Menestyjien välillä erot ovat pieniä. Ratkaiseviksi saattavat muodostua parin nimellisesti vähäpätöisemmän kategorian pisteet.
Kenttärankingin parhaimmisto meni uusiksi. Huomionarvoista on se, että kärkikentät keräävät pisteitä enemmän kuin koskaan ennen. Kilpailu on kovaa ja siihen vastataan kehittämällä tuotetta. Moni kestomenestyjä säilytti paikkansa kärkikymmenikössä, mutta järjestys muuttui. Kahden vuoden takainen pistepotti ei nyt riitä yhtä korkealle sijalle.
Toisaalta kenttien keskiarvopisteet ovat muuttuneet hyvin vähän aiempiin Kenttärankingeihin verrattuna. Mistä erot parhaimmiston välillä sitten syntyvät ja missä kategorioissa pisteet elävät eniten arviointien välillä?
Miten ranking toimii?
Kenttärankingin kokonaispisteissä huomioidaan kaikkien kahdeksan arviointikategorian pisteet. Kussakin kategoriassa vastaajat ovat antaneet kentälle arvosanan asteikolla 1–10. Kentän saama arvosana kategoriassa on vastausten keskiarvo. Yhteispisteissä Design, reititys ja suunnittelu -kategorian pisteet on kerrottu 2,0:lla. Se siis on kategorioista kaikkein tärkein.
Kunto ja viimeistely sekä Esteettisyys -kategorioiden pisteet kerrotaan 1,5:llä, eli myös nämä kaksi kategoriaa ovat elintärkeitä menestymisen kannalta. Niistä kunto ja viimeistely -kategorian pisteet heilahtelevat kaikkein eniten. Se on myös kategoria, jonka vaikutus muiden kategorioiden pisteisiin on kenties suurempi kuin minkään toisen kategorian. Jos kenttä ei ole hyvässä kunnossa, se ei enää näyttäydy yhtä kauniina eikä edes yhtä hyvin suunnitellulta kuin parhaassa kunnossaan – niin ihmisen mieli toimii.
Kentän kunto luo pohjan menestymiselle
Viime vuosi oli golfkenttien kunnon kannalta Suomessa hyvä. Pari vuotta sitten tilanne oli tyystin toinen. Tämä näkyy monen kentän pisteissä ja vapaa sana -vastauksissa.
Kentänhoidollisesti haasteet ovat pinta-alaltaan suuressa pohjoisessa maassamme kahtalaiset: pohjoisessa kentät eivät ehdi parhaaseen kuntoonsa yhtä nopeasti kuin etelässä, mutta ilmastonmuutoksen myötä pohjoisen kentät ovat paremmin suojassa talven tuhoilta. Kentän kunnon kannalta kaikkein vaikein haaste on lämmin talvi, joka sulattaa ja sitten jäätää lumipeitteen.
Paksu lumipeite suojaa heinää talven puremilta. Etelä-Suomessa lumipeite on monena talvena sulanut lähes kokonaan, jonka jälkeen se jäätyessään kentän ja etenkin viheriöiden pintaan aiheuttaa lumihometta ja muita tuhoja, joiden kuntoon saattamisessa menee usein kuukausia. Pahimmissa tapauksissa kenttä on saatu kuntoon vasta elokuussa.
Kuluva talvi on ollut poikkeuksellisen hyvä ja lumipeite paksu. Se on nykymaailmassa kuitenkin poikkeus. On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa talvi tekee yhä enemmän tuhojaan eteläisen Suomen kentillä. Kenttärankingia ja golfareita ajatellen ratkaisevan tärkeäksi muodostuu se, miten kentät oppivat suojautumaan leutojen talvien aiheuttamilta tuhoilta. Jos kenttä nimittäin ei ole kunnossa, golfari ei selityksiä kuuntele tai kiitosta anna.
Isot eivät loista ilmapiirissä
Jos ja kun golfkentät elävät kunnostaan, ratkeaa Kenttärankingin kärjen järjestys kuitenkin usein parin muun, sinänsä pistearvoltaan vähäpätöisemmän, mutta tärkeitä lisäpisteitä tarjoavan kategorian pisteisiin. Kyseessä ovat ilmapiiri ja viihtyisyys sekä hinta-laatusuhde kategoriat. Niissä pisteet vaihtelevat suuresti, ja joillain kärkikentillä on suuria, ellei peräti kroonistuneita hankaluuksia pärjätä näissä kategorioissa.
Kartanogolfin hinta-laatusuhde on kärkikenttien paras. Kuva: Lassi Pekka Tilander
Suomalaiset tuntuvat arvostavan maanläheistä ja mutkatonta palvelua. Hienostelu ja oman eriomaisuuden alleviivaaminen eivät toimi, jos palveluasenteessa on tippakin arroganssia.
Kaikki kärkikentät saavat ilmapiiristä yli kahdeksikon, mutta osa kärkikentistä antaa yli puoli pistettä tasoitusta tässä kategoriassa. Kenttärankingin ykkönen, ÅGK:n Slottsbanan, taas on pystynyt nostamaan pisteitä niin ilmapiirin ja viihtyvyyden kuin palvelun ja hinta-laatusuhteenkin kohdalla. Kun mukaan lasketaan vielä ravintolan nousseet pisteet, on ÅGK:n pistepotti noussut näissä kategorioissa yhteensä 0,67 pistettä. Tiukassa kärkitaistossa se on todella paljon.
Mitä pelaaminen huippukentällä saa maksaa?
Hinta-laatusuhteen pisteytyksen arvioiminen on hankalaa. Huippukentällä on huippukentän hintalappu, mutta moni vastaaja tuntuu antavan huonot pisteet kentälle aina, kun greenfee on tuntuvasti keskimääräistä korkeampi, tai jos huippukenttä ei olekaan tip top -kunnossa.
Kärkikymmenikössä on yli pisteen eroja hinta-laatusuhteessa – ja piste on Kenttärankingissa valtavasti. Jos hinta-laatusuhteesta sulaa piste pois, jää muihin kategorioihin valtavasti kirittävää.
On myös turha väittää, ettei kallis kenttä voi saada hyviä pisteitä hinta-laatusuhteesta. Kärkipisteisiin ei ehkä ole mahdollisuutta, mutta kun kokonaisuus on kunnossa, hinta-laatusuhdekin on hyvä, vaikka kierrosmaksu olisi suuri. Dynaaminen hinnoittelu voisi olla monessa tapauksessa vastaus ongelmiin. Kun greenfeen saa edullisemmin kentän odottaessa yhä huippukuntoaan, on asiakaskokemus yleensä hyvä. Paljon paikataan sillä, kun asiakkaalle syntyy tunne siitä, että häntä ajatellaan ja kohdellaan reilulla tavalla.
Ravintola – pakollinen paha vai kirsikka kakun päällä?
Ravintolan merkitys kokonaispisteissä on tuntuva. Kenttärankingin kärkikymmenikön sisälläkin kenttien välillä on yli 0,8 pisteen ero ravintolasta saaduissa pisteissä. Niin korkean pistemäärän kiriminen kiinni muiden kategorioiden pisteillä on vaativa temppu.
Ravintolatoiminta on suomalaisilla golfkentillä vaativaa etenkin siksi, että kausi on lyhyt. Osa kentistä on ulkoistanut ravintolatoiminnan, osa pyörittää ravintolaansa itse. Molemmilla vaihtoehdoilla päästään hyville pisteille.
Ravintola on myös kategoria, jossa pisteet vaihtelevat valtavasti, jopa yli kaksi pistettä! Yhtä korkeita piste-eroja ei muissa kategorioissa synny. Erityisen suuria pisteheittoja ysireikäisten golfkenttiemme kohdalla. Kyse on toki resursseista, mutta jos ravintolan pisteet jäävät kuutosella alkaviksi, heijastuu se armotta myös hinta-laatusuhteeseen ja mahdollisesti muihinkin kategorioihin. Ravintola onkin sellainen arviointikategoria, joka tekee hyvin näkyväksi sen, mistä Kenttärankingissa on kyse: golfari viihtyy, kun kokonaiselämyksen kannalta mikään elementti ei ole retuperällä. Ja kääntäen, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Lue seuraavaksi: Golfarit ovat puhuneet – Ålands Golfklubbin Slottsbanan on Suomen paras golfkenttä
Mielestäni yksi erottava tekijä on pienet asiat, kuten tiiboksien siisteys, esteiden reunuksien ja kunnon hoito sekä yleinen kentän, rakennusten ja ympäristön siisteys sekä kunto. Säännöllinen (Päivittäinen/viikottainen) siistiminen pitäisi kuulua jokaisen kenttämestarin työohjelmaan. Kun pienet asiat ovat kunnossa, niin siitä seuraa että myös isommat asiat tulevat kuntoon pienin askelin, eikä tarvita mitään massiivisia remontteja. Yleisesti itse näen, että myös pelaajien (omat ja vieraat) tulisi käyttäytyä asiallisesti kentillä sekä niiden palveluissa. Ikäväkseni olen huomannut, että useammallakin kentällä sallitaan boomboksit yms. musiikkilaitteet autoissa pelikierroksien aikana. Tämä heikentää peliin keskittymistä sekä viihtyisyyttä. Hyvin menestyvillä kentillä on toimivat säännöt, siistit paikat sekä hyvä kentän kunto ja klubipelaajalle sopiva vaikeus.