Koulutus uudistettiin 2020. Samalla koulutuksen hinta laski ja kesto lyheni.
Golfopettajakoulutuksen taso on Suomessa korkea, näin arvioi toukokuun alussa Suomessa vieraillut hollantilainen Jim van Heuven van Staerling. Hollantilaisen sana painaa, sillä hän edustaa CPG:tä (Confederation of Professional Golf), joka on 43:n maan PGA-järjestöjen katto-organisaatio.
CPG arvioi viiden vuoden välein jäsenmaidensa koulutusjärjestelmät. Suomessa golfopettajakoulutuksesta vastaavat yhteistyössä Suomen Golfliitto ja Suomen PGA. Golfliiton vastuulla on ykköstason koulutus, sen jälkeen vetovastuu jaetaan Golfliiton ja PGA:n kesken.
Van Staereling oli tullut tarkistamaan, miltä Suomen koulutusjärjestelmä näyttää käytännössä. Siihen tarjoutui mahdollisuus Talissa, jossa järjestettiin golfopettajakoulutuksen viimeinen lähijakso. Ennakolta hän oli tutustunut koulutuksen kirjalliseen puoleen, jota hän piti erinomaisena.
”Olen vaikuttunut siitä, miten täällä on kehitetty valmennusjärjestelmää. Tämä näyttää todella hyvältä”, kotimaansa Hollannin PGA:n koulutustoimikuntaa vetävä van Staereling sanoo.
Opetus oli todella käytännönläheistä. Palautetta annettiin paljon suuntaan ja toiseen.
Suomen golfopettajien koulutusjärjestelmä uudistettiin vuonna 2020. Tavoitteena oli tehdä koulutusputkesta nopeampi, edullisempi ja ennen kaikkea nykyaikaisempi. Laadusta ei kuitenkaan tingitty. Koulutuksia siirrettiin paljon verkkoon, ja lähijaksot ovat nyt tiiviimpiä kokonaisuuksia, joissa pääpaino on vahvasti käytännön tekemisessä.
Uudistusten myötä koulutuksen hinta laski selvästi, ja nyt golfopettajaksi opiskeleva joutuu varautumaan noin 5 000 euron kustannuksiin koko koulutusputken läpikäynnistä, kun PGA proksi opiskelu maksoi ennen uudistusta lähes 10 000 euroa.
Uusia golfopettajia tarvitaan
Vierailunsa aikana van Staereling seurasi läheltä, kuinka Suomen PGA:n kouluttajat Henrikki Tolonen ja Petri Parviainen hoitivat työtään, ja myös sitä, miten opiskelijat ottivat oppia vastaan.
”Koulutuksessa näkyi selvästi, ettei siellä ollut pelkkää teoriaa, vaan opetus oli todella käytännönläheistä. Ja yhtenä isona asiana pisti silmään, kuinka paljon annettiin palautetta suuntaan ja toiseen. Sitä kautta ihminen oppii, kun hän saa toiminnastaan palautetta”, van Staereling kehuu.
Jim van Heuven van Staereling kävi Suomessa arvioimassa golfopettajakoulutuksen tason, eikä joutunut pettymään.
Suomen PGA:n koulutustoimikunnan vetäjänä toimiva Tolonen sanoo, että golfopettajakoulutukseen on tällä hetkellä hyvä imu. Seuraavaan golfopettajakoulutukseen (GOK) oli 24 hakijaa, joista 21 valittiin mukaan. Myös van Staereling on huomannut saman – golfpelaajien määrän kasvaessa myös kiinnostus golfopettajan työhön on kasvanut.
”Pelaajamäärät ovat nousseet koronan aikana todella reilusti. Ongelma uusien opettajien koulutuksessa on se, että uutta PGA prota ei voi kouluttaa kahdessa viikossa. Vie aikaa, että kehittyy hyväksi golfopettajaksi. Sen takia pidän hyvänä, että esimerkiksi Suomen koulutussysteemissä on eri tasoja. Ensimmäiset tasot voi suorittaa melko nopeasti, ja sen jälkeen voi toimia esimerkiksi ohjaajana tai auttaa prota klinikoiden vetämisessä”, hän sanoo.
Golfliiton asiantuntija Annika Nykänen on kuullut CPG:n puolelta, että Suomi on edelläkävijä digitaalisen koulutusjärjestelmän käyttöönotossa Euroopassa. Uudistus tehtiin jo ennen koronan alkua, mutta koronan myötä uusi järjestelmä on näyttänyt toimivuutensa.
”Seuraavaan golfopettajakoulutukseen oli hakijoita eri puolilta Suomea, monesta eri seurasta. Uuden koulutusjärjestelmän myötä koulutuksiin on helppo osallistua ympäri Suomea, kun tehtäviä voi tehdä paljon siellä omassa toimintaympäristössään”, Nykänen rohkaisee.