2016 noin 9400. Vuonna 2015 määrä oli jotakuinkin kuluvan vuoden tasolla eli 8200.

Golfpisteessa julkaistiin lokakuussa juttu: Pelinopeudesta pelihitauteen – ”Ongelma ei ole pelkästään aloittelijoiden”, jossa sivuttiin green card -kursseja ja niillä annettavia valmiuksia sujuvaan pelaamiseen. Osittain havainnot tukevat Teerijoen näkemyksiä.

”Pelin lomassa, kun sujuvuuteen liittyviä asioita käytiin kurssilla läpi, niin keskittyminen oli täysin siinä lyönnissä. Kaikesta muusta olennaisesta jää aika paljon rekisteröitymättä. Enkä varmasti ole ainoa, jolle näin käy”, sanoo kesällä green cardin suorittanut Mauritz Nikama.

Teerijoki näkee, että tarpeeksi kattava ja perusteellinen kurssi on paras tae sille, että aloittelija pääsee sujuvasti alkuun uudessa harrastuksessaan.

”Voisimme helposti kutistaa kurssimme sisällön ja keston puoleen nykyisestä ja kaksinkertaistaa koulutettavien golfareiden määrän hetkessä Paloheinässä. Se olisi kuitenkin vastuutonta ja vahingoittaisi koko lajia, jonka suosio on muutenkin ollut laskussa viime vuosina”, hän näkee.

Monipuolinen tarjonta voi lisätä epätietoisuutta

Erilaisten kurssien, myös entistä lyhyempien, tarjonnan kasvaessa, aloittajan on osattava valita itselleen sopiva tuote. Golfin aloittaminen ei ole helppoa. Moni vasta-alkaja tarvitsee harrastuksen alkumetreillä paljon opetusta ja vinkkejä. Osaltaan vastauksen voi tarjota perusteellinen green card -kurssi. Osa aloittajista ei sitä tarvitse, sillä valmiudet aloittamiseen saattavat olla riittävällä tasolla niin taitojen kuin golftietämyksenkin osalta.

Kurssitarjonnan monipuolisuus on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta se saattaa lisätä epätietoisuuttaa siitä, mikä on sopiva kurssi kullekin. Kouluttajien vastuu korostuu entisestään, sillä kaikille kurssilaisille ei green cardia välttämättä voi käteen lätkäistä lyhyen kurssin päätteeksi, vaan kouluttajan on osattava arvioida, tarvitseeko aloittaja lisää opetusta.

Paloheinässä kurssien taso saa kiitosta. Se näkyy myös suosiossa. Opetus on perusteellista, eikä green card ole selviö kahden päivän kurssinkaan jälkeen. Pari omaa tuttavaani on suorittanut green cardin Paloheinässä, ja molemmille se myönnettiin vasta pienen tukiopetuksen jälkeen.

Övermarkin peräänkuuluttama jälkihoito on niin ikään seikka, johon suomalaisten golfyhteisöjen soisi kiinnittävän entistä enemmän huomiota. Käytännöt vaihtelevat paljon, mutta valitettavan monessa seurassa aloittelijoista ei edelleenkään pidetä riittävän hyvää huolta, vaan he kokevat jäävänsä tyhjän päälle.

Green card -kurssin jälkeen ollaan poikkeuksetta edelleen varsin hataralla pohjalla golfharrastuksen tiellä. Kokeneemman harrastajan apu on tarpeellista vielä pitkään. Moni saa apua golfaavilta ystäviltään, tai avun voi tarjota seura ja golfyhteisö.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (10 kpl)

  • matkustaja says:

    Paljon asiaa mutta minä olen bunkkerien haravoinnista sitä mieltä ettei yleensäkään opeteta miten se pitäisi suorittaa asiaa täytyisi painottaa enemmän, tuntuu siltä että haravoinnin sijaan tärkeämpää on muistaa että harava pitää heittää tai jättää bunkkeriin.

  • golftintti says:

    Teerijoki on mieleistäni oikeassa. ’päivässä golfariksi’-kurssi antaa väärän kuvan lajista, eikä siinä ajassa todellakaan opi mitään. ’Jälkihoito’ – milläs jälkihoidat kurssilaista joka ensimmäisen kerran kentälle uskallettuaan huomaa että ei osaa, ei vain pelata vaan myöskään liikkua muiden mukana jne. Siihen loppuu into eikä jälkihoito kiinnosta. Miksi mennä kurssille jos heti perään jatketaan seuraavilla opeilla sen sijaan, että annettaisi kurssilla tarpeeksi valmiuksia pelata muiden mukana, vaikka aluksi pallon joka väylällä poimien.
    — matkustajalle haravan paikasta. Eri kentillä on erilaiset käytännöt, myös haravat ovat erilaisia – bunkkerin haravointi sen sijaan on unohdettu tai ei koskaan opittu taito. Haravoinnista pitäisi olla kentällä samanlainen tiedote kuin lyöntijälkien paikkauksesta ja vaikkapa ysiltä lähtiessä vielä kyltti ’muistithan korjata omat jälkesi greenillä ja bunkkerissa’

  • Utelias says:

    On hyvä että joku ottaa tämän asian esille. Kunnon golfkursseja tuskin järjestetään tuskin millään golfklubilla? Pika kurssilla ei opi lyömään palloa, ei peliä eikä lajin etikettiä, saatikka sääntöjen alkeita. Tämän huomaa kyllä kenttiä kiertäessä, edellä menee usein lauma erilaisia sähläreitä ja jäljet ovat sen mukaiset. Kunnon
    green card -kurssit takaisin, palataan peliä ja kenttiä kunnioittavaan opetukseen ja unohdetaan rahastaminen sekä kaveri green cardit, saatikka oluet tarjoamalla saadut. Niitäkin on jaettu Pohjan pitäjässä Portugalin PGA:n mandaatilla!

  • Bogitaipar(i) says:

    Golf ei ole helppo laji. Päivässä tai parissa ei kukaan ”nollilta” lähtevä tule golfariksi, edes sellaiseksi että voisi lähteä kentälle muiden mukaan ja suoriutua tyydyttävästi. Ongelma on nykyään ehkä se, että monet aloittelijat kuvittelevat asian olevan toisin tai heille annetaan sellainen käsitys.
    Parin päivän kurssin jälkeen ei pitäisi olla automaatio saada green card, Paloheinässä ei näytä näin olevan ja siitä propsit Teerijoelle.
    Omalta kohdaltani päädyn siihen ajatukseen, että jonkinlainen lyöntikoe olisi paikallaan kurssilla. Näin jo perustaidot osaavan ei tarvitsisi kurssittautua kuin minimimäärä ja toisaalta täysin aloittelijalle olisi helppo osoittaa, mistä kiikastaa. Tämä selkiyttäisi tilanteen kaikkien kannalta, aloittelija olisi saanut kurssilla perustaidot, joita voi työstää yksin tai opettajan kanssa rangella ennen lyöntikokeen uusintaa.
    Pelin sujuvuus kehittyy nopeasti jos perustaidot ja asenne ovat kunnossa.

  • jlaakso says:

    Minä olen aloitteleva golfaaja, aloitin tämän kesän loppupuolella. Kävin artikkelissa mainitun ”pikakurssin”, sillä takana oli useita tunteja rangella kokeneiden kavereiden opastuksessa sekä kolme ysiä jokkiskentällä kierrettynä. ”Pikakurssilla” ensimmäisenä PGA katsoi peruslyöntieni teknisen tason; avaus, bunkkerilyönti (ml. toiminta bunkkerissa ja sieltä lähtiessä), lähestymislyönnit puttaus. Jokaisen jälkeen vielä hiottiin tekniikkaa ja sain hyviä vinkkejä svingin kehittämiseen. Tähän käytettiin aikaa pari tuntia. Sen jälkeen teoriaosuus, jossa kävimme läpi yleisimpiä ja tärkeimpiä sääntöjä ja pelinopeuteen vaikuttavia seikkoja ja huomioita. Sain myös A4:lle tehdyn koosteen tärkeimmistä säännöistä, joilla pääsin mukavasti alkuun.

    Ensimmäiset parikymmentä kierrosta olen kiertänyt ko. kokeneiden kavereiden kanssa ja saanut huikeasti oppeja. Aivan ensimmäiset kierrokset tehtiin niin, että joko aamuhämärässä tai illan viimeiset lähdöt, jotta tumpulointini ei häiritsisi muita seurueita. Vaikka olisin käyttänyt 30h (10-kertainen määrä) aikaa kursseilla, en olisi oppinut sääntöjä, etikettiä ja pelinopeutta yhtään sen paremmin. Ts. keskustelu tekeekö 4h vs 8h GC-kurssit hallaa lajille ovat mielestäni hieman tuulesta temmattuja. Kuten muutkin ovat maininneet, kahdessa päivässä ei tulla golffariksi.

    GC-kurssien ja sääntö-Suomen hengen mukaisten kontrollien tiukentamisen sijaan tärkeämpää olisi saada aloitteleville golffareille ”kummeja”, joiden kanssa kiertää ensimmäiset rundit, jos ei omassa kaveripiirissä satu olemaan lajia pidempään harrastaneita. Muutamat seurat käsittääkseni ovat jo tämäntapaista pelikaveritoimintaa jos alkaaneet kehittämäänkin.

  • huvittunut says:

    On taas sellanen humpuukiaihe että oksat pois! Hetki sitten valitettiin että suomessa pelaajien määrä on laskussa, nyt sitten kun tehtiin jotain mikä saattaisi lisätä tätä niin sekin on huono juttu sitten! Se on hienoa jos jollain on aikaa osallistua viikon kurssille ja sitä kautta aloittaa laji, mutta valitettavasti kaikilla siihen ei aika riitä, joten tämä lyhyt kurssi on oiva tapa päästä lajiin käsiksi.

  • The Draw says:

    17 000 ? Ja headpro ollut mukana kouluttamassa. Ainakin joku vuosi sitten kurssilaiset huomauttivat, että ko. kouluttajaa ei näkynyt koko kurssilla ?!
    Tämä toki vain paloheinän terassilla kuultuna.

  • TERVEYDEKSI says:

    Övermark puhuu kuin ”ministeri” joka ei voi olla väärässä.
    Hanna on oikeassa!
    Jos ei ole riittävää taitoa/tapatietoutta(etiketti) ei ole hyvä mennä kentälle pelaamaan kuin ”KUMMIN” aikaisemmin suosittelijan kanssa jolloin ette häiritse muita pelaajia.
    Aloitin kun kentälle pääsi noilla ehdoilla ja eka HCP oli 36.
    Kävellä voi metsässäkin ja lyödä käpyjä.

  • Brockwell says:

    Oma kokemus parin vuoden takaa nimenomaan Paloheinästä;
    Aluksi juotiin kahvit, sitten Teerijoki näytti mapista pari Tiger Woodsin valokuvaa. Sen jälkeen Teerijoki katosi, mentiin rangelle ja joku poika toi palloja. Sitten juotiin taas kahvit ja katsottiin joku video.
    Sen jälkeen saatiin grerncardit. Ai, niin ja oma rautamaila.

  • Jani77 says:

    Eikös tässä olisi pitänyt olla teksi ”Kaupallinen yhteistyö”.