EGS:n vedenottoa on syytetty Gumbölenjoen meritaimenen ahdingosta.
Golfia on syytetty viime vuosina muutamaan otteeseen vesistöjen pilaamisesta. On ajateltu, että golfkentän kasteluvesien mukana vesistöihin valuu lannoitteiden ja torjunta-aineiden jäämiä. Kun asiaa on tutkittu, golfkenttä on toistuvasti todettu puhtaaksi pulmuseksi.
Viime viikkoina Espoossa ilmestyvän Länsiväylä-lehden sivuilla taas on perattu golfkentän vedenottoa. Mutkia on vedetty suoriksi ja golfkentästä, tarkemmin Espoon Golfseurasta, on valjastettu syntipukki EGS:n ja Gumbölen kenttien läpi kulkevan Gumbölenjoen ahdinkoon.
EGS ja Gumböle Golf ottavat suuren osan kasteluvedestään Gumbölenjoesta. Joki on herkkä ekosysteemi, joka kärsii esimerkiksi liian alhaisesta virtaamasta. Tulilinjalla on erityisesti äärimmäisen uhanalainen meritaimen, jonka luontaisia kantoja Suomessa on jäljellä enää 12 – yksi niistä Gumbölenjoessa.
Jokiluonnon ja meritaimenen turvaamisen takaamiseksi joen vedenottoa on säännöstelty tarkasti jo pitkään. Espoon Golfseura on saanut käyttää jokivettä kasteluun, mutta vain erittäin tarkoissa raameissa pysyen: vettä saa käyttää vain ajalla 1.5.–30.9., kun joen virtaama kentästä katsottuna ylävirrassa sijaitsevan Dämmanin vesilaitoksen kohdalla olevalla mittapadolla on suurempi kuin 35 l/s. Lisäksi vedenottomäärä saa olla enintään 50 000 m3 kastelukauden aikana.
”Vettä on käytetty vuodesta 1982 alkaen luvanvaraisesti ja sovittujen sääntöjen mukaan”, vahvistaa EGS:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Karvinen.
”Veden virtaamaa seurataan tosi tarkasti joka päivä. Jossain vaiheessa kautta oli se tilanne, ettemme saaneet ottaa vettä joesta”, Espoo Golfin toimitus- ja toiminnanjohtaja Andrea Nyman kertoo.
Ei siis ihme, että Länsiväylässä Lukijalta-palstalla julkaistu kirjoitus, ”Taimen voitti golfin Gumbölenjoella”, on herättänyt ihmetystä, pahennustakin. Ei vähiten siksi, että siinä on esitetty virheellisiä väittämiä, joita kirjoituksen allekirjoittaneet Juri Aaltonen (kaupungin hallituksen jäsen, sd.) ja Ari Paukku (ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsen, sd.) eivät Gumböle Golfoin hallituksen puheenjohtaja Håkan Blombergin mukaan ole olleet halukkaita korjaamaan, vaikka sitä heiltä on pyydetty.
Länsiväylän kirjoituksessa kerrotaan, että Dämmanin vesilaitoksen vedenotto loppui vuonna 2016 ja että ”Golfseuran vedonotto alkoi Dämmanin raakavedenoton loputtua”. Väite ei pidä paikkaansa, sillä kasteluvettä on otettu joesta vuodesta 1982 alkaen.
Kirjoituksessa maalailtiin myös kuvaa siitä, että golfseuran vedenotto olisi syypää sille, ettei joen harvinaisen meritaimenkannan tila ole parantunut niin nopeasti kuin on toivottu. On kuitenkin kyseenalaista väittää golfkenttien tarkasti säädellyn kasteluvedenoton olevan syypää kehitykseen, onhan golfkenttä ottanut vettä joesta jo 40 vuotta.
Gumbölen joki on ollut kentille niin tärkeä vedenlähde, että EGS haki kokonaisvesimäärän tuplaamista 100 000 kuutioon vuonna 2018. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto myönsi luvan toukokuussa 2020. Espoon kaupungin ympäristölautakunta kuitenkin valitti päätöksestä ja Vaasan hallinto-oikeus päätti asian 26. lokakuuta valittajan eduksi eli golfseuraa vastaan. Vedenotto-oikeus siis pysyy entisellään, eikä määrää kasvateta.
”Se määrä on riittänyt kohtuullisen hyvin. Emme ole tarvinneet enempää kuin olemme saaneet ottaa. Pari kertaa olemme joutuneet turvautumaan vesijohtoverkkoon, joka tietenkin on kalliimpaa, mutta olemme myös varmistaneet, että kasteluvettä saadaan kyllä, vaikka emme saisi Gumbölenjoesta mitään. Emme siis ole valittamassa hallinto-oikeuden päätöksestä”, EGS:n puheenjohtaja Karvinen kertoo.
Veden suhteen tilanne Espoossa onkin tulevaisuudessa huomattavasti parempi kuin takavuosina. Pelastavaksi enkeliksi aivan kenttien naapuriin rakentui Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo Blominmäelle.
”Jätevedenpuhdistuslaitokselle on jo vedetty putket, ja sitä kautta voidaan ostaa edullisemmin kasteluvettä kentälle. Hyvin puhdistettua hulevettä, jota ei oikein voi käyttää muuhun, mutta joka soveltuu hyvin golfkentän kasteluvedeksi”, Karvinen kertoo.
Kuumien ja vähäsateisten kesien hiljalleen yleistyessä jokien virtaamat pienenevät ajoittain. Golfkentille vedenvähyys on riski, sillä kun vedenotto loppuu, on kasteluvesi pahimmillaan ostettava vesijohtoverkosta tai espoolaisseurojen tapauksessa vedenpuhdistamolta.
Niin Espoon Golfseuralla kuin Gumböle Golfilla on kentillään kasteluveden keräämistä ja varastoimista varten tekolammet. Ne auttavat akuutin vesipulan yli, mutta kovin pitkäksi aikaa niissä ei vettä riitä.
Kentät ovat hiljan olleet panemassa alkuun kuntalaisaloitetta liittyen Tunnin junaan. Kuntalaisaloitteessa painotetaan luonnonsuojelullisia arvoja ja erityisesti Gumbölenjoen suojelemista.
”Espoon Golfseura haluaa kuntalaisaloitteenkin kautta suojella joen kalakantaa, ei ole tarkoitus ottaa vettä niin, että luonto vaarantuisi millään muotoa”, Andrea Nyman toteaa.
Toisaalta on tärkeää varmistaa, että golfkentät ja -yhteisöt todella tekevät osansa ympäristötyöstä eivätkä jätä asioita sanahelinän asteelle. Uskottava ympäristötyö on golfille elinehto nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Syyttävä sormi kääntyy herkästi golfkenttien suuntaan, oli syytä tai ei.
Kuten nimimerkki ”gloffare” asian osuvasti Golfpisteen Forumilla tiivisti, ”Kentän halki kulkeva luonnontilainen lohikalojen vaellus-/vesireitti on omiaan nostamaan golfkentän arvoa ja arvostusta niin kentänomistajien, pelaajien kuin muidenkin mielissä.”
Lue seuraavaksi: Hirsalassa kunnostettiin talkoilla kentän läpi virtaava puro uhanalaisten meritaimenten kutupaikaksi