Oulun korkeudella muovisuojauksesta on tullut jo tapa. Eteläisemmässä Suomessa menetelmä jakaa mielipiteitä.
Viheriöiden muovisuojaus on havaittu pohjoisilla leveysasteilla käyttökelpoiseksi menetelmäksi. Muovien asettaminen ja poisto on työläs toimenpide, mutta vaivannäkö on hyviä tuloksia saaneiden golfkenttien mukaan pieni saavutettuun hyötyyn verrattuna.
Virpiniemi Golfin kentällä Oulussa on käytetty viheriöiden muovisuojausta vuodesta 2015 lähtien. Aluksi menetelmää kokeiltiin neljällä viheriöllä, ja tuloksista rohkaistuneena syksyllä 2017 asennettiin kaikille viheriöille suojaukset. Tavasta on sittemmin tullut pysyvä.
Muovit asetetaan griineille ennen talven tuloa, ja niiden tehtävänä on estää jääpoltetta aiheuttavan jään muodostuminen heinän ympärille.
”On ollut olosuhteiltaan hyviä ja hankalampia talvia, kymmentä senttiä jäätä viheriöllä, ja vaikka vettä on päässyt muovien alle, niin kokonaisuutena lopputulos on ollut positiivinen. Ilman muovisuojausta en uskoisi viheriöidemme pysyvän hyvässä pelikunnossa läpi kauden vuodesta toiseen.”, Virpiniemi Golfin toimitusjohtaja Pasi Voutilainen sanoo.
Virpiniemessä muovit laitetaan viheriöille loka-marraskuussa, poistaminen tapahtuu vapun tienoolla. Pisimmillään muovisuojaus on ollut yksittäisen viheriön, harjoitusgriinin, päällä yli 200 päivää ilman minkäälaista vahinkoa nurmella.
”Päätimme ryhtyä tähän, kun olimme ensin kokeneet tarpeeksi monta takaiskua talvehtimisen suhteen.”
Voutilainen kertoo, että viheriöillä on ollut muoveja keväällä poistettaessa kerta toisensa jälkeen hyvä ruohopeite. Pelaajat on voitu päästää griineille kauden ensimmäisille kierroksille toukokuussa, kun ennen muovitusta piti huonoimmillaan odotella kesäkuun lopulle saakka.
Muovien laittaminen toisinaan tunneista kiinni
Suojien levittäminen ja poisto on isommalla joukolla vaivattomampaa. Virpiniemessä toimenpidettä on kentänhoitajien kanssa ollut tekemässä parikymmentä aktiivista talkoolaista. Talkoolaiset ovat tärkeitä, koska muovien laittaminen on toisinaan tunneista kiinni, jotta kaikki on valmista ennen talven tuloa.
Pakkanen on talvehtimisen ja muovituksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä, koska maa jäätyessään ennen lumentuloa varmistaa parhaiten nurmen talvilevon muovin alla.
”Mikäli kasvualusta on sula, kasvin toiminnot ja kasvualustan mikrobitoiminta ovat aktiivisempia, joka pahimmillaan voi johtaa muun muassa kasvitauteihin tai hapen puutteeseen muovin alla. Maan jäätyminen ja korkeat lämpötilat ovat oma haasteensa Etelä-Suomessa, kun taas pohjoisessa talvi on ennustettavampi kovine pakkasineen.”
Koskaan ei ole muovituksesta huolimatta ollut aivan sataprosenttista talvehtimista. Tämän syyn haluaisin selvittää.
Voutilainen myöntää, että aumamuovin käyttämisellä on riskinsä. Vettä pääsee toisinaan muovin alle, joka on johtanut pieniin ja joskus myös isompiin tuhoihin.
”Muovisuojauksesta saatava taloudellinen hyöty on isossa kuvassa merkittävä. Vältymme jääpoltteelta ja laajemmilta kasvitaudeilta, joista aiheutuu huomattavia kuluja.”
Kuluilla Voutilainen tarkoittaa siementen hankintaa, kylvöjä, harsotuksia, kasteluita ja työtunteja. Nämä yhdistettynä huonokuntoisten viheriöiden vuoksi menetettyihin green fee -tuloihin johtaisivat hänen arvonsa mukaan vuosittain kymmenien tuhansien eurojen menetyksiin.
Suojien levittäminen käy kätevämmin isommalla porukalla. Kuva: Virpiniemi Golf
Hintansa on suojauksellakin, ja nykyään yhä korkeampi, sillä muovin hinta on noussut tuntuvasti. Virpiniemi Golf maksoi ensimmäisistä aumamuoveistaan 9000 euroa, tällä hetkellä samanlainen kentän viheriöt peittävä suojaus kustantaa lähes 15 000 euroa kaudessa.
”Muovia kuluu 3,5 hehtaaria, sillä sitä levitetään viheriöiden yli ja myös limitystä pitää olla. Kustannus on maltillinen verrattuna siihen, miten paljon menetelmä tuo meille säästöä”, Voutilainen sanoo.
Yritykset ja erehdykset ovat antaneet kentällä arvokasta kokemusta suojauksesta. Eräänä talvena Virpiniemessä jätettiin aumamuovin alle laitettava kuplamuovi pois. Viheriöllä ollut terävä hiekka teki reikiä muoviin, ja vesi pääsi aiheuttamaan vahinkoa.
”Koskaan ei ole muovituksesta huolimatta ollut aivan sataprosenttista talvehtimista. Tämän syyn haluaisin selvittää.”
Vaikka Voutilainen itse ei huseeraa viheriöillä ja väylillä työhaalarit yllään, on hänellä vankka kokemus kentänhoidosta. Hän tuli Virpiniemeen kenttämestariksi vuonna 2008, ja siirtyi kolme vuotta sitten kenttäyhtiön johtoon.
”Olemme hakeneet kenttämestaria, mutta sopivaa henkilöä ei ole löytynyt. Teen tulevan kesän kentänhoidolliset tehtävät yhdessä apulaiskenttämestarin kanssa päätoimeni ohella.”
Hyväkuntoista kenttää helpompi myydä
Hän muistuttaa, että kenttä on saatava sekä pelaamisen että kentänhoidon näkökulmasta nopeasti laadukkaaseen kuntoon. Joutoaikaa ei paljon ole keväällä, koska golfareilla on kiire pelaamaan. Muovit antavat mahdollisuuden kentän aukaisemiseen suoraan viheriölle jo toisella viikolla toukokuuta.
”Kenttämestari on paljon vartijana. Kenttää on paljon helpompi myydä, jos se on hyvässä kunnossa. Ja kenttä jos mikä on golfklubin käyntikortti.”
Muovisuojaus vaatii kohtuullisen varmat ja pysyvät talviolosuhteet.
Voutilainen kertoo, että muovit myös tarjoavat hyödyllistä lisäsuojaa ja lämpöä keväällä, kun kentän vieressä oleva meri on vielä jäässä ja kylmä tuuli puhaltaa. Tämäkin vauhdittaa heinän kasvua.
Pohjoisemmista kentistä Virpiniemen ohella ainakin Rovaniemen Santa Claus Golfissa, Kalajoki Golfissa ja Kokkolan Golfissa käytetään muovisuojausta.
Kirkkonummelaisen Hirsala Golfin kenttämestari Janne Lehto on sitä mieltä, että muovisuojauksen käyttö Etelä-Suomessa ei ole ongelmatonta. Hän sanoo, että haasteena on kontrollin puute, kun toimenpiteitä ei päästä tekemään samalla tavalla kuin ilman muoveja.
”Muovisuojaus vaatii kohtuullisen varmat ja pysyvät talviolosuhteet. Pitää tietää milloin talvi alkaa! Siksi pidän suojausten käyttöä Etelä-Suomessa lähes mahdottomana ajatuksena nykytiedolla.”
Lehdon mukaan on riski, että muovisuojan alla syntyy vastaavat hapettomat olosuhteet kuin jään alla. Eli niin sanotusti tapetaan heinä jääpoltteeseen itse.
”Muovisuojat saattavat myös edistää kasvitauteja tietyissä olosuhteissa. Silloin suositaan kasvitauteja, jos suojien alla olosuhteet muuttuvat lämpimäksi ja kosteaksi. Siinä tapauksessa olosuhteet tulisi saada pian takaisin kuivaksi jollakin keinolla, esimerkiksi poistamalla suojat”, Lehto sanoo.
Muovien poiston jälkeen kentällä ilmenee usein huomattava kontrasti suojatun ja suojaamattoman alueen välillä. Kuva: Virpiniemi Golf
Suomessa eniten kokemusta muovisuojien käytöstä lienee Nokia River Golfissa kenttämestarina työskentelevällä Teemu Lehtimäellä. Hän levitti ensimmäisen kerran muoveja Riverin viheriöille vuosituhannen vaihteessa.
Lehtimäki laittoi muovit täksi talveksi kahdeksalle viheriölle, joilla on esiintynyt ongelmia.
”Etenkin tällaisena vaikeana jäätalvena muovisuojaus on aivan omiaan. Ensi talvena lisäämme muovitusta. Sekaviheriöt, joilla on eri ruoholajeja, vaativat enemmän suojaa”, hän sanoo.
”Kontrasti on ollut keväisin melkoinen verrattuna niihin viheriöihin, joilla ei ole ollut suojausta”, lisää Lehtimäki, jolla on muovien käytöstä kokemusta noin kymmeneltä talvelta.
Rölliruoho on tunnettu hyvästä talvikestävyydestään, mutta sekin vaatii hänen mukaansa suojausta, jos viheriöt sijaitsevat katveessa, esimerkiksi metsän reunassa.
Muovit asetetaan Nokialla tyypillisesti joulukuussa. Jos maassa on lumikerros, Lehtimäki kutsuu talkoolaiset apuun omien lumikoliensa kanssa. Kun viheriöt on kolattu ja lingottu, kenttähenkilökunta levittää muovit paikoilleen.
Pirkanmaan seudulla ailahtelevaiset talvet ovat tuttuja. Jos talvi tekee tuloaan vasta tammikuun jälkipuolella, Lehtimäki jättää muovit huoltohalliin.
”Mikäli talven tulo on tällä suunnalla selvästi myöhässä, muovisuojausta on tarpeetonta käyttää. Etenkin rölliviheriöt pärjäävät muutaman kuukauden hyvin ilman suojaa.”
Ympäristöystävällinen ratkaisu
River Golfissa on ollut kerran kaikilla viheriöllä muovit. Tämä tapahtui talvikaudella 2004–2005. Pari seuraavaa talvea olivat lauhoja, ja silloin muovipeitteet poistettiin tammikuussa.
”Sen jälkeen tuli vähän taukoa, kunnes viime vuosikymmenen puoli välissä yksi talvi kohteli kaltoin kenttää. Sen jälkeen olemme käyttäneet suojausta vuosittain ainakin muutamalla viheriöllä.”
Lehtimäki pyrkii parhaansa mukaan säästämään suojamuovit useammalle kaudelle. Eikä pelkästään kustannusten, vaan myös ympäristöllisistä syistä.
”Pidän muovisuojausta silti ympäristöystävällisempänä ratkaisuna kuin päätyä tämän tästä tekemään uusia kylvöjä ja muita sen vaatimia toimenpiteitä, missä kuluu polttoainetta ja kasteluvettä. Sitä paitsi käytöstä poistetut muovit voi laittaa kierrätykseen.”
Riverin kenttämestari muistuttaa, että tasaisena talvena lumi on kaikkein paras suoja viheriöillä. Hän kuitenkin arvelee, että jäätalvet tulevat yleistymään, mikä ei vähennä ainakaan Nokialla muovien käyttöä.
Lue seuraavaksi: Valtteri-myrskyn tuoma lumi peitti jäätyneet kentät – "Iso kylvöurakka taitaa olla edessä monella kentällä"