Välineasiantuntija Mika Viljamaa kertoo, että varsiensa sopivuudesta epävarmojen pelaajien kannattaisi vähintään selvittää oma lapanopeus.
Oikealla varsijäykkyydellä on lyönnin toimivuuden kannalta keskeinen merkitys. Mikäli pallo ei lennä hyvälläkään osumalla johdonmukaisesti tai lyönteihin tulee odottamatonta hajontaa, on todennäköistä, että pelaajalla on mailoissaan liian jäykät tai löysät varret.
”Varmin merkki epäsopivista varsista on, kun seiskaa pidemmät raudat eivät muuten moitteettomasti palloa lyövällä pelaajalla toimi ollenkaan”, sanoo välineasiantuntija Mika Viljamaa Vili Custom Golfista.
Mailojen varsijäykkyyden sopivuus selviää parhaiten käymällä custom fitissä. Jos tämä ei ole mahdollista, on tarpeen selvittää lapanopeus. Sen kertoo lyöntianalysaattori, joita yleensä on muun muassa maahantuojien välinedemoissa.
Lapanopeuden hyvä nyrkkiarvo on 100 mailia tunnissa. Mikäli lapa viuhuu vähintään tätä vauhtia, on oikea jäykkyys stiff. Mainitun arvon alle jääville löytyy regularista tai sitä löysemmistä vaihtoehdoista sopiva varsi. Toinen pätevä tulkintatapa on katsoa, miten pitkälle pallo kantaa ilmassa draiverilla ja muutamalla raudalla.
| Pallo ilmassa raudalla | Varren jäykkyys |
| 130−135 metriä, pitching wedge | extra stiff |
| 150 metriä, rauta 8 | extra stiff |
| 115−120 metriä, pitching wedge | stiff |
| 150 metriä, rauta 7 | stiff |
| 100−110 metriä, pitching wedge | regular |
| 150 metriä, rauta 5 tai 6 | regular |
Pisimmät raudat lakkaavat toimimasta
Liian jäykkä varsi aiheuttaa lyönneissä monenlaista hajontaa. Se vie lähtökohtaisesti (oikealta lyövällä) palloa oikealle. Kun maila ei anna riittävästi ”palautetta”, pelaaja tyypillisesti yrittää lyödä palloa lujempaa. Silloin hajontaa voi olla molemmin puolin.
”Raudoissa varsinkin teräsvarret ovat harvoin niin löysiä, että pallo lentää mihin sattuu. Tästä pitää teräsvarren kiertojäykkyys huolen. Tavallisimmin liian löysillä teräsvarsilla spinniä tulee liikaa eli pallo nousee pystyyn. Tämä johtaa siihen, että pisimmät raudat (3–5) lentävät yhtä pitkälle. Hajonnan osalta löysällä varrella on taipumus viedä (oikealta lyövällä) palloa vasemmalle”, Viljamaa sanoo.
Lisäksi liian notkeilla varsilla lyövällä lyhimmät raudat lentävät ison spinnin takia usein hallitsemattomiin mittoihin.
Liian jäykillä rautojen varsilla on samanlainen vaikutus kuin liian löysillä varsilla, eli pisimmät mailat lakkaavat toimivasta. Niillä pallo spinnaa liian vähän, eikä pelaaja saa palloa tarpeeksi ylös. Tällöin matalalla lentävä pallo ei tahdo pysähtyä vaan rullaa pisimmillä raudoilla suunnilleen samoihin mittoihin.
Tyypillisimmässä varsiongelmassa pelaajalla alkaa olla enemmän kokemusta kuin vauhtia.
Draiverilla, väyläpuulla, hybridillä ja yleensä grafiittivarsilla varren toimimattomuus oireilee samalla tavalla kuin rautojen teräsvarsilla eli liian jäykällä varrella palloa on vaikea saada ilmaan ja liian löysällä varrella pallo nousee pystyyn.
| Pallo ilmassa draiverilla | Varren jäykkyys |
| 260 metriä tai enemmän | extra stiff |
| 221−259 metriä | stiff |
| 201−220 metriä | jämäkämpi regular tai firm |
| 181−200 metriä | regular |
| 151−180 metriä | seniorivarsi |
| 150 metriä tai alle | naisten varsi |
Custom fitissä puumailan lapaa ja vartta sovitetaan, että sillä saadaan lyötyä mahdollisimman pitkälle. Samalla saadaan koottua helppolyöntisin maila. Raudoilla vastaavasti tavoitellaan pituuskontrollia. Rautojen sopiva väli eri numeroilla pelaajan lapanopeudesta riippuen on 6-12 metriä.
”Pallollakin on tulkinnassa merkitystä. Driving rangella pallo voi pysyä hyvin ilmassa, mutta rangepallo spinnaa 1000–2000 kierrosta enemmän kuin tavallinen pelipallo”, Viljamaa kertoo.
Tuhansia vaihtoehtoja
Shopia Nordcenterissä ja Lappajärvellä pitävä Viljamaa muistuttaa, ettei varsien osalta ole olemassa standardia. Hän perustelee tätä sillä, että esimerkiksi erilaisia stiff- ja regular-varsia löytyy eri valmistajilta tuhansia vaihtoehtoja.
”On myös pelaajia, joilla on perustellusti regular-vartiset raudat, mutta puumailoissa heillä toimivat stiff-varret paremmin. Tai päinvastoin. Joskus on tullut vastaan pelaaja, jolla on stiffin nopeus, mutta en ole saanut hänellä mitään stiff-vartista puuta toimimaan vaan nappiarvot ovat löytyneet regularin puolelta. Tämän taustalla on yksilöllinen svingi eri muuttujineen.”
Asiantuntija sanoo, että jo ”kevyt” custom fit olisi hyödyksi, kun halutaan selvittää varren sopivuus. Perusfittauksessa katsotaan, että pallo osuu keskelle lapaa, lähtee oikeaan suuntaan ja että käytössä on nopeuden ja spinnin osalta sopiva varsi.
Kolmasosa Viljamaalle custom fitiin ensimmäisen kerran tulevista pelaajista on sellaisia, joille käytössä olevat varret eivät sovi lainkaan. Kuitenkin 90 prosenttia hänen custom fit -asiakkaistaan ovat tarvinneet uusiin mailoihinsa jäykkyyden puolesta joskus toisenlaiset varret.
”Huomattava osa pelaajista kuvittelee lyövänsä palloa pidemmälle kuin todellisuudessa lyö. Klubien pöytäkeskusteluissa usein joku arvioi lyövänsä palloa 250 metriä ilmassa, mutta omista asiakkaistani ehkä kolme prosenttia pystyy tuohon. Mailanpäännopeuden pitää yksinkertaisesti olla riittävän suuri, että pallo voi edes teoriassa lentää 250 metriä ilmassa. Se ei toteudu 100 mailin lapanopeudella, oli kyseessä millainen väline tahansa.”
Joskus isoja muutoksia tapahtuu lyhyessä ajassa. Varsinkin nuorten pelaajien kohdalla voi käydä niin, että regular-varsilla aloittanut pelaaja saa hypätä ahkeran harjoittelun myötä vauhti suoraan extra stiffiin.
Mailanvarsia on saatavana joka lähtöön, jotka toimivat toivotulla tavalla jossain nopeushaarukassa. Eniten tästä hyötyvät Viljamaan mielestä tasoituksella 8–30 pelaavat golfarit. Heissä on valtaosa sellaisia, jotka eivät ole ikinä käyneet custom fitissä.
”Kun sopivat varret löytyvät, lyöminen on paljon helpompaa. Silloin uskaltaa heilauttaa jarruttelematta ja lyödä paremmin läpi. Avautuu ihan toisenlainen svingimahdollisuus, kun maila avittaa ja varsi on pelaajan nopeuteen suunniteltu. Custom fitin perusajatuksena on tehdä pelaamisesta mukavampaa, jolloin golfia tulisi harrastettua vähän aktiivisemmin.”
Ajoittain kuulee tarinoita, kun kokenut golfari on antanut autotallin nurkassa tarpeettomana lojuneet vanhat mailat aloittelevalle naiselle tai juniorille. Monesti ne ovat painavat mailat, joissa on liian jäykät ja pitkät teräsvarret.
”Sellaisilla pelattaessa iskee varmasti kolmen kierroksen jälkeen kyllästyminen, kun pallo ei lennä mihinkään. Siinä tuhotaan heti kättelyssä jonkun harrastus, ja golfista voi jäädä pysyvästi huono maku.”
Kukaan ei ole kahden varren välissä
Custom fit ei aina tarjoa vastausta uudemman golfarin tarpeeseen. Jos svingi on kehitysvaiheessa, ja siinä on merkkejä edistymisestä, asiakasta pyydetään palaamaan asiaan muutaman kuukauden kuluttua tai seuraavana vuonna. Jos selvästi kehittymässä olevalle pelaajalle tilataan fitatut mailat, hän ei huonoimmassa tapauksessa tee niillä parin vuoden päästä mitään.
Kysymykseen, voiko pelaaja olla ”kahden varren välissä”, eli että on periaatteessa sama, käyttääkö hän stiffiä tai regular-vartta, Viljamaa vastaa, ettei käytännössä voi ja lisää, että sopiva vaihtoehto löytyy kaikille niistä loputtomista vaihtoehdoista, joita eri valmistajilla valikoimissaan on.
”Jotkut valmistavat lisäksi stiffin ja regularin välimuotoa eli firm-vartta.”
Viljamaan mielestä on joka tapauksessa järkevämpää pelata hieman löysällä kuin liian jäykällä varrella, jos asiaan ei mahdollisuutta tai halua perehtyä syvällisemmin.
”Kannattaa ainakin selvittää lapanopeus. Siitä se lähtee”, hän sanoo.
30v pelaneena tulee välillä mieleen hifistely näissä varusteasioissa. Ymmärrän että ammatilaiset ja kovat amatöörit hifistelee ja jopa etua saa siitä, mutta klubituupparille ei ole isokaan juttu mikä maila, pallo, grippi tai varsi on kyseessä. Omien svingikykyjen merkitys on 99% tulokseen. Golf on lisäksi tarkkuuslaji ennen kaikkea – ja sitten se yleisin ja tärkein työkalu, eli putteri. Jopa huippuammattilaiset tekee todistetusti halpisputtereilla huipputuloksia, että se siitäkin sitten.
Paras esimerkki hifistelystä on golfpallot. On hiukka hymyilyttänyt kun tehdään palloja yli 100mph mailanopeuksille. Vaikka draiveri siihen kykenisi, entä ne muut mailat? Draiveria käytetään ehkä 10 kertaa kierroksen aikana mutta rautamailalyöntejä n. 40-50kpl.
Pallot ovat kehittyneet todella paljon ja käyttäytyminen muuttuu esim. draiverilla ja wedgellä lyötäessä täysin.
Väitän, että pallon merkitystä vähätellään nimenomaan valmistuslaadun merkitystä. Esimerkiksi epäkeskoisuus, koko, materiaalit jo tusinan laatikossa voivat heittää pahimillaan useassa pallossa. Kannattaa tutustua neutraaliin tutkimus dataan asiasta.
Yleishuomiona artikkelissa voisi mainita että jäykkyyksille ei ole olemassa standardia ja esim. rauta 7 nostokulmien vaihtelu voi olla 7-8 astetta jolloin maila voi olla rauta 5, 6 tai 7 valmistajasta ja mallista riippuen.
Kun pelaajan ikä on +35, niin fyysinen kunto usein vaikuttaa mailan pään nopeuksiin sekä miten nopeus pysyy kierroksen aikana vakiona.
Trackman mittaus olisi hyvä tehdä golf kierroksen jälkeen tai vähintään
30-60 min aktiivisen rangeharjoittelun jälkeen.
Monet yllättyvät tuloksista, miten paljon lyönti lyhynee.
Olen nähnyt ja kokenut useasti että viimeiselle reiälle/väylälle tulee kiekan pisin draivi. Eräs pituuslyöntiä harrastava totesi että on lyötävä niin kauan että isot svingiä vastustavat lihakset väsyy, sitten vasta rupee draivi lähtemään kunnolla. Varsista kun on puhe niin todella paljon on vaikutusta lyöntipituuteen ja suuntaan ja varsinkin tuntumaan.
Mailatestit ja fittaukset range palloilla on todella typerää. Niiden spinni ja lentorata on aivan eri mitä kunnon pallolla joka myös sopii lyöjälle. Lisäksi rangepallot on niin erilaisia keskenään. Klubit typerästi uusivat rangepalloja 1/3 – 1/4 osa kerrallaan eli hajonta kasvaa kun on loppuun hakattuja ja uusia vierekkäin.
Bryson Descambue (tjsp. 😂) julkaisi Youtubessa videon, jossa pelasi halvimmilla Amazonista löytyvillä mailoilla puolikkaan kierroksen muistaakseni paariin. Ei ollut lyönyt niillä mailoilla kertaakaan aikaisemmin. Suojamuovit pois kepukoista ja tiiaamaan. Ei tuntunut varren jäykkyydet tai löysyydet kummasti häiritsevän 😂