The 59 Fund tekee tärkeää työtä suomalaisen huippugolfin eteen. Tavoitteet se on asettanut korkealle.
Mikko Korhosen perustama The 59 Fund järjesti järjestyksessään toisen mastersclas-luennon Pickala Golfissa eilen maanantaina. Timo Rauhalan vetämän tilaisuuden aiheena oli valmennus. Väinö Viitaharju avasi ammattilaisille ja ammattilaiseksi tähtääville golfareille suunnatut masterclass-luennot tammi-helmikuun vaihteessa.
Tällä kertaa osallistujilla oli luennon ja lounaan jälkeen mahdollisuus osallistua Rauhalan vetämiin harjoituksiin, ja kaikki niin myös tekivät. Harjoitusten vetäjänä Rauhala on huippuluokkaa, jos paikoitellen poukkoilevaksi lipsunut luento vaikeasti jäsentyvä olikin.
Aivan lähiaikoina masterclass-luennot eivät tule jatkumaan. Kun kisaruletti pyörii kesäkaudella täysillä kierroksilla, viettää The 59 Fund luentojen suhteen siestaa. Seuraavia aiheita on kuitenkin jo suunniteltu.
”Niitä on mietitty paljonkin. Aihealueitahan riittää: mentaalivalmennus, taloudenhoito, nykymaailmassa kun eletään niin myös sosiaalinen media ja henkilöbrändin rakentaminen. Siinä voisi olla tulevia aiheita. Täytyy vielä miettiä sopivat ihmiset niitä vetämään”, Korhonen kertoo.
Väinö Viitaharjun esiintymisestä Korhonen kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta. Itse kaksinkertainen pääkiertuevoittaja jättää mielellään estradin asiantuntijoille. Molemmat tilaisuudet kuunnelleena voin kuitenkin todeta, että kokeneen ammattipelaajan tuoma lisä on tuonut aiheisiin sopivasti syvyyttä ja viestiin uskottavuutta.
”Ennen kaikkea haluan olla mahdollistamassa tätä. Jos pystyn antamaan jotain itsekin, niin haluan olla mukana antamassa, sanotaanko nyt sitten vaikka näitä viisauksia. En avaa suutani, jos koen etten tiedä tarpeeksi niistä asioista. Väinön kanssa olin enemmän äänessä, kun tiedän niistä asioista omasta kokemuksesta enemmän.”
Korhonen kertoo pelaajien toivoneen etenkin mentaalisen valmennukseen ja henkisiin haasteisiin liittyviä luentoja. Niistä teemoista hän itse puhui etenkin uransa viimeisinä vuosina, ja siksi hän tervehtii pelaajien viestiä ilolla.
”Varmaan kyse on pelaajien oman ymmärryksen lisääntymisestä: ymmärretään, että tarvitaan siihen mentaalipuoleen apua. Ja se tarve nimenomaan pitää tunnistaa. On ihan turha antaa apua urheilijalle, jos hän ei koe sitä tarvitsevansa. Minulla on itselläni ollut neljä mentaalivalmentajaa, ja olen aina kokenut tarvitsevani sitä apua siinä hetkessä”, Korhonen sanoo.
”Nykyihmiset ovat paljon fiksumpia tässäkin asiassa. Näistä uskalletaan jo puhua.”
Mikään ei estä meitä tekemästä maailman parasta alustaa nuorille pelaajille kehittyä.
Luentojen ja säätiön myöntämän taloudellisen tuen lisäksi Korhosella on suurempi tavoite suomalaisen golfvalmennuksen kehittämisen suhteen. Suunnitteilla on ”alusta”, siis eräänlainen akatemia tai valmennuksen tukiorganisaatio, joka keskittyisi vain valmentamaan huippulahjakkuuksia kohti huippua. Suunnitelmia ja keskusteluja on käyty, mutta vielä Korhonen ei halua avata aihetta enempää.
”Monella ihmisellä on sellainen olo, että jotain pitää tehdä nyt toisin. Mikään ei estä meitä tekemästä maailman parasta alustaa nuorille pelaajille kehittyä. Se on drawing board -vaiheessa, mutta toivottavasti siitä tulee todellisuutta. Tietotaitoa meillä on Suomessa jo tarpeeksi. Tarpeeksi moni pelaaja on menestynyt ja voi sanoa, mikä toimi ja mitä pitää tehdä. Me voimme onnistua tässä”, hän sanoo.
”Mutta, jos halutaan toimintaan mukaan, sanotaanko 10–20 pelaaja 3–4 vuodeksi, niin tarvitaan paljon vahvoja kumppaneita. Yhdessä tai kahdessa vuodessa on turha odottaa mitään tuloksia.”
Korhonen painottaa, että tavoitteena on taata laadukkaat olosuhteet hyvälle harjoittelulle ympäri vuoden.
”Näen niin, että ei voida olla puolta vuotta hallissa hakkaamassa pressua. Se on yksi tärkeimpiä juttuja. Joku sopimuskumppani esimerkiksi Espanjaan talvikaudelle joulu–helmikuulle, johon on helppo mennä ja jossa voi keskittyä vain treenaamaan hyvissä olosuhteissa”, hän näkee.
Yksi vaihtoehto on Costa Ballena Espanjan lounaisosissa.
”Se on kustannustehokas, mutta tarpeeksi hyvä. Ei ole realismia lähteä Dubaihin tai Floridaan, mutta tämä on täyttä realismia. Siellä minä olen harjoitellut juniori-iässä todella paljon. Sanoisin, että olen viettänyt siellä ehkä kaksi vuotta elämästäni”, hän arvioi.
Lue seuraavaksi: Mikko Korhosen ja Väinö Viitaharjun luento huippugolfin vaatimuksista avasi silmiä eikä jättänyt kuulijaa kylmäksi
Toivoisin että ne pelaajat, jotka 59 Fundin tuen jälkeen ovat lyönyt itsensä huipulle, maksavat tuen takaisin The 59 Fundille. Näin tukea riittää uusille pelaajille.
Sami maksoi takaisin ainakin jonkun saamansa tuen.
Tämä Korhosen tukijärjestelmä tekee hyvä suomalaisten pelaajien matkalle golfin ammattilaiseksi.
Toivoisin, että Mikon kokemus hyödynnettäisiin myös nuorten pelaajien urapolun rakentamisessa.
Näitä akatemioita on ollut jo vaikka kuinka monta, ja täysin hyödyttömiä. Firmoilta kinutaan rahaa ja ainoat hyötyjät ovat palkkaa nostavat valmentajat.
Centro Nacional de Golf (Madrid) ja Dansk Junior Golf Akademi (Ikast & Lyngby) esimerkiksi ovat tuottaneet jatkuvasti pelaajia maailman huipputoureille. Ja taitaa normaalein reitti PGA tourille kulkea jenkkiyliopistogolfin kautta, näitäkin voisi pitää ”akatemioina”, joissa monipuolista valmennusta, mental valmennusta, samanhenkistä porukkaa, opiskellaan barchelor tutkinto samalla. —> jos tavoitteena menestyä, vaikea nähdä akatemiamallia ”täysin hyödyttömänä”
Suomessa vaan rahaa ei irtoa niin paljon kuin ulkomailla, golfiin investointi ei ole sponsoreilla ykkössijalla. Kyllä se parempi ratkaisu olisi saada mahdollisimman paljon suomalaisia jenkkeihin yliopistoon pelaamaan.
Juuri näin!!
Tämä olisi varmaan hyvä. Paljonhan yliopistogolfiin Suomesta jo nytkin lähtee nuoria. Harvalla kuitenkaan taso on riittävä huippukouluihin tai ammattilaiseksi. Yleensä parhaiden taso jo valmiiksi korkea ja yliopistogolf on vain askel ammattilaisuuteen. Ylipistossa saadaan kovia pelejä, mutta harvemmin valmennus on huipputasoa. Lukematon määrä erittäin hyviä pelaajia jättää kilpagolfin koulun jälkeen, koska taso on niin korkea ja kilpailu kovaa. Plussana on tietenkin koulutuksen saaminen.
Suurin osa maailman huippugolfareista tulee yliopistogolfin kautta, joten tämä itsessään osoittaa sen tien olevan toimivin. Ruotsin ja Tanskan golfakatemiat tuottavat myös jatkuvasti maailman huippuja, joten tämäkin malli voisi toimia. Loppujen lopuksi kuitenkin tullaan siihen, että löytyykö Suomesta riittävästi yksilöitä/perheitä, jotka pystyvät sitoutumaan pitkään prosessiin ja sen vaatimiin suuriin taloudellisiin ja henkisiin panostuksiin.
Fund59 on hyvä vastaisku siihen kun golfliitto vaan puuhastelee kilpagolfin kehittämisen tiimoilta. Varmuudella saadaan samalle rahalle parempi tuotto kun on taksikuskien sijasta oikeat ammattilaiset koutsaamassa orastavia talentteja.
Tuossa on vaan se ongelma, että tavoitteellinen harjoittelu, jos nyt junioreista puhutaan, pitää aloittaa jo siellä 12 – 13 vuotiaana ja sitä ennenkin pitää olla pohjaa pelaamisesta. Tuon ikäiset taas eivät voi olla muutamaa kuukautta Espanjassa vaan kotona koulua käyden ja harjoitellen siinä samassa.
”Näen niin, että ei voida olla puolta vuotta hallissa hakkaamassa pressua. Se on yksi tärkeimpiä juttuja. Joku sopimuskumppani esimerkiksi Espanjaan talvikaudelle joulu–helmikuulle, johon on helppo mennä ja jossa voi keskittyä vain treenaamaan hyvissä olosuhteissa”
Jos taas puhutaan jo lukion päättäneistä nuorista, ollaan jo ohi junior iän. Tuolloin pitäisi myös jo tuloksiakin olla jo näkyvillä. Silloin 3-4 vuotta kestävästä akatemiasta ei ole mitään hyötyä.
”Mutta, jos halutaan toimintaan mukaan, sanotaanko 10–20 pelaaja 3–4 vuodeksi, niin tarvitaan paljon vahvoja kumppaneita. Yhdessä tai kahdessa vuodessa on turha odottaa mitään tuloksia.”
Jotenkin tuntuu, että ajatukset eivät vielä ole jalostuneet riittävästi. Oltaisin antamassa 3-4 vuotta aikaa, vaikuttaa, että kyse olisi koulua käyvistä lapsista. Mutta sitten asutaan ulkomailla useampi kuukausi… 17 – 20 vuotiaat voivat jo yksin leireillä ulkomailla, mutta heiltä olisi oltava jo näkyvissä kovia tuloksia ennen tuota ikää.
Pitää myös muistaa, että varsinkin nuorten ranging kärki koostuu melkolailla ainoastaan USA Yliopistossa pelaavista golfareista. Kotimaassa ei enää yliopisto ikäisen kannata oikeastaan edes pelata. Rangin vaan tippuu peli peliltä.
Juurikin näin, esim mainitsemani Tanskan junnuakatemiat on suunnattu kouluikäisille ja sijaitsevat koulujen yhteydessä. Siitä sitten parhaat jenkkiyliopistoihin stipendillä