Fitzpatrickin caddie pääsi juhlimaan major-voittoa ensimmäistä kertaa nelikymmenvuotisen uran kruununa.
Matt Fitzpatrick (-6) voitti uransa ensimmäisen major-turnauksen kukistettuaan Yhdysvaltojen Will Zalatoriksen lyönnillä U.S. Open -turnauksessa. Fitzpatrick on ensimmäinen englantilainen U.S. Open -voittaja yhdeksään vuoteen.
Fitzpatrick voitti samalla the Country Clubin kentällä U.S. Amateur -kilpailun vuonna 2013. Samaan on pystynyt vain Jack Nicklaus.
Fitzpatrick lähti päätöspäivään tasatilanteesta Will Zalatoriksen kanssa, mutta kaksikkoa hiosti seitsemän pelaajaa kolmen lyönnin sisällä. Näiden joukossa oli neljä major-voittajaa, mukaan lukien U.S. Openin ja Masters Tournamentin puolustavat mestarit. Päivästä kehkeytyi kuitenkin Fitzpatrickin, Zalatoriksen sekä neljä birdieä kuuden ensimmäisen reiän aikana tehneen maailmanlistan ykköspelaajan Scottie Schefflerin välinen taistelu.
Huiman alun jälkeen katseet kääntyivät lähes virheettömästi pelanneeseen Scheffleriin, joka kuitenkin pelasi reiät 7–16 kaksi yli ja tippui kärkikaksikon kyydistä. Zalatoris ja Fitzpatrick olivat 14 reiän jälkeen tasatilanteessa. 15. tiiltä molemmat löivät avauksensa karheikkoon, mutta Fitzpatrickin pallo oli paremmalla paikalla, josta hän toimitti pelivälineensä viheriölle Zalatoriksen suhmuroidessa omansa griinibunkkeriin.
Kun Zalatoris ei onnistunut tekemään paria, ilmassa alkoi olla ensimmäisen kerran pientä irtioton makua. Hetkessä ero kasvoi jo kahteen lyöntiin, kun sunnuntaina 17 griiniosumaa takonut Fitzpatrick pyöräytti noin kuusimetrisen birdie-puttinsa reikään. Kärkiparin lähtiessä päätösväylälle ero oli lyönnin, sillä niin Scheffler kuin Zalatoriskin rutistivat birdiet rei-illä 16–17.
Kun toiseksi viimeisessä ryhmässä pelannut Scheffler ei saanut Country Clubin 18. reiällä vaadittavaa birdieä, oli ratkaisu kärkiparin käsissä. Fitzpatrickin tilanne näytti todella tukalalta hänen iskettyään draivinsa väyläbunkkeriin, jossa pallo vieläpä makasi hieman huonosti. Turvallisen välilyönnin sijaan hän sivalsi pallonsa rautaseiskalla tyylikkäästi alle neljän metrin päähän reiästä.
U.S. Openin ratkaissut lyönti lähti tästä bunkkerista. Kuva: Getty Images.
Lyönti oli mestarillinen – ja riskialtis – sillä matkaa lipulle pieneen ylämäkeen oli reilut 140 metriä ja bunkkerin etulippa oli niin korkea, että pallo piti pystyä nostamaan pian osuman jälkeen riittävän korkealle. Itselleen tyypilliseen tapaan Fitzpatrick teki päätöksen ja löi pallonsa matkaan jähmettymättä hetkeksikään pallon päälle.
Kun Zalatoris löi oman pallonsa väylältä aavistuksen lähemmäksi lippua, pääsi Fitzpatrick yrittämään birdieä ja kilpailun voittoa. Hän ei yrityksessään onnistunut. Zalatoris oli omalla onnistumisellaan pystynyt siirtämään ratkaisun kahden reiän mittaiseen play offiin, mutta putti valui lähes pienimmällä mahdollisella marginaalilla reiän ohi.
Hetken Fitzpatrick tuijotti eteensä epäuskoisena caddie Billy Fosterin haudatessa kasvonsa käsiinsä tunteiden ottaessa miehestä vallan. Voitto oli neljä vuosikymmentä caddiena toimineelle Fosterille ensimmäinen major-kilpailu. Foster toimi aikoinaan pitkät tovit Lee Westwoodin bäginkantajana. Englantilaisten voitot U.S. Openissa eivät ole olleet yleisiä. Ennen Justin Rosea tittelin voitti Tony Jacklin vuonna 1970. Tätä edeltäneet brittivoitot ovat peräisin 1920-luvulta.
Matt Fitzpatrick otti voiton vastaan jopa maltillisemmin kuin caddie, Billy Foster, jolle major-voitto oli nelikymmenvuotisen uran ensimmäinen Kuva: Getty Images
Seitsemän ykköstilaa DP World Tourilla saavuttaneelle Fitzpatrickille se oli ensimmäinen Yhdysvalloissa – ja saavutus tuli sitäkin hienommassa paikassa. Hänen tilastonsa ei ollut erityisen hehkeä majoreissa, sillä ennen tätä kautta ainoa top 10 -sijoitus oli peräisin vuoden 2016 Mastersista. Toukokuussa pelatussa PGA Championshipissä vahvistunut ja lyönteihinsä lisää pituutta saanut Fitzpatrick ylsi jo top 5:een.
Vuonna 2015 ensimmäisen kerran pääkiertueilla voittanut 27-vuotias pelaaja on ottanut sittemmin kautta 2019 lukuun ottamatta ainakin yhden ykköstilan joka vuosi. Hän on pelannut urallaan kahdesti Ryder Cupissa vieraskentällä, ja molemmissa haasteotteluissa Eurooppa on ollut hävinneenä osapuolena – viimeksi syksyllä 2021.
Kahdesti DP World Tourin finaalikilpailun voittanut Fitzpatrick nousi nyt ensimmäisen kerran urallaan maailmanlistalla top 10:een, sijalle kymmenen.
Will Zalatoris, ladies and gentlemen. pic.twitter.com/RdmHZ1Yflz
— Golf Digest (@GolfDigest) June 20, 2022
Kilpailun kovimman tuloksen, 65, sunnuntaina pelannut Hideki Matsuyama (-3) kiri U.S. Openissa neljänneksi. Ennakkoon kovimpien menestyssuosikkien joukkoon arvioitujen Rory McIlroyn ja Jon Rahmin loppuvedosta ei tullut sellaista kiriä kuin olisi saattanut odottaa. Kovakuntoinen McIlroy (-2) jakoi päätöspäivänä uudelleen piristyneen Collin Morikawan kanssa viidennen sijan. Rahm (+1) putosi neljännen kierroksen vaisun esityksen (74) jälkeen top 10:n ulkopuolelle sijalle T12.
Suurimmasta yllätyksestä vastasivat kärkikymmenikköön päätyneet Denny McCarthy (-1/7:s) ja Joel Dahmen (par/10:s). Kaksikosta vain Dahmen on voittanut pääkiertueella PGA Tourin pieniin turnauksiin kuuluvan Dominikaanisen tasavallan kilpailun vuoden 2021 maaliskuussa.
Texas Longhornsin yliopistojoukkueen kantaviin voimiin kuuluva huippulupaava Travis Vick (+8) jakoi parhaana amatöörinä 43. sijan. Kaikkiaan amatöörejä yksi jatkokierrokselle neljä pelaajaa.
Ilman pääkiertuevoittoja jatkava Will Zalatoris nousi maailmanlistalla jo sijalle 12. Isoissa turnauksissa viihtyvän miehen ainoa ammattilaisvoitto on peräisin USA:n kakkoskiertueelta kahden vuoden takaa.
Sheffieldistä kotoisin oleva Fitzpatrick tienasi Bostonissa uransa komeimman palkintosumman, 3,15 miljoonaa dollaria. Zalatoris ja Scheffler kuittaisivat reilut 1,5 miljoonaa taalaa mieheen.
Lue seuraavaksi: Voiko Will Zalatoris tehdä ihmeitä, ja ottaa debyyttivoittonsa golfin brutaalimmassa turnauksessa?
