Golfkausi on taas pian käsillä. Jos harkitset uusien mailojen hankkimista käytettyinä, lukaisepa jutusta vinkit. Artikkeli julkaistiin vuonna 2020, mutta sisältö on edelleen yhtä ajankohtainen.
Golfmailoissa on valtavasti valinnanvaraa. Pelin kannalta sitä voidaan pitää luonnollisena, koska ilman mailoja pelaaminen ei yksinkertaisesti onnistu. Mailavalmistajat ovat siis kehitelleet mailoja erilaisiin tarpeisiin. Miehille, naisille, nuorille, varttuneemmille, voimakkaille, hennommille, edistyneille, aloittelijoille ja niin edelleen, löytyy mailoja laidasta laitaan. Heille, jotka eivät vielä sitä tiedä, niin mailoja, etenkin wedgejä, valmistetaan myös tietynlaisille alustoille (kova vs. pehmeä) optimoiduiksi.
Tästä kaikesta on tietenkin jatkumona se, että käytettyjä mailoja on markkinoilla lievästi sanottuna roimasti. Tarkennetaan vielä, että tässä tapauksessa markkinoilla tarkoitetaan kaikkia käytettyjä mailoja, löytyvätpä ne sitten isoisän mökin vintiltä tai naapurin autotallista.
Hyviä löytöjä voit tehdä myös Golfpisteen Pörssissä. Pörssissä oli 18. huhtikuuta kaikkiaan 217 ilmoitusta välineiden myydään-osastolla, ja uusi mailoja oli laitettu myyntiin päivittäin kymmenittäin. Pörssin turvallisuutta on kehitetty ja käytössä on vahva tunnistautuminen. Kaupankäynti on siis mahdollisimman turvallista.
Pelaajalla saa olla kierroksellaan enintään 14 mailaa bägissään. Alarajaa mailojen määrälle ei ole määritelty. Aloitteleva golfari ei heti tarvitse täyttä settiä bägiinsä, vaan pärjää hienosti pienemmälläkin määrällä. Mailoja ostaessa olisi hyvä tunnistaa itsensä ja olla rehellinen omien kykyjensä suhteen.
”On tärkeä pitää mielessä, että aloittelijan hankkiessa käytettyjä mailoja hänen ei tarvitse ostaa niin sanotusti ’kasvuvaraa’. Hän voi ostaa itselleen sopivat mailat ja tuoda ne vaikka vuoden päästä vaihtoon, eikä hän häviä siinä paljoa ostaessaan kehitystä vastaavat uudet käytetyt. Näin voi pelata koko ajan tasolleen sopivilla mailoilla”, sanoo Sastamalassa sijaitsevan Proshop Golf Balatan *kauppias Petri Pelttari. Tunnetusti paljon käytettyjä mailoja myyvä Golf Balata toimii Lakeside Golfin yhteydessä.
Seuraavassa on aloittelevan golfarin muistilista, joka kannattaa pitää mielessä käytettyjä mailoja hankkiessa.
Putteri
Putteri on golfmailoista ainoa, joka on välttämätön kaikille golfareille pelaajan tasosta riippumatta. Viheriöllä ei voi onnistua puttaamaan palloa tarkasti ilman kyseistä mailaa. Putteria hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota sen pituuteen. Liian lyhyellä tai pitkällä mailalla puttiasento ja puttiliike itsessään ovat jo lähtökohtaisesti hankalia toteuttaa.
Mailojen pituudet ilmoitetaan tuumissa. Putterit ovat yleensä 31–35 tuuman mittaisia. Karkeasti siis 31 tuuman putteri sopii lyhyemmille naisille ja 35 tuuman putteri pidemmille miehille. Kaikkein yleisin mitta lienee 34 tuumaa. Hieman liian pitkällä putterilla tulee toimeen, ja vartta voi tarvittaessa lyhentää, mutta liian lyhyellä putterilla puttiasento voi helposti muodostua vääränlaiseksi ja puttaaminen olla siksi vaikeaa.
Toinen merkittävä asia putteria valitessa on lavan malli ja muoto. Isompilapaiset niin sanotut mallet-putterit voivat lähtökohtaisesti olla etenkin aloittelijoille helpompia, sillä niillä on helpompi putata suoraan, vaikka osuma olisikin hieman epäpuhdas. Iso lapa lisää anteeksiantavuutta, mutta voi vastaavasti vaikeuttaa pituuskontrollia. Pienilapaiset blade-mallit ovat edelleen malleteja yleisempiä. Valinnanvaraa on runsaasti, ja olennaista on hankkia putteri, jonka lavan painotus sopii omaan puttisvingiin.
Draiveri
Väylän ensimmäinen lyönti on yleensä pisin. Mailoista draiverilla lyödään pisimmälle. Draiveria valitessa varren jäykkyys on olennainen tekijä. Draivereiden jäykkyydet noudattavat kaavaa ladies, senior, regular, stiff, x-stiff. Yleisesti ottaen miesaloittelijoille sopii parhaiten draiveri, jossa on regular-varsi . Tämä siksi, että mailanpäässä ei vielä ole vauhtia niin paljoa, että jäykemmällä varrella saisi mailasta sille tarkoitetun hyödyn irti.
”Yleensä ensimmäisessä setissä varsien jäykkyys on sporttisellekin kaverille regular, mutta joissakin tapauksissa draiveri voi olla heti alkuun stiff-vartinen”, Pelttari kertoo.
”Draivereiden ostoon aloittelijoille voisi antaa sellaisen vinkin, että esteettisesti vähän kärsineen (lyöntinaarmuja nupissa) muuten hyväkuntoisen draiverin voi saada edullisesti ja virheettömän draiverin voi ostaa sitten, kun osumat pysyvät säännöllisesti lyöntipinnassa.”
Draivereiden nostokulmalla on myös merkitystä. Aloittelijoille voisi suositella 11−12 asteen nostokulmia. Riittävä nostokulma auttaa pallon lähtemään paremmin korkealle lentoradalle ja sen myötä vähemmäkin pelanneen avauslyönnissä on mukavasti metrejä.
Draiverit ovat kehittyneet vauhdilla vuosien saatossa. Mikäli mahdollista, niin uudehkoon ”ajuriin” panostaminen kannattaa. Draivereiden lavan osuma-alue on nykyään merkittävästi suurempi kuin 10–15 vuotta sitten. Käytännössä uudemmat draiverit antavat paremmin anteeksi huonommat osumat.
Raudat
Rautamailaseteissä on tyypillisesti 6–7 mailaa. Rautamailoja etsiessä on syytä pitää mielessä ainakin kaksi asiaa: varren jäykkyys ja materiaali sekä lavan koko. Rautamailoja löytyy grafiitti -ja teräsvarsilla. Grafiittivarret ovat kevyempiä ja sopivat siksi rauhallisesti svingaaville pelaajille ja lähes aina naisille. Teräsvarret ovat painavammat, joten miehet valitsevat usein jo heti alkuun sellaiset.
Raudoissa ei kannata lähteä harrastuksen alkuvaiheessa uskottelemaan itselleen, että osaa lyödä ”vähän” vaikeammillakin mailoilla. Vaikeat tai toisin sanoen hyvin edistyneille pelaajille tarkoitetut mailat erottaa pienikokoisesta lavoista ja usein myös jäykistä (stiff tai x-stiff) varsista. Siroissa lavoissa osuma-alue, eli sweet spot, on pieni. Niinpä aloittelijan kannattaa suosia suurempilapaisia rautamailoja. Niissä on monesti myös paksumpi ja leveämpi pohja, mikä helpottaa palloon osumista ja sen ilmaan saattamista.
”Aloittelijoiden ei kannata mennä liian tieteellisiksi ensimmäisten mailojen kanssa, eli trackmanit ja muut voi unohtaa. Jos pääsee testaamaan erilaisia mailoja, niin se mikä tuntuu parhaimmalta on yleensä paras”, Pelttari neuvoo.
Rautamailoilla lyödään eniten vaihtelevista paikoista (kivet, kannot ja muut metsäiset paikat), joten ne kokevat eniten myös naarmuja. Käytetyissä mailoissa varsinkin lavan pohjissa saattaa olla jo huomattavaa kulumaa. Paljon käytetyn mailan erottaa myös lavan urista, jotka ovat kuluneet.
Se, mitä ei välttämättä näe, on varren ja lavan välisen alueen halkeamat, mutta kauan käytetyissä mailoissa niidenkin todennäköisyys kasvaa. Varren ja lavan välinen musta palanen, ferrule, on syytä tarkastaa käytetyissä mailoissa. Sen on tarkoitus olla kunnolla kiinni, eikä ferrulen ja varren väliin saa jäädä tyhjää tilaa lainkaan. Muuten riskinä on mailan katkeaminen lyönnin aikana kyseisestä kohdasta, jolloin varsi jää käteen, lavan jatkaessa matkaansa pallon perään.
Hybridit/väyläpuut
Ideaalitilanteessa aloittelijalla on yksi maila draiverin ja rautamailojen välissä. Yleensä niin sanottu hybridimaila, joka tarkoittaa puumailan ja rautamailan välimuotoa. Kuten muissakin mailoissa, myös hybrideissä on erilaisia varsi- ja lapavaihtoehtoja. Aloittelijan kannattaa suosia näissäkin helpompia vaihtoehtoja (regular-varsi ja isompi lapa) ja jättää suosiolla stiffit ja pienilapaiset hybridit enemmän pelanneiden käytettäväksi. Hybridi on monikäyttöisyytensä vuoksi oiva lisä aloittelijan bägiin. Sitä voi käyttää avausmailana ja myös raffista lyöminen luonnistuu, koska se ei takerru paksuun ruohoon yhtä helposti kuin pitkä rauta (esimerkiksi rauta-5).
”Me pyrimme myymään yleensä hybridin ja jättämään väyläpuun kokonaan pois. Perusteena on se, että hybridillä lyöminen muistuttaa rautalyöntiä, jolloin se on lihasmuistin kannalta järkevämpi tapa edetä. Väyläpuun saa sitten totta kai jatkossa bägiinsä, jos niin haluaa. Hybridin olisi hyvä olla yli 20-asteinen. Esimerkiksi 22-asteinen on aika yleinen”, Pelttari kertoo.
Väyläpuu on siis toinen mahdollinen vaihtoehto hybridin sijaan. Silloin tulee huomioida, että sillä lyöminen raffista ei luonnistu samalla tavalla kuin hybridillä. Väylälle ja lyöntipaikalle se on kuitenkin varteenotettava lisä.
Wedget
Wedget ovat tarkoitettu lyhyihin lähestymislyönteihin, lähipeliin ja hiekkalyönteihin. Wedgejä olisi hyvä olla vähintään yksi, mutta mielellään kaksi. Wedgeissä nostokulmat vaihtelevat 46–64 asteen välillä. Näistä klubipelaajilla käytetyimmät ovat 50–58-asteiset wedget. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että 56-asteisella wedgellä tulee toimeen, mutta kaverina voisi olla 52-asteinen maila. Hiekkamailana 56-asteinen toimii hyvin ja on yleisesti siihen tarkoitukseen paljon käytettykin. Sen lisäksi sillä pystyy lyömään chippejä ja korkeampia nostoja griineille.
Aloittelijoille 60-asteiset tai sitä kaltevammat wedget ovat erittäin haastavia. Niiden hankkimista bägiin harrastuksen alkuvaiheessa kannattaa välttää.
Grippien kunto
Käytettyjen mailojen helmasynti on huonokuntoiset gripit. Varsinkin vuosia käytetyissä mailoissa gripit voivat olla hyvinkin vaatimattomassa kunnossa. Grippejä on myös paljon erilaisia, joten niiden laatu vaihtelee jo verrattain lyhyenkin ajan jälkeen.
”Aloittelija ei välttämättä tunne onko grippi hyvä vai huono. Monesti aloittelija myös vähättelee grippejä ja ei välitä niiden kunnosta. Sitten, kun on jonkun aikaa pelattu, niin huomataan, ettei grippi pidäkään”, Pelttari selventää.
Uudet gripit vaihtoineen maksavat 10–20 euroa per maila, joten hyväkuntoisille gripeille kannattaa antaa painoarvoa mailojen ostotilanteessa.
Raha
Golfmailoihin saa harrastuksen alkuvaiheessa ja sen jatkuessa laittaa halutessaan niin paljon rahaa kuin mieli tekee. Pelttarin mukaan noin 400–700 eurolla saa hyvät käytetyt mailat bägeineen. Käytettyjä mailoja ostaessa kannattaa tehdä jonkun verran taustatöitä, ettei tule tehneeksi huonoja kauppoja. Pelttarin liikkeessä myydään paljon käytettyjä mailoja, ja aina välillä hänelle tulee vastaan surullisia tarinoita ”villistä lännestä”.
”Siellä on esimerkiksi myyty 300 eurolla parikymmentä vuotta vanhat, blade-malliset (pienilapaiset) raudat, joissa on huonokuntoiset gripit. Naisille on myös myyty teräsvartisia rautoja. Eikä näillä villien markkinoiden mailoilla ole tietenkään palautusoikeutta saati minkäänlaista takuuta”, Pelttari harmittelee.
Artikkeli on julkaistu syyskuussa 2020. Nyt, uuden kauden kynnyksellä artikkeli julkaistaan uudelleen, sillä sisällöltään se on yhä ajankohtainen. * Golf Balatan yrittäjänä ja kauppiaana toimii nykyään Jussi Joutsenvuori.
Kavereilta kysellen eteenpäin
Oululainen Ville Mäkelä, 33, aloitti golfharrastuksensa kuluvana kesänä. Alkusysäyksen sai aikaan useamman kaverin pelaaminen, ja heiltä Mäkeläkin kyseli alkuun mailojen perään.
”Kyselin golfia pelaavilta kavereiltani, että onko kellään jäänyt ylimääräisiä mailoja nurkkiin pyörimään tai tietävätkö he ketään kenellä näin olisi.”
Mäkelän tapauksessa pienen haasteen toi kätisyys, koska hän tiesi lyövänsä golfia vasemmalta. Juuri muuta hän ei sitten mailoiltaan osannut vaatia.
”No, sen tosiaan tiesin, että mailoja on leftille ja rightille ja tiesin nyt tietenkin miltä draiveri, putteri tai rautamaila näyttävät. Niiden ominaisuuksista en sitten tiennyt yhtään mitään”, Mäkelä naurahtaa.
Mäkelä ehti jonkun verran katsella nettikaupoista käytettyjä mailoja ennen kuin leftin mailat tulivat puskaradion kautta tarjolle. Sen kummemmin mailoja testaamatta tai niihin perehtymättä myyjän kanssa lyötiin kättä päälle.
”Kiinnitin huomiota siihen, että mailat näyttivät hyväkuntoisilta. Se ja hinta kohtasivat, niin mikäs siinä.”
Mäkelän tavoin kolmikymppinen Jarkko Fiskari aloitti myös tällä kaudella pelaamisen. Fiskari on ehtinyt jo kiertämään useamman kerran ja tasoituskin on tipahtanut 30 hujakoille. Hänelläkään ei juuri ollut tietoa mailoista ennen ostopäätöstä tehdessään.
”En tiennyt mailoista mitään. En vaikkapa tiennyt, mitä eroa on kehittyneemmän pelaajan ja aloittelijan mailoissa. Kavereilta kyselin, mistä he olivat ensimmäisiä mailoja hankkineet. Netistä aika moni oli ne ostanut ja käytettyinä”, Fiskari kertoo.
”Sitten yhdessä illanvietossa kaverini sanoi, että hänellä on mailat myynnissä. Enpä siinä sen enempää arponut, koska tiesin hänellä olevan kuitenkin varmasti OK-mailat, ja hinta ei ollut paha.”
Jälkeen päin Fiskarille ilmeni, että mailat ovat sieltä vaikeammasta päästä.
”Rangella enemmän pelanneet kaverini naureskelivat, että et sitten lähtenyt millään helpoilla liikkeelle. Ei siinä auttanut kuin naureskella perässä.”
”Jos nyt olisin ostamassa tosissaan uusia mailoja, niin ehkä perehtyisin enemmän niihin”, Fiskari sanoo.
