Kentänhoidon on pikaisesti opeteltava uusia strategioita sopeutuakseen kasvinsuojeluaineiden vähennystavoitteisiin.
EU-parlamentti kaatoi pari kuukautta sitten kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevan asetusehdotuksen, jonka tarkoituksena oli puolittaa kaikki kasvinsuojeluaineiden käyttö vuoteen 2030 mennessä Euroopan unioin alueella. Vastustajien mukaan torjunta-aineiden käytön vähentäminen olisi heikentänyt eurooppalaisen maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi.
Asetus olisi voimaan tullessaan kieltänyt kasvinsuojeluaineiden käytön kokonaan kaupunkien viheralueiden ja suojelualueiden kaltaisten herkkien alueiden lisäksi golfkentillä.
Kun esitystä ei palautettu valmisteluun, tarkoittaa se sitä, että asia voi edetä aikaisintaan parlamentin seuraavalla toimikaudella. Seuraavat EU-vaalit järjestetään kesäkuussa.
Bernerin Ammattinurmikkotiimissä myynti- ja tuoteryhmäpäällikkönä toimiva Saila Innanen sanoo, että esityksen kaatuminen oli golfkentille Euroopan mittakaavassa merkittävä helpotus.
”Saimme kaivattua lisäaikaa, koska asetus olisi läpi mennessään kieltänyt kasvinsuojeluaineiden käytön koko EU:n alueella pienellä siirtymäajalla eli käytännössä heti asetuksen voimaan astuessa. Monen kentän kohdalla olisi totaalikiellon myötä voinut mennä vuosia, että pelipinnat olisi saatu pidettyä johdonmukaisesti hyvässä kunnossa.”
Suomessa ei kasvinsuojeluaineiden rinnalla ole tehokkaita vaihtoehtoisia keinoja, joita kentänhoitajat voisivat ottaa välittömästi käyttöön. Tämä johtuu siitä, että alalla ei ole riittävästä pohjoisissa olosuhteissa toimivia IPM-keinoja (integroitu kasvinsuojelu) tai valmisteita, jotka olisi rekisteröity ja luokiteltu niin sanottuun low risk -kategoriaan.
”Nykyinen voimassa oleva direktiivi velvoittaa, että vanhat tehoaineet uudelleenarvioidaan EU-tasolla ja rekisteröinti päättyy tai jatkuu arvion perusteella. Tällä pyritään kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskien vähentämiseen. Neljä vuotta sitten käytöstä putosi propikonatsoli, jota oli käytetty pitkään golfkentillä sienitautien torjuntaan. Golfkentillä sienitautien torjuntaan sallituissa valmisteissa on vain 4–5 tehoainetta, joista tällä hetkellä kaksikin on samanaikaisesti arviointikierroksella”, Innanen sanoo.
Kokonaisvaltainen kasvinterveys on tie vähennettyyn kasvinsuojeluaineiden käyttöön.
Lähes kaikki kasvinsuojeluaineet ovat jonossa tai käsittelyssä uudelleenarviointiin. Mikäli aineet eivät etene ”jatkoon”, niitä ei sen jälkeen voi enää käyttää EU:n alueella. Asia on ollut tiedossa pidemmän aikaa, mutta uusi asetusehdotus tuli vauhdittamaan kyseistä prosessia ja käytön sääntelyä.
Biologisia kasvinsuojeluaineita vaikea saada rekisteröidyksi
Yrityksillä, jotka kasvinsuojeluaineita kehittää, valmistaa ja markkinoi, on Innasen mukaan paljon tuotteita tulossa, mutta ne ovat teholtaan todennäköisesti heikompia kuin nykyiset ja vaikeampia käyttää. Ne vaativat erilaisia intervalleja tai yhdistelmiä, eikä niistä saada tehtyä yksiselitteisiä tehokkuustestejä verrattuna kemiallisiin aineisiin, mikä johtuu erilaisten olosuhteiden suuremmasta vaikutuksesta biologisiin valmisteisiin.
”Näiden aineiden kehittäminen on hidasta ja lisäksi nykyinen lainsäädäntö on ankara. Biologisia kasvinsuojeluaineita ei ole helppo saada rekisteröityä kasvinsuojeluaineiksi. Tehovaatimukset ovat korkeat, koska ne perustuvat niin sanottuun vanhaan kovaan kemiaan. Tehokkuuden on täytynyt täyttää tietyt kriteerit, jotta voidaan välttyä resistenssiongelmilta.”
Kokonaisvaltainen kasvinterveys on tie vähennettyyn kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Tärkeää on suosia oikeita lajeja, ja että niitä hoidetaan oikealla tavalla, ottaen huomioon ravinnetasot. Myös kastelun kanssa on oltava huolellinen, ettei tule ylikastelua.
”Oikeilla mekaanisilla hoitotoimenpiteillä päästään kiinni integroituun kasvinsuojeluun. Lisäksi hiljalleen tietotaidon karttuessa olemme saaneet biostimulanteista hyötyjä kasvin stressinsietoa lisäävänä työkaluna”, Innanen toteaa.
Kuvassa olevan kotimaisen kentän harjoitusviheriön toinen puoli jätettiin toissa syksynä käsittelemättä kasvinsuojeluaineilla. Testi paljasti keväällä suuren eron käsitellyn ja käsittelemättömän pinnan välillä.
Vireillä ollut asetusehdotus totaalikiellosta on saanut jo muutamat kenttämestarit reagoimaan, ja erilaisia testejä on tehty vähennetyn tai kokonaan torjunnan poisjättämiseksi yksittäisillä viheriöillä tai alueilla.
Muutokset vaativat kenttämestareilta ja kentänhoitajilta asennemuutosta.
”Esimerkiksi erään eteläsuomalaisen kentän kenttämestari ei käyttänyt par 3 -kentällä kasvinsuojeluaineita, vaan kokeili sen sijaan biostimulanttivalmistetta. Testi onnistui hänen mielestään hyvin.”
Myös Suomen Golfliiton kenttä- ja ympäristötoimikuntaan kuuluva Innanen toivoo pystyvänsä kehittelemään alalle johdonmukaista koulutusta, joka rakentuisi kasvinterveyden sekä IPM-keinojen ympärille ja mahdollistaisi myös markkinoille tulevien valmisteiden testausta. Koulutuksen ja käyttökokemusten kautta saataisiin vuoropuhelua tuotekehityksen ja loppukäyttäjien välille.
”Biologisia tai vaihtoehtoisia metodeja on vaikea ottaa käyttöön, kun aikaisemmin on ollut tehokas metodi käytössä, ja vielä vaikeampaa silloin kun se tehokas metodi on vielä käytettävissä”, hän muistuttaa.
Muutokset vaativat kenttämestareilta ja kentänhoitajilta asennemuutosta, koska asiat eivät tule olemaan enää niin yksinkertaisia ja helppoja kuin ne ovat ennen olleet. Sen eteen on tehtävä töitä ja mietittävä, minkälaisilla strategioilla kukin pääsee eteenpäin. Joudutaan selvittämään, mitkä keinot toimivat ja mitkä eivät.
”Kaikki mitä tehdään, vaikuttaa kasviin. Tähän olisi päästävä entistä syvällisemmin, jotta voimme varmistaa, että kasvi on koko ajan terve. Siihen vaikuttaa niin moni asia, että harvalla on resursseja, aikaa, energiaa ja tietotaitoa alkaa edes kartoittaa tilannetta.”
Vaurioiden korjaaminen voi jättää suuremman hiilijalanjäljen
Mitä sitten tapahtuu, jos kasvinsuojeluruiskutusta ei syksyllä tehdä, eikä käytössä ole mitään muutakaan talvituhosieniin tehoavaa konstia? Se merkitsee Innasen mukaan sitä, että seuraavana keväänä on käytettävä paljon siemeniä, kasteluvettä, lannoitteita ja työvoimaa, jos joudutaan korjaamaan sienitautien ja lumihomeen jättämiä vaurioita kentällä.
Talven aiheuttamat vahingot voitaisiin välttää suhteellisen pienellä määrällä tehoaineita. Mutta jos niitä ei voi käyttää, jättää kevään vaatima panostus luontoon potentiaalisesti suuremman hiilijalanjäljen. Lisäksi kuluu enemmän rahaa.
”Joudumme kuljettamaan siemeniä Yhdysvalloista ja lannoitteita ympäri maailmaa. Kulutamme kastellessa sähköä ja tarvitsemme kohtalaisen paljon enemmän työvoimaa ja lannoitteita, että saamme kylvöt onnistumaan. Myös kentän avaaminen saattaa myöhästyä, joista seuraa tulotappiota”, hän kertoo.
Innasen mielestä päättäjätasolla olisi jonkin verran työtä selkeämmän kokonaiskuvan hahmottamisessa. Koko maailma ei pelastu, jos yksi asia kielletään, sillä seuraukset kaatuvat yleensä toiseen suuntaan, joka voi alkuperäisen tavoitteen kannalta olla yhtä huono. Näin tuppaa yleensä tapahtumaan, jos ei tarjota vaihtoehtoisesti toimivia keinoja. Esimerkiksi mikään taho ei ole vielä keksinyt toteuttavissa olevaa konstia hallita talvituhosieniä lumipeitteen alla ilman kasvinsuojeluaineita. Tämä tarkoittaa osalle Suomen kentistä jopa kuuden kuukauden mittaista ajanjaksoa.
”Siirtyessämme normit salliviin heikkotehoisimpiin kasvinsuojeluaineisiin, on jo keskellä kesää alettava pitää huolta siitä, että kaikki asiat ovat kasvin kannalta optimissa. Se ei ole meidän olosuhteissamme yksinkertaista. Viimeisinä pelikuukausina lämpötilat heittelevät ja valon määrä vähenee. Tästä aiheutuva stressi altistaa kasvin herkästi taudeille.”
Tilanne on Innasen mukaan kuitenkin sillä tavalla lohdullinen, että vaarana oli mahdollisen nopean kasvinsuojeluaineiden täyskiellon myötä täysillä seinää päin ajaminen.
”Nyt meillä on sentään mahdollisuuksia asentaa jarruja autoon.”
Saila Innanen tutkimassa makroskoopilla kasvitaudin alkuja. Kasvitauteja on vaikea havaita, ennen kuin ne ovat jo päässeet tekemään tuhojaan. Kuva: Teemu Kiiskinen/Twelve
Kentänhoidon on siis vähitellen alettava opettelemaan uusia keinoja ja elämään ilman nykytehoisia kasvinsuojeluaineita. Euroopan golfliiton (EGA) ja lajin kattojärjestön R&A:n muotoileman strategian mukaisesti erittäin tärkeä toimenpide ja tavoite on lisätä monivuotisten heinien osuutta viheriöillä.
Eri mailla on erilaiset haasteet.
”Valtalajeiksi pitäisi saada nataa, rönsyrölliä ja nurmirölliä, jotka kestävät paremmin tauteja. Tätä viestiä lähdetään viemään koulutusten avulla eteenpäin, jotta opitaan ymmärtämään paremmin, mitä eri heinälajit vaativat. On suosittava niitä olosuhteita ja resursseja, mitä haluttu heinälaji tarvitsee, jotta voidaan vähentää ei toivotun, taudeille helpommin altistuvan, kylänurmikan esiintyminen”, Innanen sanoo.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö Etelä-Euroopassa yhtä välttämätöntä kuin Suomessa
Myös muiden EU-maiden golfliitot eivät kannatteet kasvinsuojeluaineiden totaalikieltoa, mutta kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että käytön vähentämiseen pystytään – vaikka hieman etelämpänä talvi ei aiheutakaan samanlaisia huolia kuin pohjoisessa. Keski-Euroopassa rikkakasvit ja tuhohyönteiset muodostavat kentillä suuremman ongelman. Etelä-Euroopan ilmasto kuitenkin suosii erilaisia tauteja, ja siellä kasvinsuojeluaineiden käyttö on yhtä välttämätöntä kuin Suomessa.
”Tanskassa, Hollannissa, Ranskassa ja muutamassa alppimaissa on jo siirrytty vähäiseen kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Näissä maissa ilmasto on Suomea suosiollisempi, ja siellä pystytään työstämään pintoja usein myös talven aikana. Myös kasvukausi on pitkä ja siellä pystytään hyödyntämään jyräämistä ja integroitua kasvinsuojelua, mikä on jättänyt kasvinsuojeluaineiden käyttötarpeen hyvin vähäiseksi.”
Eri mailla on erilaiset haasteet. Esimerkiksi Irlannissa pelätään turistigolfin vetovoiman katoamisesta naapuriin, koska Iso-Britannia ei ole EU:n jäsen eikä välttämättä sitoudu samoihin määräyksiin. Britteinsaarten sateinen ilmasto muodostaa taudeille optimiolosuhteet talvisaikaan, joten siellä kasvinsuojeluaineet ovat hyvin yleisesti käytössä.
Vaihtelevia haasteita voi olla myös saman maan sisällä.
”Keskustelin erään pohjoisruotsalaisen kenttäkonsultin kanssa, ja hän kertoi, että Etelä-Ruotsin Skånessa leudoissa olosuhteissa ei ymmärretä Pohjois-Ruotsin talvisia murheita. Hän näki, että kasvinsuojeluaineiden käyttökielto tulee aiheuttamaan pohjoisen kentille katastrofin”, Innanen sanoo.
Kasvinsuojeluaineita koskeva asetusehdotus oli Innasen mielestä koko eurooppalaiselle golfille hyvä herätys. Asiat ympärillämme muuttuvat ja myös golfin on oltava valmis muutoksiin lähitulevaisuudessa.
”Kasvinsuojeluaineet eivät ole ainoa rajoituksien ja kiristyvän säätelyn alainen asia, vaan samaan lokeroon tulevaisuudessa voivat joutua muun muassa kasteluvesi, hiekka, lannoitteet sekä energia. Alalla on jo vuosia panostettu kestävän kehityksen ja ympäristötyön kehitykseen tutkimuksen, strategian ja koulutuksen kautta”, hän toteaa.
Tulevaisuudessa koko golfalan, pelaajista tuotekehittäjiin on seistävä yhtenä rintamana ja turvattava lajin jatkuminen muuttuvassa maailmassa.
Lue seuraavaksi: Ainutlaatuisella pilottihankkeella halutaan pelastaa pahasti rehevöitynyt järvi, ja se tapahtuu golfkentän avulla