Janne Lehdon kehittämä Turfgrass Mastery OS on ensimmäinen niin sanottu 360-toiminnanohjausjärjestelmä.
Hirsalan kenttämestari Janne Lehto on suomalaisessa golfissa monessa mukana. Lehto on niitä ihmisiä, joiden vuorokaudessa tuntuu olevan tunteja enemmän kuin muilla.
Viimeisen kolmen kuukauden ajan Lehto on investoinut aikaansa Turfgrass Masteryn OS -ohjelmiston kehittämiseen. Kyseessä on kentänhoidon käyttöjärjestelmä ja OS tulee sanoista opereting system.
Käytännössä se on toiminnanohjaus-, käyttö- ja datankeruujärjestelmä, johon kerätään kaikki kentänhoitoon liittyvä tieto. Pihvi on siinä, että järjestelmä ei suinkaan ole pelkkä arkisto, vaan se myös ohjaa kentänhoitoa tarjoamalla toimenpide-ehdotuksia yhdistelemällä tietoja.
Samalla se auttaa käyttäjää ymmärtämään yhä paremmin, miten eri toimenpiteet ja tapahtumat linkittyvät yhteen ja ennen kaikkea, miten ne vaikuttavat golfkentän kuntoon.
Tavoitteena on parempi kentänhoito ja järkevämpi resurssien käyttö.
Lehto on Pohjois-Euroopan koulutetuin kenttämestari ja ainoa, joka on suorittanut arvostetun Master Greenkeeper -tutkinnon. Kyse on osaltaan myös hänen tietotaitonsa siirtämisestä muiden hyödynnettäväksi.
Datan puute ei ole se varsinainen ongelma, vaan se mitä tiedolla tehdään.
Lehto esitteli järjestelmän viime viikon perjantaina päätyömaallaan Hirsala Golfissa. Hän antoi kuvaavan esimerkin siitä, miten järjestelmä voi auttaa käyttämään resursseja optimaalisemmin.
”Kun huomioidaan kaikki kustannukset, viheriöiden leikkuu Hirsalassa maksaa noin 1000 euroa kerta. Eli kun mukaan lasketaan työ, kaluston kulut ja niin edelleen. Jos heinän kasvua voidaan säädellä ja leikkaustarvetta vähentää vaikka kolmanneksella, säästö on vuositasolla aika merkittävä ja kalustokin kestää pidempään”, hän maalailee.
Viheriöiden kohdalla kyse ei kuitenkaan ole yksinomaan kasvun säätelemisestä ja leikkaamisesta. Yhtälössä vaikuttavat myös hiekotus, kastelu, kasvualustan hallinta sekä tietysti myös erilaiset säädökset ja lait sekä vastuullisuuskysymykset.
Järjestelmän on tarkoitus pystyä ottamaan kaikki muuttujat huomioon: sääsensorit, kosteussensorit, leikkuujätteen määrä, pelaajapaine, automaattisesti toimivien leikkureiden tiedot ja niin edelleen.
Kaikki työkalut ovat kuitenkin myös itsenäisesti toimivia eli järjestelmä on niin sanotusti moduulirakenteinen.
”Datan puute ei ole se varsinainen ongelma, vaan se mitä tiedolla tehdään”, Lehto sanoo.
”Jos esimerkiksi griinillä kosteus on 18 %, se ei vielä yksin kerro juuri mitään. Pitää vielä tietää, onko se kummulla, notkossa, varjossa vai auringossa – ja onko huomenna tuulta vai paistaako aurinko”, hän kuvailee.
Kentänhoito on monelta osin paikallisten olosuhteiden tuntemista. Kun tiedot kirjataan ja kootaan järjestelmällisesti, voidaan dataan pohjautuen osoittaa, miten asiat linkittyvät ja miten mikäkin vaikuttaa. Samalla siirrytään fiilispohjaisesta kentänhoidosta järjestelmälliseen tapaan toimia.
Turfgrass Mastery OS ei suinkaan ole ensimmäinen vastaava järjestelmä. Lehdon mukaan markkinoilla ei kuitenkaan ole yhtään niin sanotusti 360-järjestelmää eli sellaista, joka huomioisi kaikki mahdolliset muuttujat ja antaisi toimintasuosituksia.
Vaasan Golf ja Golf Talma ovat mukana tuotteen pilotoinnissa. Muutama muukin käyttäjä on hakusessa. Ensimmäinen askel on kotimaan markkina. Ulkomaille siirtyminen vaatii kyseisen maan lainsäädännön integroimista järjestelmään.
Lue seuraavaksi: Parempaa kenttää ei saa ilmaiseksi – vaatimustason nosto näkyy nopeasti kustannuksissa