8.–15.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[15][36]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista - Golfkentät

Hirsalassa kunnostettiin talkoilla kentän läpi virtaava puro uhanalaisten meritaimenten kutupaikaksi

K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo ja muut vapaaehtoiset viettivät erilaisen työpäivän puron ja lapion varressa.

Hirsala Golfin, K-kalapolun ja WWF:n yhteisellä hankkeella parannettiin meritaimenten elinolosuhteita kentän alueella.

Hirsalan golfkentällä väylien 12 ja 13 välissä kulkevaan Finnträskin puroon molskahtee tiistaina muutakin kuin golfpalloja, kun 30 vapaaehtoista nakkelee kiviä ja soraa veteen. Menossa on Hirsala Golfin puronkunnostustalkoot, joissa ovat mukana myös K-ryhmä, WWF ja Cramo.

Talkoissa puron uoman virtaamaa pyritään kasvattamaan kiveämällä sitä ja kaventamalla täten uomaa. Puro oli kasvamassa paikoin umpeen ja siksi kasvimassaa ja maata on kaivettu uomasta edellisellä viikolla melkoisia läjiä. Samalla kaloille nousuesteeksi muodostuvia ojarumpuja on poistettu. Siinä sivussa purosta on poimittu muutama ämpärillinen golfpalloja.

Projektin isä on Hirsalan kenttämestari Janne Lehto. Hänen johdollaan puroon on jo parina vuonna istutettu meritaimenen poikasia. Meritaimen nousee puroon kutemaan luonnostaan. Kala on äärimmäisen uhanalainen ja käytännössä kanta on täysin istutusten varassa. Tulevaisuudessa meritaimen voi parhaassa mahdollisessa tapauksessa selviytyä luonnonvaraisena, jos pieniä, Finnträskin kaltaisia puroja suojellaan ja kunnostetaan.

Kenttämestari Janne Lehdon johdolla Finnträskin puroon on istutettu meritaimenia kahtena viime vuonna Virtavesien hoitoyhdistuksen avustuksella.

Suomen 60 meritaimenjoesta on jäljellä enää 11. Siksi jokien ja purojen kunnostaminen on kaloille elintärkeää.

”Aloin etsiä sopivia yhteistyötahoja puron kunnostukseen. K-kalapolut ja WWF innostuivat asiasta ja lähtivät mukaan. Cramo lahjoitti kaivinkoneen käyttöömme kuukaudeksi”, Lehto kertoo.

Talkoot on noteerattu monessa mediassa ja paikalla on muutama muukin toimittaja.

”Hyvä, että golf saa positiivista näkyvyyttä. Monilla muillakin kentillä tehdään luonnon eteen hyviä juttuja, mutta niistä ei oikein osata pitää ääntä ja ne eivät siksi tule julkisuuteen”, Lehto sanoo.

”Vuosi sitten WWF kävi tutustumassa alueeseen ja nyt pääsemme vihdoinkin käytännön työhön. Tässä tapahtuu paljon ja nopeasti”, Lahto jatkaa.

Purouoma saa lisää ilmettä päivän mittaan ja vesi kirkastuu silmissä, kun virtaama kasvaa. Kiveä ja soraa on paikalle tuotu 30 tonnia.

WWF:n puolelta projektista on vastuussa virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen, joka on kehittänyt lohikalojen istutuksessa käytettävän biohajoavan istutusrasian.

”Kalojen kutualueet tulevat kenttäalueen yläpuolelle ja alapuolelle. Merelle tästä on matkaa viitisen kilometriä, ja sillä pätkällä on hienoja osuuksia. Samoin yläpuolella on hienoja kutualueita. Parantelemme niitäkin hieman ja kentän alueelle teemme poikasille parempia suojapaikkoja”, Vihtonen kertoo.

K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo tarttuu lapioon pienen evästauon jälkeen. Kalervon mukaan K-kalapolut hankkeen kautta on oltu mukana kunnostamassa jo yli 100 virtavesikohdetta viimeisen kolmen vuoden aikana.

Jos kaikki sujuu hyvin, voi purossa joskus tulevaisuudessa nähdä pulskia pikkutaimenia polskimassa. Ne toisivat hienon lisän kenttäalueen luonnon monimuotoisuuteen, jota Mira Kylliäinen kartoitti pro gradussaan Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselle.

”Golfkentällä voi etenkin kaupunkialueilla olla biodiversiteettiä merkittävästi lisäävä vaikutus. Näin metsäiseen paikkaan rakennetulla kentällä ei niinkään. Kentän alueella on kuitenkin paljon luonnontilaisia metsäalueita, joilla on paljon elämää. Täällä on pähkinäpensaslehto, harvinaista kalliometsää ja alueella elää myös suurpeto, joko ilves tai susi”, Kylliäinen sanoo.

Mira Kylliäinen tutki pro gradu -tutkielmassaan Hirsalan golfkettäelueen luonnon monimuotoisuutta.

Kylliäinen on mielissään talkoista ja osallistuu niihin itsekin. Luonto kyllä pärjää, mutta joskus sitä pitää vähän avittaa. Hirsalassa lu0nnonsuojelu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Jo suunnitteluvaiheesta lähtien eläinten kulkureitit ja luonnonvaraiset alueet ovat ohjanneet suunnittelutyötä ja väylien kulkua maastossa.

Kaikilla kentillä tilanne ei ole läheskään näin hyvä. Paljon on kuitenkin tehtävissä ja pienilläkin asioilla voi olla luonnon monimuotoisuuden kannalta iso merkitys. Monilla kentillä on toimikuntia tai vapaaehtoisia, jotka parantavat muun muassa lintujen elinolosuhteita kentän alueella.

Kylliäisen mukaan kaikilla kentillä päästäisiin paljon eteenpäin muistamalla hoitotyössä muutama pieni asia:

”Lisää niittyjä, lisää lahopuita ja lisää hoitamattomia alueita kentille, niin luonnon monimuotoisuus nousee kummasti.”

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje