Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ylisvingaamisesta eroon?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jake2 kirjoitti: (10.9.2008 0:30:20)
ts kirjoitti: (9.9.2008 22:59:39)
….
Mikäs logiikka tuossa sitten on? Ja minkä takia lähes kaikki huiput terävöittävät oikeaa kyynärkulmaa DSW:n aluks?Jos oikea käsivarsi vetää peukalosta DSW, se pyrkii koukistumaan. Se on ainoa millä se voi vedon tehdä. Se mitä se tekee, on vetää kylkeä kohti ja selän puolelle, että vasen painautuisi poikki rintakehän ja päästäisiin tulemaan pyörivästä liikkeestä huolimatta sisäkehältä palloon.
En mene väittämään mikä on paras tai oikein, mutta mielestäni oikean olkavarren veto kylkeen kiinni ja sen kyynärkulman terävöittäminen onnistuu vaikka oikean ojentajat ovat samalla siten aktiivina että vasenta käsivartta työnnetään suoraksi.
MB:n ajatus, jonka myös julkaisi Finnairin kisassa ääneen toimittajille, on ilmeisesti kyynärpäät lähellä toisiaan. Toimii!
Kun ajattelee säilyttävänsä kyynärvarret lähellä toisiaan, ei oikea kyynärpää voi tehdä muuta kuin lähteä dsw:ssa kohti palloa. Kun käsi ojentuu osuman aikana, muuttuu heittoliike mailanpään kasvavaksi nopeudeksi.
Luulen, että kyynärpään koukistamisen ajatteleminen muuttaa tätä luonnollista liikesarjaa niin, että sen sijaan, että takakyynärpää lähtisi ’johtamaan lavanheittoa’ palloon se koukistuu ulospäin.
Vaikka vaikutus ’peukalonvetoon’ on samansuuntainen, ulospäin suuntautuva kyynärpään koukistuminen aiheuttaa säteen pienenmisen ja pahimmassa tapauksessa myös etukäden koukistumisen.
Pesäpallon lyöntisuorituksessa vasen kyynärpää ainakin vanhan opin mukaan nostetaan ylös ennen lyönnin alkua, jotta mailan liikesuunta saadaan oikeaksi. Myös takakyynärpää on lyönnin alussa ulospäin koukistuneena.
Aavistelen, että tämä johtuu siitä, että lyöntiin lähdetään svingiä staattisesemmasta aloitusasennosta ja että mailan liikesuunta on eteen ja ylös sekä siitä, että mailaa pidetään ’olkapään päällä’. Jos yrittää lyödä pesäpalloa kyynärvarret lähtöasennossa lähellä toisiaan, jää mailan kiihtyvyys huomattavasti vähäisemmäksi. Heti, kun maila liikkuu, heilahtaa takakyynärpää eteen lähelle etukättä, joka myös suoristuu. Swetari on paljon suurempi kuin golfmailassa, mutta oleellista tässäkin on se, että osuman aikana suora etukäsi tuottaa suurimman mahdollisen säteen swetarin suhteen. Varsilyönnissä osumakohdan kehänopeus on pienempi. Samalla lyönnillä saadaan aikaan pienempi liike-energia siirtymään palloon.
Tässä valossa koukistuva etukäsi bsw:ssä ei oleellisesti haittaa lyöntiä, jos se suoristuu tultaessa osumaan. Takakäden tehot tulee vain siinä tapauksessa käyttöön, että se on ojentumassa osumahetkellä. Jos se ehtii suoristua ennen osumaa, lapa on ehtinyt saavuttaa maksiminopeutensa ennen osumakohtaa ja on jo hidastumassa osumassa.
Ojentuvan etukäden ongelmana on se, että lavan säde ei ole vakio. Etenkin naisilla näkee usein niiavan svingin. Niiaus-svingissä vaan tahtoo rytmissä olla puolen aallon vaihesiirtymä optimiin, jolloin lavan säde ja sitä myötä myös kehänopeus pienenee osumahetkellä. Jos polvet olisivat käsien kanssa ojentumassa tai täysin ojentuneet osumakohdassa, voisi niiaten saada aikaan jopa kovempia nopeuksia kuin staattisella lantionkorkeudella lyödessä.
Nuoren J. Nicklauksen vanhoja svingivideoita katsoessa huomaa, miten hänellä ylävartalo ojentuu voimakkaasti osumaan tultaessa. Tämä Tiikerin svingistä poikkeava liike vastaa Tiikerin-potkua pitkälle lyötäessä ja antaa lisää senttejä lavan etäisyyteen pyörimiskeskiöstä.
Distance is everything – in so many ways!
Jake2 kirjoitti: (10.9.2008 0:30:20)
…
… En mene väittämään mikä on paras tai oikein, mutta mielestäni oikean olkavarren veto kylkeen kiinni ja sen kyynärkulman terävöittäminen onnistuu vaikka oikean ojentajat ovat samalla siten aktiivina että vasenta käsivartta työnnetään suoraksi.Kylkeen vetäminen ei ole käden koukistamista. Sehän tapahtuu ’deltahauberilla’, kainalon alla olevilla kylkilihaksilla, ’allit’ jää vapaaksi työntämään kättä suoraksi.
Jake2 kirjoitti: (10.9.2008 0:30:20)
En mene väittämään mikä on paras tai oikein, mutta mielestäni oikean olkavarren veto kylkeen kiinni ja sen kyynärkulman terävöittäminen onnistuu vaikka oikean ojentajat ovat samalla siten aktiivina että vasenta käsivartta työnnetään suoraksi.Nyt on kyllä herätyskellon paikka 😉
Ja detoniumille pitää sanoa, että TGM:ssä on paljon hyvää asiaa ja sitten sitä muuta. Kannattaa jatkaa opiskelua varsin laajalla linjalla hankkien tietoa mahdollisimman monesta lähteestä. Jossain vaiheessa huomat, että melkein kaikissa on joitain juttuja vahvassa ristiriidassa fysiikan ja geometrian suhteen. Näin on myös TGM:ssä joka jätti muutamia oelnnaisia asioita ihmisen toiminnasta huomioimatta. Mutta ’kirjoitin minkä kirjoitin’ ja sen jälkeen on seistävä sen asian takana. Sitä taakkaa kantaa moni huippuvalmentajakin mailmassa kirjan kirjoitettuaan. Mä oon onneks kirjotellu vaan tänne 😉
Jake2 kirjoitti: (10.9.2008 0:30:20)
En mene väittämään mikä on paras tai oikein, mutta mielestäni oikean olkavarren veto kylkeen kiinni ja sen kyynärkulman terävöittäminen onnistuu vaikka oikean ojentajat ovat samalla siten aktiivina että vasenta käsivartta työnnetään suoraksi.Nyt on kyllä herätyskellon paikka 😉
Ja detoniumille pitää sanoa, että TGM:ssä on paljon hyvää asiaa ja sitten sitä muuta. Kannattaa jatkaa opiskelua varsin laajalla linjalla hankkien tietoa mahdollisimman monesta lähteestä. Jossain vaiheessa huomat, että melkein kaikissa on joitain juttuja vahvassa ristiriidassa fysiikan ja geometrian suhteen. Näin on myös TGM:ssä joka jätti muutamia oelnnaisia asioita ihmisen toiminnasta huomioimatta. Mutta ’kirjoitin minkä kirjoitin’ ja sen jälkeen on seistävä sen asian takana. Sitä taakkaa kantaa moni huippuvalmentajakin mailmassa kirjan kirjoitettuaan. Mä oon onneks kirjotellu vaan tänne 😉
Pekka Pelimies kirjoitti: (10.9.2008 6:39:00)
Jake2 kirjoitti: (10.9.2008 0:30:20)
ts kirjoitti: (9.9.2008 22:59:39)
….
Mikäs logiikka tuossa sitten on? Ja minkä takia lähes kaikki huiput terävöittävät oikeaa kyynärkulmaa DSW:n aluks?Jos oikea käsivarsi vetää peukalosta DSW, se pyrkii koukistumaan. Se on ainoa millä se voi vedon tehdä. Se mitä se tekee, on vetää kylkeä kohti ja selän puolelle, että vasen painautuisi poikki rintakehän ja päästäisiin tulemaan pyörivästä liikkeestä huolimatta sisäkehältä palloon.
En mene väittämään mikä on paras tai oikein, mutta mielestäni oikean olkavarren veto kylkeen kiinni ja sen kyynärkulman terävöittäminen onnistuu vaikka oikean ojentajat ovat samalla siten aktiivina että vasenta käsivartta työnnetään suoraksi.
MB:n ajatus, jonka myös julkaisi Finnairin kisassa ääneen toimittajille, on ilmeisesti kyynärpäät lähellä toisiaan. Toimii!
Kun ajattelee säilyttävänsä kyynärvarret lähellä toisiaan, ei oikea kyynärpää voi tehdä muuta kuin lähteä dsw:ssa kohti palloa. Kun käsi ojentuu osuman aikana, muuttuu heittoliike mailanpään kasvavaksi nopeudeksi.
Luulen, että kyynärpään koukistamisen ajatteleminen muuttaa tätä luonnollista liikesarjaa niin, että sen sijaan, että takakyynärpää lähtisi ’johtamaan lavanheittoa’ palloon se koukistuu ulospäin.
Vaikka vaikutus ’peukalonvetoon’ on samansuuntainen, ulospäin suuntautuva kyynärpään koukistuminen aiheuttaa säteen pienenmisen ja pahimmassa tapauksessa myös etukäden koukistumisen.
Nyt on Pekka joutunu jossain kohti vallan harhateille. Mitään ojentavaa tai palloa kohti tapahtuvaa liikettä ei käsillä ja läsivarsilla tule tehdä missään vaiheessa swingiä. Vain vetää kohti keskipistettä ja vastustaa kulmien purkaantumista.. joka tapahtuu siitä huolimatta.
ts kirjoitti: (10.9.2008 8:39:03)
Pekka Pelimies kirjoitti: (10.9.2008 6:39:00)
Jake2 kirjoitti: (10.9.2008 0:30:20)
ts kirjoitti: (9.9.2008 22:59:39)
….
Mikäs logiikka tuossa sitten on? Ja minkä takia lähes kaikki huiput terävöittävät oikeaa kyynärkulmaa DSW:n aluks?Jos oikea käsivarsi vetää peukalosta DSW, se pyrkii koukistumaan. Se on ainoa millä se voi vedon tehdä. Se mitä se tekee, on vetää kylkeä kohti ja selän puolelle, että vasen painautuisi poikki rintakehän ja päästäisiin tulemaan pyörivästä liikkeestä huolimatta sisäkehältä palloon.
En mene väittämään mikä on paras tai oikein, mutta mielestäni oikean olkavarren veto kylkeen kiinni ja sen kyynärkulman terävöittäminen onnistuu vaikka oikean ojentajat ovat samalla siten aktiivina että vasenta käsivartta työnnetään suoraksi.
MB:n ajatus, jonka myös julkaisi Finnairin kisassa ääneen toimittajille, on ilmeisesti kyynärpäät lähellä toisiaan. Toimii!
Kun ajattelee säilyttävänsä kyynärvarret lähellä toisiaan, ei oikea kyynärpää voi tehdä muuta kuin lähteä dsw:ssa kohti palloa. Kun käsi ojentuu osuman aikana, muuttuu heittoliike mailanpään kasvavaksi nopeudeksi.
Luulen, että kyynärpään koukistamisen ajatteleminen muuttaa tätä luonnollista liikesarjaa niin, että sen sijaan, että takakyynärpää lähtisi ’johtamaan lavanheittoa’ palloon se koukistuu ulospäin.
Vaikka vaikutus ’peukalonvetoon’ on samansuuntainen, ulospäin suuntautuva kyynärpään koukistuminen aiheuttaa säteen pienenmisen ja pahimmassa tapauksessa myös etukäden koukistumisen.
Nyt on Pekka joutunu jossain kohti vallan harhateille. Mitään ojentavaa tai palloa kohti tapahtuvaa liikettä ei käsillä ja läsivarsilla tule tehdä missään vaiheessa swingiä. Vain vetää kohti keskipistettä ja vastustaa kulmien purkaantumista.. joka tapahtuu siitä huolimatta.
Threadeja on luettu olan takaa, mutta nyt on selvennyksen paikka: Mitäs tuolla tarkoitat? Pyörivän liikkeen keskipiste, veto sinnepäin?
Pekka Pelimies kirjoitti: (10.9.2008 0:08:48)
Tuntemukset ovat enemmän sen suuntaiset, että lavan aukinaisuus käännön vaiheilla johtuu enemmän kyynärvarren kiertymisestä kuin ranteen taitosta.
Tuota, eihän tuo ole edes mahdollista ellei tuo käsipaketti leviä jotenkin. Vai puhuitko vain tuntemuksista? Sillä tuossa videossa lapa on auki sen takia että vasen ranne on kupilla.
Anton. kirjoitti: (10.9.2008 8:54:11)
Threadeja on luettu olan takaa, mutta nyt on selvennyksen paikka: Mitäs tuolla tarkoitat? Pyörivän liikkeen keskipiste, veto sinnepäin?Sinnepä toki. Saadaan kehää pienemmäks, jotta voidaan pyöriä kovempaa. Ja tapahtuu siinä toki hieman muutakin tuon seurauksena.
ts kirjoitti: (10.9.2008 9:44:00)
Anton. kirjoitti: (10.9.2008 8:54:11)
Threadeja on luettu olan takaa, mutta nyt on selvennyksen paikka: Mitäs tuolla tarkoitat? Pyörivän liikkeen keskipiste, veto sinnepäin?Sinnepä toki. Saadaan kehää pienemmäks, jotta voidaan pyöriä kovempaa. Ja tapahtuu siinä toki hieman muutakin tuon seurauksena.
Tattista.
ts kirjoitti: (10.9.2008 9:44:00)
Anton. kirjoitti: (10.9.2008 8:54:11)
Threadeja on luettu olan takaa, mutta nyt on selvennyksen paikka: Mitäs tuolla tarkoitat? Pyörivän liikkeen keskipiste, veto sinnepäin?Sinnepä toki. Saadaan kehää pienemmäks, jotta voidaan pyöriä kovempaa. Ja tapahtuu siinä toki hieman muutakin tuon seurauksena.
Nii mitä vedetään pyörivän liikkeen keskipistettä kohden?
Nyt pitää kommentoida niin montaa, ettei voi laittaa alkuun lainausta.
Mun mielestä Detonumin peukalonpuristuskommentti ansaitsee lähempää tarkastelua ja siihen ovat Jake2 ja Pelimies liittäneet hyviä mausteita. Ensinnäkin, en usko, että Detonum tarkoitti, että oikea käsi puristaa lyönnin aikana vasemman käden peukaloa ja työnstää sitä kropasta poispäin, vaan tällä hän pyysi kiinnittämään huomion siihen, miltä vasemmassa kädessä tuntuu, kun ulkoinen tekijä (tässä oikea käsi) pyrkii sitä suoristamaan. Svingin aikana se onkin vähän vaikeampi tehdä, mutta mulla on muutamia pointteja.
Oikea käsi voi työntää vasenta suoraksi svingin aikana (ilman että peukalosta vedetään), jos vasen käsi on kehällä oikean ulkopuolella ja sellaisessa asennossa, ettei se pääse lipsauttamaan rannekulmaa auki. Ensimmäinen ehto toteutuu, jos bs on riittävän laaja ja vasemman kyljen/hartian seudulla olevat lihakset venyvät riittävästi ja oikea käsi koukistuu kehällä oikean sisäpuolelle. Toinen ehto toteutuu sitä paremmin mitä enemmän grippi on kädet päällekkäin (vahva vasen, heikko oikea). Tällöin oikean käden peukalopäkiän ja vasemman peukalon vastaavan selkäpuolen liitos on kiinteä (siis se kohta johon joissakin ohjeissa laitetaan esim kolikko kuvaamaan pintojen keskinäistä liityntää). Tällöin päästään bs:n lopussa sellaiseen asentoon, jossa oikea käsi ojentaa vasenta kättä suoraksi, vaikka kyynärpää olisikin lähellä vartaloa.
Kun ds:ään lähdetään, on tärkeätä, että oikean käden ojentaja ei pääse aiheuttamaan avaavaa ranneliikettä, mihin se pyrkii, ellei vasen käsi sitä estä. Vasen käsi pystyy sen estämään RR-suuntaisella kierrolla ja ihmisen anatomiasta johtuen oikea käsi ei silloin pääse suoristumaan muutakuin svingin edetessä, vaikka siinä on bs:n lopusta lähtien koko svingin ajan sen suuntainen lihastyö, siis käskytys, jota ei tarvitse millään tavalla ajoittaa vaan se tapahtuu oikea-aikaisesti, ellei vasen käsi päästä oikeaa kättä lipsauttamaan rannekulmaa auki.
Minun mielestä käsillä ei pitäisi vetää missään vaiheessa sisäänpäin vaan ylläpitää svingin laajuus. Vetojännitys syntyy ja tuntuu, kun keskipiste kiertyy ja pysyy paikallaan ja lapa pyrkii jatkamaan tangentiaalista liikettään.
Detonum ansaitsee nyt pientä kannustusta, vaikka hän viimeksi jäikin sivuun datan alettua pitää häntä keppihevosena. Edelleen TGM:n jutuissa on paljon hyvää, ja minä olen skeptinen siihen vain siksi, että en tykkää vektoritarkastelusta vaan mielummin lähestyn svingiä dynamiikan kannalta. Ne eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia, vaan jos riittävän viisas mies löytyisi, hän voisi varmaan perustalla samat asian molemmilla tavoilla. Käsitykseni juontuu niinkin kauas kuin 1980-luvulle, kun Scott Verplank voitti amatöörinä Western Openin ja kertoi oman svingiajatuksensa pohjautuvan TGM:ään. Sitten seurasin häntä yhden kierroksen verran jossain Intercollegiatessa ja hän löi VAIN FADEA. No, siihen aikaan olin niin syvällä perseessä, etten voinut kuvitellakaan ’naisten kierrettä’ ja silloiseen svingikäsitykseeni TGM ei soveltunut lainkaan. Mutta kuten tunnettua, se taivallus päättyi aikanaan blokkeihin ja jippeihin. Ajat muuttuu ja ihmiset mukana.
ts kirjoitti: (9.9.2008 22:59:39)
Mikäs logiikka tuossa sitten on? Ja minkä takia lähes kaikki huiput terävöittävät oikeaa kyynärkulmaa DSW:n aluks?Jos oikea käsivarsi vetää peukalosta DSW, se pyrkii koukistumaan. Se on ainoa millä se voi vedon tehdä. Se mitä se tekee, on vetää kylkeä kohti ja selän puolelle, että vasen painautuisi poikki rintakehän ja päästäisiin tulemaan pyörivästä liikkeestä huolimatta sisäkehältä palloon. Ja sielä sen pitäisi pysyäkin läpi osuman, jotta jalkatyö voidaan hyödyntää täysillä, eikä lapaa tarvitse alkaa sulkemaan käsivarsien työllä. Maila jatkaa vileä osuman jälkeenkin hetken oikean kyljen kohdalla, kunnes rotaation hidastuminen saa sekä kädet että mailan siirtymään vasemmalle puolelle. Pelaajan ei tule tehdä yhtään mitään saadakseen kädet heilahtamaan vartalon editse (frallallei((toi oli kebaxille)) vaan saadakseen ne pysymään oikealla. Muuten ollaan taas sivuverkossa ja raskaasti!
Kyllä ne prot terävöittää oikean käsivarren kulmaa dsw:n aluks, mut tämä extensor action eli peukusta vetäminen säilyy (hyvä esimerkki sergio garcia). Tämän mahdollistaa se, että vasen käsi asettuu samalla enemmän rintaan kiinni.
Jotkut, esim. Phil Mickelson antaa vasemman käsivarren taittua backswingin huipulla, ei välttämättä ole optimia mutta toimii hänelle. Osumaa ennen vasen käsivarsi on hänellä jo suora.Tää peukusta vetäminen ei liikuta käsiä minnekään, jollei vasen käsivarsi ole koukussa. Se vaan pitää käsivarsien, käsien, ja mailan struktuurin jämäkkänä.
ts kirjoitti: (9.9.2008 22:59:39)
Jos oikea käsivarsi vetää peukalosta DSW, se pyrkii koukistumaan. Se on ainoa millä se voi vedon tehdä. Se mitä se tekee, on vetää kylkeä kohti ja selän puolelle, että vasen painautuisi poikki rintakehän ja päästäisiin tulemaan pyörivästä liikkeestä huolimatta sisäkehältä palloon.
En tiedä onko meillä mennyt termit sekaisin, mutta oikean käsen veto vasemman käden peukalosta ei tarkoita sisäänpäin. Sittenhän vasen käsi koukistuisi. Mutta kun vasemman käden pitäisi toimia naruna (eli itse vasen käsi ei pidä sitä suorana, vaan oikea käsi!), niin ei voi oikein käyttää termiä työntää naru suoraks.
ts kirjoitti: (9.9.2008 22:59:39)
Pelaajan ei tule tehdä yhtään mitään saadakseen kädet heilahtamaan vartalon editse (frallallei((toi oli kebaxille)) vaan saadakseen ne pysymään oikealla.
Oikeassa olet. Siksi en sanonut että kädet heilautetaan vartalon ohitse, vaan ne heilahtavat, eli sitä ei pidä yrittää tehä. Monelle olisi hyödyllistä saamaan kädet pysymään vartalon oikealla puolella osuman aikana. Optimitilanteessa vartalonkierto vain kuljettaa käsivarsi-käsi-maila pakettia mahdollisimman pitkään (eli kädet pysyvät suht samassa suhteessa vartaloon kuin backswingin huipulla, kaikki kulmat pysyy samana) kohti palloa. Sitten kulmien aukeaminen voi tapahtua joko automaattisesti (tällä tavalla kulmat voivat aueta mahdollisimman myöhään) tai käyttämällä aktiivisesti esim. oikeata kättä. Kädet alkavat voimakkaasti siirtymään vartalon vasemmalle puolelle, mutta ne ovat vielä vartalon oikealla puolella osuman läpi. Jos kädet liikkuu vartalon oikealle puolelle osuman aikana (mikä on hyvässä swingissä aika mahdotonta), niin ei tuu kyllä kovin pitkää lyöntiä…
fukke diise saisse kirjoitti: (10.9.2008 15:20:09)
Ensimmäinen ehto toteutuu, jos bs on riittävän laaja ja vasemman kyljen/hartian seudulla olevat lihakset venyvät riittävästi ja oikea käsi koukistuu kehällä oikean sisäpuolelle. Toinen ehto toteutuu sitä paremmin mitä enemmän grippi on kädet päällekkäin (vahva vasen, heikko oikea). Tällöin oikean käden peukalopäkiän ja vasemman peukalon vastaavan selkäpuolen liitos on kiinteä (siis se kohta johon joissakin ohjeissa laitetaan esim kolikko kuvaamaan pintojen keskinäistä liityntää). Tällöin päästään bs:n lopussa sellaiseen asentoon, jossa oikea käsi ojentaa vasenta kättä suoraksi, vaikka kyynärpää olisikin lähellä vartaloa.
Taas kerran oma empiirinen kokeiluni vastaa hyvin tätä kuvausta. Pieni pointti kuitenkin, joka itselle on edelleen haaste. Yllä mainittu (osin jo gripin johdosta) johtanee suurella todennäköisyydellä vasemman ranteen kuppiutumiseen bsw:n huipulla (joka mielestäni ei välttämättä ole huono asia), mikä taas johtaa siihen, että osumaan tultaessa tuo pitää ’korjata’. Ja tuo supinaatio ei ole helppoa, annettuna lavan sulkeutumista vastustava työ dsw:ssä…
detonum kirjoitti: (10.9.2008 15:38:55)
Tää peukusta vetäminen ei liikuta käsiä minnekään, jollei vasen käsivarsi ole koukussa. Se vaan pitää käsivarsien, käsien, ja mailan struktuurin jämäkkänä.
ts kirjoitti: (9.9.2008 22:59:39)
Jos oikea käsivarsi vetää peukalosta DSW, se pyrkii koukistumaan. Se on ainoa millä se voi vedon tehdä. Se mitä se tekee, on vetää kylkeä kohti ja selän puolelle, että vasen painautuisi poikki rintakehän ja päästäisiin tulemaan pyörivästä liikkeestä huolimatta sisäkehältä palloon.
En tiedä onko meillä mennyt termit sekaisin, mutta oikean käsen veto vasemman käden peukalosta ei tarkoita sisäänpäin. Sittenhän vasen käsi koukistuisi.
Eipäs koukistukaan, koska vasen olkapää ei ole enää samassa paikassa ja todellinen veto siis kohdituukin takaviistoon vartaloon nähden. Silmää sitten hämää huolella tuo, että hartiat ovat jo kiertyneet samaan aikaan.
Mutta tuo on hemmetin monimutkanen kerroksittainen liikesarja, joka pitäs taas piirrellä avaruuteen pyöriteltäväks…
ts kirjoitti: (10.9.2008 9:44:00)
Sinnepä toki. Saadaan kehää pienemmäks, jotta voidaan pyöriä kovempaa. Ja tapahtuu siinä toki hieman muutakin tuon seurauksena.
Ei oo mitään järkeä pyörii kovaa ja yrittää pitää kehää pienenä.
Totuus on se, että mitä suuremmalla säteellä maila liikkuu osuman läpi, sitä pidemmälle pallo lentää. Olettaen että muita tekijöitä ei muuteta (astenopeus).Bsw:n lopussa kehä on mahdollisimman pieni – kaikki kulmat on asetettu. Kun kulmat ovat mahdollisimman pieniä, koko käsivarsipakettia on helpoin ja nopein liikuttaa (ei tarkoita että mailanpäätä on nopein liikuttaa). Näin downswingin alussa ’kiihdytetään’ koko käsivarsipaketti. Sitten sopivalla hetkellä voidaan lähteä avaamaan kulmat (edelleenkin, automaattisesti tai aktiivisesti) -> ja säde kasvaa.
Ja jos käynyt lukiofysiikan pyörimis ja gravitaatiovoimakurssin niin tietää mitä tapahtuu todelliselle nopeudelle, kun säde suurenee, ja nopeus asteissa pysyy samana. Todellinen nopeus suurenee. Miksi pidätellä kulmia osuman läpi, jollei halua lyödä todella hiljaa?
Jos otetaan tuo sama fysiikan esimerkki, niin jos säde pienenee, mitä tapahtuu..? Todellinen nopeus laskee.
Tämä ei tarkoita, että kulmat pitäs avata mahollisimman nopeesti että saatas sitä nopeutta. Pitää saada myös kiihtyvyyttä. Se saadaan avaamalla kulmat mahd. myöhään.
ts kirjoitti: (10.9.2008 8:29:26)
TGM:ssä joka jätti muutamia oelnnaisia asioita ihmisen toiminnasta huomioimatta.
Saa kertoa mitkä nämä olennaiset asiat ovat.
Nimetöndetonum kirjoitti: (10.9.2008 16:28:41)
ts kirjoitti: (10.9.2008 9:44:00)
Sinnepä toki. Saadaan kehää pienemmäks, jotta voidaan pyöriä kovempaa. Ja tapahtuu siinä toki hieman muutakin tuon seurauksena.
Ei oo mitään järkeä pyörii kovaa ja yrittää pitää kehää pienenä.
Totuus on se, että mitä suuremmalla säteellä maila liikkuu osuman läpi, sitä pidemmälle pallo lentää. Olettaen että muita tekijöitä ei muuteta (astenopeus).Bsw:n lopussa kehä on mahdollisimman pieni – kaikki kulmat on asetettu. Kun kulmat ovat mahdollisimman pieniä, koko käsivarsipakettia on helpoin ja nopein liikuttaa (ei tarkoita että mailanpäätä on nopein liikuttaa). Näin downswingin alussa ’kiihdytetään’ koko käsivarsipaketti. Sitten sopivalla hetkellä voidaan lähteä avaamaan kulmat (edelleenkin, automaattisesti tai aktiivisesti) -> ja säde kasvaa.
Ja jos käynyt lukiofysiikan pyörimis ja gravitaatiovoimakurssin niin tietää mitä tapahtuu todelliselle nopeudelle, kun säde suurenee, ja nopeus asteissa pysyy samana. Todellinen nopeus suurenee. Miksi pidätellä kulmia osuman läpi, jollei halua lyödä todella hiljaa?
Jos otetaan tuo sama fysiikan esimerkki, niin jos säde pienenee, mitä tapahtuu..? Todellinen nopeus laskee.Tämä ei tarkoita, että kulmat pitäs avata mahollisimman nopeesti että saatas sitä nopeutta. Pitää saada myös kiihtyvyyttä. Se saadaan avaamalla kulmat mahd. myöhään.
Kulmanopeus (nopeus asteina) laskee kun kulmat aukeavat.
Miten tämä kaikki liittyy ylisvingamiseen, joka oli OP:lle ongelma?
Itsellä kanssa ylisvingaamisongelmia, joihin haluaisin vastauksia, mutta kun Te vitun Ceepeet taas rummutatte tota soopaa ja paskaa suut ja silmät täyteen, kuten noissa muissa monsteriketjuissa. Mesettäkää keskenänne vitun gurut, tai antakaa muutamia selkeitä vinkkejä, miten ylisvingaamisesta pääsee eroon.
Sorry OT, on huono päivä…
januz kirjoitti: (10.9.2008 9:20:12)
Pekka Pelimies kirjoitti: (10.9.2008 0:08:48)
Tuntemukset ovat enemmän sen suuntaiset, että lavan aukinaisuus käännön vaiheilla johtuu enemmän kyynärvarren kiertymisestä kuin ranteen taitosta.
Tuota, eihän tuo ole edes mahdollista ellei tuo käsipaketti leviä jotenkin. Vai puhuitko vain tuntemuksista? Sillä tuossa videossa lapa on auki sen takia että vasen ranne on kupilla.
Vie kädet bsw:n laelle ja kierrä kyynärvarren lihaksilla vasenta kättä samalla tavalla kuin katsoisit kelloa, joka on ranteen sisäpuolella. Mitä tapahtuu oletetun mailan suunnassa ja asennossa suhteessa tähtäyslinjaan?
detonum kirjoitti: (10.9.2008 16:28:41)
ts kirjoitti: (10.9.2008 9:44:00)
Sinnepä toki. Saadaan kehää pienemmäks, jotta voidaan pyöriä kovempaa. Ja tapahtuu siinä toki hieman muutakin tuon seurauksena.
Ei oo mitään järkeä pyörii kovaa ja yrittää pitää kehää pienenä.
Totuus on se, että mitä suuremmalla säteellä maila liikkuu osuman läpi, sitä pidemmälle pallo lentää. Olettaen että muita tekijöitä ei muuteta (astenopeus).Nyt on detonumilta unohtunut hitausmomentin vaikutus ja toisaalta kuitenkin ihan jäljillä.
Tourpelaajilta mitatut lantion kiertonopeudet ovat huomattavasti suurempia, kuin vaikkapa tuollaisen normaalin scr-tason pelaajan. Tuo kiertonopeus korreloi lähes suoraan mailanpään nopeuteen. Kiertonopeuteen taas vaikuttaa kaksi asiaa, lihastyöllä tuotettu energia ja hitausmomentti, jonka hidastava vaikutus on sitä pienempi, mitä pienempää kehää pyöritetään. Eli vice versa, mailan lapa kaukana swingikeskuksesta hidastaa eniten vartalon kiertoa energiamäärän pysyessä samana.
Tässä on myös haksahdettu uskomaan, että kulmien purkaminen sinänsä antaisi lisävauhtia mailalle, jota se kuitenkaan ei tee. Kulmien pitäminen maksimissaan mahdollisimman pitkään mahdollistaa kiertonopeuden säilyttämisen ja tuottaa siten parhaan käsinopeuden. Tuohon rannekulmien antamaan lisäpotkuun vaan on uskottu niin kauan, että sitä pidetään itsetäänselvyytenä. Kuitenkin palloa on lyöty pirun pitkälle myös vaikka kulmien purkaantuminen on ollut varsin vähäistä (esim Hogan)
Laaja kehä osumassa on varmasti hyvä asia, mutta missään muussa vaiheessa DSW:ä siitä ei ole mitään hyötyä.
TGM:n puutteista tulee mieleen, että se keskittyy liikaa suoraviivaisen voiman tuottamiseen ja sen laskemiseen, huomioimatta ihmisen monimutkaista nivel- ja lihasrakennetta ja keskittyy samaan heilurimalliin, kuin kaikki siihen aikaan tehdyt teokset.
detonum kirjoitti: (10.9.2008 16:28:41)
ts kirjoitti: (10.9.2008 9:44:00)
Sinnepä toki. Saadaan kehää pienemmäks, jotta voidaan pyöriä kovempaa. Ja tapahtuu siinä toki hieman muutakin tuon seurauksena.
Ei oo mitään järkeä pyörii kovaa ja yrittää pitää kehää pienenä.
Totuus on se, että mitä suuremmalla säteellä maila liikkuu osuman läpi, sitä pidemmälle pallo lentää. Olettaen että muita tekijöitä ei muuteta (astenopeus).Bsw:n lopussa kehä on mahdollisimman pieni – kaikki kulmat on asetettu. Kun kulmat ovat mahdollisimman pieniä, koko käsivarsipakettia on helpoin ja nopein liikuttaa (ei tarkoita että mailanpäätä on nopein liikuttaa). Näin downswingin alussa ’kiihdytetään’ koko käsivarsipaketti. Sitten sopivalla hetkellä voidaan lähteä avaamaan kulmat (edelleenkin, automaattisesti tai aktiivisesti) -> ja säde kasvaa.
No just noin se menee, tosin ei ole mitään hetkeä, milloin yhtäkkiä saa avata kulman ja laajentaa mailanpään heilahduskaaren laajuutta, koska kaikki tapahtuu asteittain ds:n alusta lähtien.
On hyvä siis pitää kulmat eli kiertovastus pienenä mahdollisimman pitkään, kun kiihdytetään, koska laajentuva heilahduskaari lisää kehänopeutta mutta hidastaa kulmanopeutta, siksi heilahduskaaren laajennus on tehtävä mahdollisimman myöhään.
Ja kun puhutaan svingin laajuudesta, niin minä ainakin tarkoitan nyrkkien etäisyyttä kropasta. Mitä suurempi se etäisyys kiihdytysvaiheessa on, sitä lähempänä mailanpää pysyy svingikaaren keskipistettä, kun kulmat ovat teräviä. Jos avaat kulmat tai vedä kädet lähelle kroppaa ds:n alussa, paketin kiertovastus kasvaa.
Proffa kirjoitti: (10.9.2008 16:52:32)
Miten tämä kaikki liittyy ylisvingamiseen, joka oli OP:lle ongelma?Itsellä kanssa ylisvingaamisongelmia, joihin haluaisin vastauksia, mutta kun Te vitun Ceepeet taas rummutatte tota soopaa ja paskaa suut ja silmät täyteen, kuten noissa muissa monsteriketjuissa. Mesettäkää keskenänne vitun gurut, tai antakaa muutamia selkeitä vinkkejä, miten ylisvingaamisesta pääsee eroon.
Sorry OT, on huono päivä…
No detonum antoi kyllä selkeän vinkin siitä, miten backsvingin voi ’venyttää lyhyemmäksi’, siis sä voit tuntea harhaanjohtavasti ’täyden hartiakierron’, vaikka kierto ei menekään yli. Tämä on mun mielestä tärkeä pointti, sillä yleinen golfohje on kiertää hartioita maksimiin, mutta monille ’full shoulder turn’ saa aikaan ylisvingaamista, koska bs:n huipulla yritetään venyä väärään suuntaan.
Usein huvittaa kun tavallinen klubipelkaaja kiertää hartioita 100 astetta ja vasemman kyljen/hartian seudulla ei ole vielä mitään venymistä. Ben sai 90 astetta kun helvetisti yritti, mutta lienee yrittänyt vähän muuta kuin yleisesti luullaan. Ei kai se niin sahapukki ollut.
fukke diise saisse kirjoitti: (10.9.2008 17:57:41)
detonum kirjoitti: (10.9.2008 16:28:41)
ts kirjoitti: (10.9.2008 9:44:00)
Sinnepä toki. Saadaan kehää pienemmäks, jotta voidaan pyöriä kovempaa. Ja tapahtuu siinä toki hieman muutakin tuon seurauksena.
Ei oo mitään järkeä pyörii kovaa ja yrittää pitää kehää pienenä.
Totuus on se, että mitä suuremmalla säteellä maila liikkuu osuman läpi, sitä pidemmälle pallo lentää. Olettaen että muita tekijöitä ei muuteta (astenopeus).Bsw:n lopussa kehä on mahdollisimman pieni – kaikki kulmat on asetettu. Kun kulmat ovat mahdollisimman pieniä, koko käsivarsipakettia on helpoin ja nopein liikuttaa (ei tarkoita että mailanpäätä on nopein liikuttaa). Näin downswingin alussa ’kiihdytetään’ koko käsivarsipaketti. Sitten sopivalla hetkellä voidaan lähteä avaamaan kulmat (edelleenkin, automaattisesti tai aktiivisesti) -> ja säde kasvaa.
No just noin se menee, tosin ei ole mitään hetkeä, milloin yhtäkkiä saa avata kulman ja laajentaa mailanpään heilahduskaaren laajuutta, koska kaikki tapahtuu asteittain ds:n alusta lähtien.
On hyvä siis pitää kulmat eli kiertovastus pienenä mahdollisimman pitkään, kun kiihdytetään, koska laajentuva heilahduskaari lisää kehänopeutta mutta hidastaa kulmanopeutta, siksi heilahduskaaren laajennus on tehtävä mahdollisimman myöhään.
Ja kun puhutaan svingin laajuudesta, niin minä ainakin tarkoitan nyrkkien etäisyyttä kropasta. Mitä suurempi se etäisyys kiihdytysvaiheessa on, sitä lähempänä mailanpää pysyy svingikaaren keskipistettä, kun kulmat ovat teräviä. Jos avaat kulmat tai vedä kädet lähelle kroppaa ds:n alussa, paketin kiertovastus kasvaa.
Selvennätkö hiukan tuupparille, menee yli hilseen: Kun Hogan vetää kyynärpäitä kiinni kroppaan ja nyrkit taskun vierestä, eikö hän pyrikään supistamaan kehää?
Pulli-Paavo kirjoitti: (10.9.2008 19:08:14)
fukke diise saisse kirjoitti: (10.9.2008 17:57:41)
detonum kirjoitti: (10.9.2008 16:28:41)
ts kirjoitti: (10.9.2008 9:44:00)
Sinnepä toki. Saadaan kehää pienemmäks, jotta voidaan pyöriä kovempaa. Ja tapahtuu siinä toki hieman muutakin tuon seurauksena.
Ei oo mitään järkeä pyörii kovaa ja yrittää pitää kehää pienenä.
Totuus on se, että mitä suuremmalla säteellä maila liikkuu osuman läpi, sitä pidemmälle pallo lentää. Olettaen että muita tekijöitä ei muuteta (astenopeus).Bsw:n lopussa kehä on mahdollisimman pieni – kaikki kulmat on asetettu. Kun kulmat ovat mahdollisimman pieniä, koko käsivarsipakettia on helpoin ja nopein liikuttaa (ei tarkoita että mailanpäätä on nopein liikuttaa). Näin downswingin alussa ’kiihdytetään’ koko käsivarsipaketti. Sitten sopivalla hetkellä voidaan lähteä avaamaan kulmat (edelleenkin, automaattisesti tai aktiivisesti) -> ja säde kasvaa.
No just noin se menee, tosin ei ole mitään hetkeä, milloin yhtäkkiä saa avata kulman ja laajentaa mailanpään heilahduskaaren laajuutta, koska kaikki tapahtuu asteittain ds:n alusta lähtien.
On hyvä siis pitää kulmat eli kiertovastus pienenä mahdollisimman pitkään, kun kiihdytetään, koska laajentuva heilahduskaari lisää kehänopeutta mutta hidastaa kulmanopeutta, siksi heilahduskaaren laajennus on tehtävä mahdollisimman myöhään.
Ja kun puhutaan svingin laajuudesta, niin minä ainakin tarkoitan nyrkkien etäisyyttä kropasta. Mitä suurempi se etäisyys kiihdytysvaiheessa on, sitä lähempänä mailanpää pysyy svingikaaren keskipistettä, kun kulmat ovat teräviä. Jos avaat kulmat tai vedä kädet lähelle kroppaa ds:n alussa, paketin kiertovastus kasvaa.
Selvennätkö hiukan tuupparille, menee yli hilseen: Kun Hogan vetää kyynärpäitä kiinni kroppaan ja nyrkit taskun vierestä, eikö hän pyrikään supistamaan kehää?
Hogan ei mun mielestä ole koskaan sanonut vetävänsä kyynärpäitä KIINNI kroppaan vaan lyövänsä oikealla kädellä kyynärpää ’vaarin taskukelloa hipoen’ kuvittelemalla niin, että oikeasta kädestä kyynärpää olisi lähimpänä kohdetta osumahetkellä (Näin ei kuitenkaan ole). Vielä vähemmän nyrkit kropan lähellä.
Tällä ei ole mitään tekemistä nyrkkien supistuvan kehän kanssa, please älä helvetti edes yritä tehdä sitä.
fukke diise saisse kirjoitti: (10.9.2008 17:57:41)
Ja kun puhutaan svingin laajuudesta, niin minä ainakin tarkoitan nyrkkien etäisyyttä kropasta. Mitä suurempi se etäisyys kiihdytysvaiheessa on, sitä lähempänä mailanpää pysyy svingikaaren keskipistettä, kun kulmat ovat teräviä. Jos avaat kulmat tai vedä kädet lähelle kroppaa ds:n alussa, paketin kiertovastus kasvaa.
Nyt täytyy olla kyllä jossain termistössä taas eroa, koska tuosta kun peilistä katselin, niin käsien vetäminen kohti sisäkehää saa nimenomaan lavan pysymään lähempänä swingikeskusta. Tarkoitan liikettä, joka näkyy varsin hyvin esim Sergion swingissä, eli maila liikkuu asentonsa säilyttäen kohti sisäkehää.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ylisvingaamisesta eroon?