Turun Sanomat kertoi lauantaina Harjattula Golfin osakkeiden omistamiseen liittyvästä järjestelystä, jonka seurauksena kenttäyhtiöltä on jäänyt saamatta lähes 50 000 euron edestä vastikemaksuja.
Maksut on jättänyt maksamatta kokoomuslaisen Paasikivi-opiston alkuvuonna perustama Kakskerta Golf Oy -niminen yhtiö, jolle Paasikivi-opisto myi nimelliseen hintaan omistamansa 69 Harjattula Golfin osaketta.
Käräjäoikeus määräsi Kakskerta oy:lle 46 000 euron suuruisen velkomistuomion maksamattomien vastikkeiden johdosta.
Kenttäyhtiön hallituksen entinen puheenjohtaja Hannu-Pekka Ihatsu taustoittaa, että asiat juontavat juurensa meneillään olleesta kenttäparannushankkeesta, josta olisi toteutuessaan koitunut Paasikivi-opistolle, nyt Kakskerta Oy:lle, lähes 200 000 euron lisälasku.
Paasikivi-opiston toiminnanjohtaja Olli Manni kertoo, että uuden yhtiön perustamiseen johti epävarmuus siitä, miten, millä aikatauluilla ja millä kustannuksilla perusparannushankkeen suhteen tullaan etenemään.
”Kun tilanne oli auki, meillä ei ollut mahdollisuutta maksaa vastikkeita eikä markkinoida vuokrapelioikeuksia. Olemme kuitenkin koko ajan sanoneet, että hoidamme velvoitteemme, kun päätös syntyy. Golftoiminta oli kuitenkin järkevää irrottaa opiston toiminnasta, jonka kannalta tämä on ylimääräinen painolasti”, Manni kommentoi.
Kokoomuslainen Manni istuu myös Kakskerta Golfin hallituksessa sekä Turun kaupunginhallituksessa.
Hänen mukaansa vallitseva tilanne, jossa golfyhtiön osake on käytännössä arvoton, on kestämätön, etenkin kun osakkaalta vaaditaan normaalivastikkeiden lisäksi lisää rahaa remonttia varten.
”Me olemme se taho, joka eniten haluaa ylläpitää tätä kenttää. Se tapa, millä remonttia yritettiin viedä eteenpäin, oli kuitenkin mahdoton. Projekti olisi haluttu toteuttaa ilman pitkää rahoitusta keräämällä osakkailta 2500 euroa osaketta kohti. Kenttä olisi myös ollut kiinni kaksi vuotta”, Manni sanoo.
Mikäli kenttä olisi suljettu kahden kauden ajaksi, olisi Kakskerta Golfin ollut käytännössä mahdotonta vuokrata eteenpäin omistamiaan osakkeita. Sen intresseissä onkin, että kenttää parannetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella niin, että se säilyy koko ajan pelattavana.
Suunnitelmat pitkällä
Kenttäyhtiössä oli olemassa valmiit suunnitelmat perusparannuksen varalle masterplania myöten. Hanke kuitenkin äänestettiin nurin yhtiökokouksessa, jossa oli läsnä lähes 900 henkilöä. Istuva hallitus koki päätöksen epäluottamuslauseena ja erosi sen seurauksena kokonaisuudessaan.
Kakskerta Golf Oy on ilmoittanut, että kun hanketta ei päätetty toteuttaa entisen hallituksen esittämällä mallilla, se maksaa velkansa. Yhtiöjärjestely, tai ”puliveivaus”, kuten Ihatsu sitä kutsuu, mahdollisti kuitenkin myös takaportin olla myös maksamatta, sillä yhtiöllä ei ole muuta omaisuutta.
Jos yhtiö olisi päätetty ajaa konkurssiin, olisi saatavia ollut mahdotonta periä. Tämän golfyhtiön kannalta pelottavan takaportin ja uhkailukeinon rakentamista monen on ollut vaikea sulattaa.
Kakskerta Golf Oy tulee Mannin mukaan jatkossa tarkoin harkitsemaan, mitä se tekee Harjattulan osakekannalla. Yritys ei välttämättä halua jatkaa rahoittajan roolissa, kun viimeisen kolmen vuoden aikana tappiota on tullut merkittävästi.
Manni ei halua ottaa kantaa siihen, luotiinko yritysjärjestelyllä mahdollisuus sille, että Kakskerta Golf Oy olisi tarvittaessa voitu ajaa konkurssiin ja välttyä näin kenttäremontin kustannuksilta, niin ilmeiseltä kuin asia vaikuttaakin.
”Tilanne oli kestämätön ja jotain sille piti tehdä. Olen kuitenkin ollut tässä mukana omalla nimelläni, emmekä ole ruvenneet hävittämään osakkeita mihinkään epämääräisesti”, Manni sanoo.
Harjattula golfin hallituksen entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Hannu-Pekka Ihatsu painottaa, ettei kentän parannustarve ole kadonnut minnekään. Kenttä on 25 vuotta vanha, eikä sitä ole aikoinaan rakennettu kestämään aikaa määräänsä enempää.
Uusittava olisi ainakin kuivatus- ja kastelutekniikka sekä paljon muuta. Harjattulan sijainti on haasteellinen, ja jos sen kunto ei vastaa alueen muiden kenttien standardia, on se auttamatta hankalassa raossa.
”Instituutiot voittivat ja golfarit hävisivät”, Ihatsu summaa.
Sama keskustelu on edessä monella kentällä
Tapahtuma on ajankohtainen muistutus golftoimialan haasteista. Moni kentistämme on tullut sellaiseen ikään, että perusparannushanke on välttämätön. Kun yhteen kenttään sitoutuneiden osakkaiden sitouttaminen on samaan aikaan vaikeutunut, on monella kenttäyhtiöllä käsissään visainen yhtälö.
Harjattula ei suinkaan ole ainoa kenttä, jossa eriävät näkökulmat remonttisuunnitelmista ovat jakaneet osakkaat ja jäsenet kahteen leiriin. Esimerkiksi Vantaalla sijaitsevassa Keimola Golfissa tilanne on kytevä.
Ylipäänsä voi sanoa, että maamme kenttien remontointi – ja projektien toteuttaminen kaikkia mahdollisimman hyvin tyydyttävällä tavalla – on lajin suurimpia haasteita tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Yhtälö on kuitenkin sikäli yksinkertainen, että jos perusparannushanketta ei toteuteta, kentän pelattavuus ja laatutaso laskevat vääjäämättä – silloin maksajia tuskin löytyy yhtään helpommin kuin nytkään.
Harjattulassakin kaikki tunnustavat remontointitarpeen, olisi vain löydettävä sen toteuttamiseen sellainen tapa, johon kaikki osapuolet ovat valmiita sitoutumaan.
Sami Sarpakunnas
Taitaa taustalla olla jotain muutakin… Olisikohan varsinainen hanke itse golfyhtiön alasajo konkurssin kautta ja omistamisen uudelleen järjestelyt… Näitä uutisia tullee lähivuosina runsaasti. Osakkeenomistajat herätys ! Lukekaa yhtiöjärjestyksenne ja kaivakaa porsaanreiät tietoisuuteenne ja paetkaa, paetkaa ja paetkaa !
… ja maksuasioita puidaan käräjäoikeuksissa, great !
Golfkentät ja niiden muu omaisuus on alunperin suunniteltu ja tarkoitettu vuosikymmeniksi eteenpäin elinkelpoisiksi. Kuten valtaosa asuinrakennuksistakin – molemmat vaativat ylläpitoa ja korjausinvestointeja. Vaikka osa 60- ja 70-lukujen osaketaloista pk-seudulla rakennettiin kestämään alle ihmisiän. Osakkaat maksavat, vaihtoehto on yhtiön korjausvelka tai osakkaan luopuminen omistuksestaan.
Montonen tuossa toteaa vaihtoehdoksi yhtiön korjausvelan tai osakkaan luopumisen omistuksestaan. Miten tuosta omistuksesta pääsee eroon, jos ei kukaan osaketta osta?
Lukekaa ke 10.9 Turun Sanomista Harjattula-tapauksen kääntöpuoli. Ei mikään ihme ettei mennyt läpi.
Tässä tapauksessa yhtiökokous hylkäsi hallituksen investointiesityksen. Hallitus erosi. Se siitä – tällä kertaa. Uusi hallitus jatkaa. Korjausinvestointitarve on jollain aikavälillä niin Harjattulassa kuin kaikilla muillakin golfkentillä edessä, jokaisella tavallaan ja aikanaan. Hallitus valmistelee ja yhtiökokous päättää. Tässä on jokaisella osakkaalla oma vastuunsa. Golfissa golfari on maksaja/tulonlähde kuten asunto-osakeyhtiössä osakas oli sitten ketjussa vuokraajia ym. Jokainen osakas tekee omat ratkaisunsa ja kantaa niistä vastuunsa. ”Jokainen talo elää tavallaan ja vieraat tulee ajallaan”
Kaikkien golfaajien, niin osakkeen omistajien kuin vapaamatkustajien on hyvä muistaa; Jokainen kenttä tarvitsee jossain vaiheessa perusparannusta. Kaikki me joudumme tavalla tai toisella maksumiehiksi. Mitä pidemmälle perusparannus investointeja siirretään, sitä kalliimaksi ne tulevat. Kaikki kentät, jotka on rakennettu 25-30 vuotta sitten tarvitsevat ns. putki-remontin. Salaojat ovat painuneet, tai ovat vaan ummessa. Kastelujärjestelmät ovat vanhanaikaisia ja ne eivät toimi. Pelialaustat vaativat kohennusta. Ystävät hyvät: Ei hallistusta kannata vaihtaa ja riidellä, investoinnit on tehtävä ja ME lajin harrastajat sen maksamme. Golf on sijoitus omaan harrastukseen ja siitä joutuu maksamaan. Tämä ei ole mitään börssipelaamista. Varmistakaa, että oma kenttänne on kunnossa myös seuraavat 20 vuotta. Sovussa eteemnpäin!
MOT kehiin. Taustalla on kähmintä, maat halutaan asuntohankkeeseen, jossa Paasikivi säätiön taustavoimat mukana. Toimittajalta nyt hieman taustojen selvittämistä ja kriittistä golfuutisointia. Ei pidä uskoa kaikkea mitä kenttä ja hankemiehet kertoo. Nyt on kyse miljoonien vedätyksestä.
Minkäköhän takia Paasikivi säätiö/Harjattulan kartano sitten myi golfkentän maa-alueet kenttäyhtiölle muutama vuosi sitten jos maat halutaan asuntohankkeeseen?
MOT kehiin edelleen. Isompi taustakähinä meneillään, halutaan konkurssin kautta maat uusjakoon. Taustavoimilla omat lehmät vahvasti ojassa. Asuntohanke on laajempi kokonaisuus, mielellään ilman golfkenttää.
Tässähän suurin asia oli, kuten jutussa kerrottiin, että kenttä olisi ollut kaksi vuotta suljettuna remontin takia. Vaihtoehtonahan oli, että remontti tehdään pikku hiljaa tulorahoituksella ja että kenttä pidetään auki. Tämä on se oleellinen asia. Kaiken lisäksi ko. alue ei ole niin haluttua rakennusmaata, että syynä olisi kentän muuttaminen asuntoalueeksi. Kuka ostaisi Harjattulasta asunnon.