Kaksi onnittelijaa sekä FGMA:n puheenjohtaja. Vasemmalta PGA:n puheenjohtaja Asko Arkkola, Golfliiton pääsihteeri (1.1.2001 alkaen) Kari Hagfors, sekä Ari Kärki. Suomen golfkenttien toimitusjohtajien-ja toiminnanjohtajien yhdistys FGMA perustettiin 23.11.1990 Helsingissä silloisen SVUL:n tiloissa. Mukana oli 24 jäsentä. Kymmenen vuotta myöhemmin yhdistyksen jäsenmäärä on 85. FGMA on vahva henkilöjärjestö joka omalla toiminnallaan pyrkii edesauttamaan jäseniensä ja näiden edustamien golfyhteisöjen asiaa ja hyvinvointia. Juhlaseminaarissa kuultiin kaksi esitystä. Nevas Golfin toiminnanjohtaja Sari Puusaari esitteli suomalaisen golfkentän liiketoimintasuunnitelman jonka hän on laatinut yhdessä Samuli Suvelan kanssa. Liiketoimintasuunnitelman runko on tarkoitettu jatkossa työkaluksi golfseurojen ja osakeyhtiöiden käyttöön. Jari Koivusalo ja Pasi Kristiansson esittelivät golfjohdon strategiakurssin lopputyön joka käsitteli golfin tulevaisuutta Suomessa vuosina 2000-2010. Golfin mahdollisuudet nähtiin esitelmässä varsin vahvoina, uhkakuvia miettiessään kymmenen hengen ryhmä oli todella joutunut käyttämään mielikuvitustaan. Mieleenpainuvimmat uhat olivat maailmansota, senioripelaajien kenttienvalloitus sekä greenkiller, fiktiivinen tauti joka tuhoaisi nurmet. Yhteenvetona kahdesta esityksestä jäi varma olo siitä, että lajilla menee nyt ja tulevaisuudessa melkoisen kovaa. -Suomessa on kymmenen vuoden kuluttua 140.000 pelaajaa ja noin 150 täysimittaista golfkenttää, vakuutteli Golfjohdon lopputyö. -Golf on yhteinen asiamme ja tämän johdosta olemme iloisia kun olemme saaneet seminaariimme näin paljon golfalan vaikuttajia, suitsutteli FGMA:n puheenjohtaja Ari Kärki tilaisuuden alkuun. Kärki on ollut yhdistyksen puheenjohtaja koko sen lyhyen historian ajan, ja hän jatkaa edelleen nuijanvarressa. -Kuka tai ketkä pelaavat golfia Suomessa tulevaisuudessa? Tämä on suuri kysymys. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on suuri kenttien tarve, ja näkisimmekin pay&play kentälle suuren tilauksen. Tärkeää on myös se, että saamme tilaisuuden keskustella yhteisistä golfasioista, Kärki toivoi avauspuheenvuorossaan.
Open Forum saa jatkoa?
Tilaisuuden parasta antia olikin esitysten jälkeinen Open Forum, jossa osallistujat pääsivät avaamaan keskustelun ajankohtaisista asioista. Toimialan hajanaisuus ja vastuualueet golfin kehittämiseksi maassa nousivatkin pääaiheiksi. Mikä järjestö golfia maassamme ”edustaa”, hoitaa edunvalvonnan? PGA:n puheenjohtaja Asko Arkkola näki ainoaksi mahdolliseksi tahoksi Golfliiton. Muissakin puheenvuoroissa vakuuteltiin yhteistyön tarvetta ja halukkuutta siihen. Edustettuina seminaarissa olivat isäntien lisäksi Golfliiton, PGA:n ja FGA:n edustajat. Golfliiton puheenjohtajan toimesta lauantaina luopunut Markku Mikkola iloitsi kovasti liiketoimintasuunnitelman sisällöstä, ja näki tärkeäksi sen hyväksikäytön ja kehittämisen. -Golf lajina hakee yhteistyötä valtiovallan ja kuntien kanssa. Toiveemme on löytää kaavoituksen kautta maata golfarien käyttöön. Tässä hyvät suhteet ja aktiivinen työ julkiseen sektoriin päin on avainasemassa. Uusia projekteja on paljon jo valmisteilla, summaili Mikkola. Paljon keskustelua käytiin siitä, pyörittävätkö golfkenttien toimintaa jatkossa Oy:t vai ry:t. -Tarinagolfissa kaikki verollinen toiminta siirtyy Oy:lle, yhdistys vastaa enää perinteisestä urheilutoiminnasta. Tämä on se malli jonka uskon yleistyvän tulevaisuudessa, Ari Kärki kertoi Siilinjärven kehityssuunnista. – Maailma on muuttunut, ihmisten vapaa-aika on arvokasta, eivätkä he enää juurikaan halua osallistua talkoisiin. Me olemme esimerkiksi ostaneet monet perinteiset talkoilla tehdyt palvelut paikallisilta urheiluseuroilta, korvausta vastaan, Kärki kertoi. 
Golfliiton varapuheenjohtaja Hannu Grandell osallistui aktiivisesti keskusteluun ja painotti talkootyön merkitystä. -Uskon perinteiseen seuratoimintaan ja talkoohenkeen. Näen hieman vääränä kehityksenä sen, jos seuratoiminta klubeilla kuihtuu. Meillä Aura Golfissa se on vielä voimissaan, Grandell tuumi. Vuodenvaihteessa virkaansa, Golfliiton pääsihteeriksi, astuva Kari Hagfors oli myös paljon äänessä. Hagfors painotti yhteistyön nimeen, ja samalla herätti kysymyksen FGMA:n roolista ja tavoitteista. -Edustaako FGMA työantajiaan vai onko se henkilöjärjestö? Kuinka paljon toiminnanjohtajat ja toimitusjohtajat pyrkivät edistämään kilpagolfia seuroissaan, heitteli Hagfors ilmaan kysymyksiä. Hagfors toivoi seuroilta ja osakeyhtiöiltä entistä näkyvämpää osallistumista huippugolfin kehittämiseen maassamme. Game Ball Oy:n Markku Viro oli myös huolissaan kilpagolfin asemasta suomalaisissa golfseuroissa. -Valoa ei juuri näy , kilpagolfin asema suomalaisissa golfseuroissa on laskenut huolestuttavalle tasolle. Perustyö tehdään seuroissa, mutta miten paljon siihen nyt ja tulevaisuudessa panostetaan, toivottavasti enemmän. Keskustelua tarvitaan, Viro toivoi. Golfin aloittamisen kynnyt todettiin useissa puheissa liian korkeaksi. Siitä, pitäisikö maahamme saada kunnallisia kenttiä, olikin kahdenlaista näkemystä. -En kannata kunnan rakentamia ja ylläpitämiä kenttiä. Niihin on tänäpäivänä vaikeaa uskoa. Laskettelusta on hyvä hakea esimerkkiä. Siellä aloitetut kunnalliset projektit ovat yksi toisensa jälkeen kaatuneet. Kunnan kanssa yhteistyössä, mutta yrittäjäpohjalta, oli Vihtiin golfkentän rakentaneen Juhani Uotilan resepti. Kalastajatorpalla pidetyn seminaarin Open Forumille varattu aika oli, kuten etukäteen jo tiedettiin, turhan lyhyt. Tilaisuus oli kuitenkin lähes historiallinen. Suomalaisten golfjärjestöjen edustajat keskustelemassa, vaikkakin vielä epävirallisesti, lajin tulevaisuuden näkymistä. Hyvä kysymys kuuluukin, miksei vastaavaa ole tässä mittakaavassa tehty aiemmin? Näkemyksissä on selvästi eroavaisuuksia ja varmaa on myös se, että KUN tulevaisuudessa seminaareja järjestetään, kolisevat päät yhteen mielipiteiden erotessa toisistaan. Harras toive joka monissa päissä on muhinut jo pitkään, on se, että golfväen seminaarista saataisiin jokavuotinen. Ei ole tarkoituksenmukaista että kukin järjestöistä kokoontuu vain keskenään tai kuten nyt, sattumalta juhlimaan yhden synttäreitä. Suomen golf ansaitsee ja tarvitsee jokavuotisen lajiväkeä yhdistävän seminaarin. Tässä FGMA on edelläkävijä ja aloitteen tekijä. Siitä heille hatunnosto ja samalla onnentoivotus kymmenvuotialle nuorukaiselle joka on tehnyt monimuotoista arvokasta työtä lajin eteen. Tulevaisuuden haasteet ovat lajille suuret, mutta kuten seminaarissa todettiin, mahdollisuudet ja odotukset ovat vakaalla pohjalla. Suomalainen golf voi monella tavalla hyvin, Ari Kärjen sanoja lainaten, ” Golf on pomminvarma juttu”.
