Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Vasemman käsivarren estelyn tarkoitus?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
[Irrallinen kommentti: onko täällä jokin timeout – kirjoittelin tunnin verran vastausta fds:lle ja sitten painoin ’esikatsele’, jolloin systeemi heitti mut login-sivulle. Nyt ’joudutte’ tyytymään sen laatimani jutun abstraktiin.]
Dp:n merkittävimmät rajoitukset ovat liikkeen rajoittuminen tasoon (kuitenkan voimat eivät rajoitu tasoon, vana projisoituvat sihen, vrt fds/1) ja lavan kiertymisen puuttuminen mallista (kiertoliike alemman heilurin varren pituuskaselin ympäri, vrt fds/5). Dp:n rajoite on myös se, että ylävarsi pysyy vakiopituisena (’vasen käsi suorana, vrt Penner, kuva 1;fds/2) ja huippupelaajien dp:n ylänoodin ylöspäin suuntautuva liike ei ole standardimallissa, kylläkin siihen helposti lisättävissä.
Fds lausuu kaksi olennaisesti virheellistä tieto dp:stä
1) (fds/3) Mallissa on vääntömomentin tuotto molemmissa noodeissa, ei aina ylemmässä.
2) (viimeinen, numeroimaton fds:n kohta) Dp-mallissa osumassa kädet voivat olla pallon etu- tai takapuolella ihan niin kuin vääntömomentti on haluttu tuottaa.
Tietääkseni vanhin viite, jossa molemmat asiat tuodaan selväti esille on Jorgensen Am J. Phys 38, 644 (1970).Olen samaa mieldtä fds:n kanssa, että jos nämä virhekäsitykset pätisivät dp-malliin, malli olisi merkittävästi huonompi kuin se todellisuudessa on.
fds:n kohtaa 6 en oikein ymmärtänyt, Ehkä muuttuva ylemmän varren pituus?
Olen kiinnostunut swingimekaanisista malleista, mutta uskon, että lähestymistapa ei ole dp:n hävitys ja puhtaalta pöydältä lähteminen, vaan mallin kehittäminen edelleen.
Dataa olen ’puolustanut’ koska hän on pitänyt fysikaalista näkemystä esillä.
Etten pilaisi kaikkien fyysikkojen / Otaniemen mainetta, niin kerron, että
– olen koulutukseltani (TkT) teoreettinen fyysikko Otaniemestä
– nykyään tutkin ja opetan Otaniemen ulkopuolella
– nykyään tutkin ja opetan matemaattista mallintamista, data-analyysiä ja mittausinformaation optimointia ja käsittelyäOlet oikeutettu mielipiteeseesi umpiuunoudestani – älä kuitenkaan syyllistä koko tiedeyhteisöä takiani, sillä se olisi minulle hieman liian suuri taakka.
Amatöörinä ja korkakoulututkintoa vaillaolevana jäsenenä FDS:lle erityispalkinto kuukauden parhaasta tiivistelmästä. Bravo!
Ps.
Pappa Tykki kirjoitti: (22.5.2008 22:35:47)
Dp:n rajoite on myös se, että ylävarsi pysyy vakiopituisena (’vasen käsi suorana, vrt Penner, kuva 1;fds/2)Mitä tekemistä vasemman käden suoruudella on dp:n ensimmäisen varren pituuteen ajan funktiona? Vasemman käden yläpisteen paikka muuttuu koko swingin ajan hartiakierrosta johtuen. Ei pelkästään kaksiulotteisessa avaruudessa vaan, mikä merkittävämpää, kolmiulotteisessa avaruudessa.
fukke diise saisse kirjoitti: (22.5.2008 20:20:54)
dp-mallin tarkastelussa pyritään löytämään keskiötä pyörittävälle moottorille sopiva voimantuoton ajoitus niin, että nämä kaksi vartta suoristuvat linjaan alakuolokohdassa. Fysiikan tuntijat tietävät, että tämä heiluri pyrkii luontaisesti käyttäytymään näin, ellei sitä pyritä muuttamaan. Hoganin heilurin ajoitus jää vajaaksi, joten siinä on tietoinen pyrkimys viivyttää heilurin luontaista toimintaa. Tätä ne viisi professioria sitten porukalla ihmettelevät Cochranin johdolla.
dp-mallin käyttöönoton perusteluissa mainitaan, että ’koska svingin tarkasteleminen fysiikan avulla on muutoin liian monimutkaista, sen oletetaan olevan kaksivartinen heiluri, jossa ….’
Tieteen soveltamisessa on oltava järkiperäinen yhteys todellisuuden kanssa. Ei niin umpiuunoa voi olla, joka ei näe kuinka perseestä dp-malli on.
Selvästikin on ajateltu tehdä simulointimalli niin helpoksi, että päästään heti taskulaskimen kimppuun. Seurauksena on ollut, että koko golfmaailma pähkäilee, että ”mikä vittu on pielessä kun ei toimi”. Jos professorit olisivat alunperin käyttäneet hieman enemmän aikaa mallin luomiseen eivätkä naulanneet sitä raamattuun, jälkipolvilla olisi helvetin paljon helpompaa. Golftutkimus olisi suuntautunut eri raiteille ja sen johdosta olisi syntynyt myös erilaiset golfopetuksen standardit, jotka tänään hyödyttäisivät meitä kaikkia. Golfin pelaaminen kaikilla tasoilla olisi helvetin paljon hauskempaa. Eikä se vieläkään ole myöhäistä, mutta nyt on noustava ylös poteroista, vaikka siinä menisikin datan hienot grafiikka-ohjelmistot uusiksi.
No latasit sitten täysillä. Hienoa.
Minä jo luulin, että Pappa tuolla aironpaironin tarkastelussa ymmärsi, miksi koko perusolettamus on väärä. Koitanpa hieman tarkentaa vielä.
Tuo Cochranin ja Stobbsin tutkimus, joka antoi lähtölaukauksen koko db mallin kautta edenneeseen tutkimukseen meni pieleen pitkälti sen ajan tekniikan ja tiettyjen perusolettamusten kautta.
Ensinnäkin kuvaa katsottiin flätiltä pinnalta ja lisäksi liian hitailla kameroilla. Flätti pinta jätti huomioimatta nopeuden, jota tuosta suunnasta kai pitäisi kutsua syvyydeksi. Samasta asiasta koitin kertoa verrattaessa Tigerin ja IB:n lyöntejä. Tigerin mailanpää oli lähes metrin linjan sisäpuolella verrattuna IB:n malliin käsien ollessa noin klo 8.30 asennossa. Eli Tiger tuo tuosta mailansa osumaan pääosin pystyakselin ympäri pyörivän voimantuoton kautta, kun taas IB:n maila heilahtaa tasolla jossa se jo valmiiksi on. 2D mallinnuksessa nuo näyttävät äkkiseltään samoilta, mutta fyysisenä liikkeenä ovat aivan eri maailmasta.
Hitaat kamerat aiheuttivat sen, että framejen välillä tehtiin olettamuksia lineaarisen käyrän kautta, joka taas johti tuohon rannekulmien vapautumisen ja uudelleen muodostumisen käsitykseen. Tämän johdosta taas erittäin suuri osa klubipelaajista (ja ikävä kyllä paremmistakin) jopa tavoittelee tuota liikettä. Kun menet rangelle seuraavan kerran ja katsot kanssaeläjien lyöntiä, huomaat mihin tuo malli ja sen mukanaan tuomat opit ovat johtaneet. Hillitöntä yritystä kiihdyttää käsien lihaksilla mailanpäätä suureen nopeuteen. Sitten kun silmäsi osuvat pelimieheen, huomaatkin, että pienellä työllä maila liikkuu vedettynä läpi osuman ja pallo lentää pidemmälle ja suorempaan.
Riittävän nopeat kamerat olisivat jo silloin kertoneet, että tuo liike tapahtuu paljon myöhemmin ja siitä huolimatta, että sitä vastaan tehdään työtä (Boo). Pahinta oli, että kukaan ei silloin kyseenalaistanut db-mallin toimivuutta, kuten ovat viime vuosina tehneet. Se johti lukuisiin tutkimuksiin (Jorgensen, Penner ym) jotka käyttivät tuota alkuperäistä pohjaolettamuksena ja koittivat esittämälläsi tavalla syventää ja kehittää sitä mallia.
Nykyiset järjestelmät ovat sivuuttaneet kuitenkin koko 2D avaruudessa liikkuvan ajatusmallin ja käsittelevät itse asiassa 4D mallia, eli kolmen liikesuunnan lisäksi niissä on tietty myös aika (nojuu.. siinä mielessä tuo 2D oli 3D) Joka tapauksessa tuon yhden ulottuvuuden lisäys on antanut kokonaan uuden lähestymisen koko swingiin ja tämän päivän järjestelmät eivät luekaan kulmanopeuksia tuosta face on pinnasta, vaan esim lantion ja hartioiden kiertonopeuksia sekä käsien liikenopeutta suorana vektorina, ei kehällä. Lähin julkinen tuollainen laitteisto taitaa olla John Hellstömillä Arlandastadissa. Tai itse asiassa juuri tällä hetkellä Kuortaneella 😉
Kun noita asioita alettiin tutkimaan hieman kallistetun pystyakselin ympäri pyörivänä liikkeenä, löydettiin monta asiaa, jotka poikkesivat perinteisestä mallista. Mitattaessa tour-pelaajia havaittiin, että lantion (ja sitä kautta hartioden) kiertonopeus onkin se, mikä on merkittävimmässä roolissa voimantuotossa. Havaittiin, että kaksivipuisuuden purkamisen ajoituksella ei olekaan juuri mitään tekemistä suoranaisesti lavan nopeuteen, vaan enemmänkin hitausmomentin kautta tuohon mainittuun vartalon kiertonopeuteen. Tämä taas johti havaintoon, että gripin kampeaminen ja mailanpään kiihdyttäminen sitä kautta eivät olekaan tarpeellisia tai toivottavia asiota. Huomattiin niiden johtavan kehän supistumiseen (lavan nousu) ja ihmisen anatomian johdosta myös sen sulkeutumiseen. Kumpikaan ei ole toivottava tapahtuma.
Tämän lisäksi mitä nyt esim Hellström mittaa, tulee mukaan noita Fukken esiin nostamia oikean käden tulitusta ym. Niiden voimantuotollisesta vaikutuksesta en voi esittää mitään mittausta vielä, mutta geometrisen tarkastelun kautta nuo liikkeet saavat lavan jatkamaan pidempään suorassa ja kohdelinjalla, ilman, että tehoja ainakaan häviää.
Kuten olen kertonut, olen jokusen tuhatta tuntia itse tutkinut juuri tuota swingin geometriaa 3-ulotteisena tapahtumana ja siitä johtuu pääosin yhteisymmärrys Fukken näkemysten kanssa. Tuo tarkastelu lataa pöytään silkkaa faktaa ihmisen tekemistä liikkeistä ja niiden vaikutuksesta mailan liikkeisiin. Nyt kun vielä olen hiljalleen oppinut ymmärtämään noihin, yksistään tarkasteltuina järjettömän oloisiin liikkeisiin, sisältyvää hermotusta ja lihaskäskytystä, etäännyn koko ajan kauemmaksi ja kauemmaksi siitä mielikuvasta, joka db mallilla luotiin ihmisille golflyöntiin liittyen.
Ja onhan tuo tuonut ongelmiakin… ykköstykki soitteli päivällä ja sano, että kun oivalsi taas yhden asian, meni homma sekasin… kun on tottunut lyömään R8 vajaat 140m ja yhtäkkiä se lentää ilman lyömistäkin reilut 150, jotuu peliä taas kerran säätämään 😉
Mutta nyt takaisin vektorien pariin….
ps. jos lyövän esineen muodolla ei olisi merkitystä, ja taroituksena olisi saada mahdollisimman suuri nopeus tuohon pisteeseen, voisi asiaan antaa db-malli edes vertailevan tutkimuksen. Mutta kun tässä lajissa ei ole niin.
Matemaattisen mallinnuksen olisi svingitutkimuksessa varmaankin tarkoitus tuottaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään svingiä paremmin ja kehittämään svingiä parhaiten tarkoitukseensa soveltuvaksi. Nyt on siis saavutettu ymmärrys, jolla voidaan yksinkertaistaa svingiä? Voisiko tuon jalon tuloksen esittää nyt sanallisesti vaikkapa biomekaniikan kielelle käännettynä. Tai kansankielelle.
Svingin tavoite on puhdas osuma ja sen kontrollointi mahdollisimman toistettavasti muuttuvissa olosuhteissa ja eri voimantuottoasteilla. Yksinkertaistaminen on kieltämättä käytännössä loistava tavoite.
Nyt tässä syntyy keskeinen dilemma: taitaa olla ikävästi niin, että matemaattisesti yksinkertaisin malli ei olekaan tehon tuotoltaan ja toistettavuudeltaan yksinkertaisin, jos sen joutuu toteuttamaan ihminen eikä teollisuusrobotti.Pappa Tykki kirjoitti: (22.5.2008 17:22:15)
Tässä täsmällisen keskustelun hengessä, kysyisin ts:ltä, onko hän vielä tätä mieltä:
Kaikki kaksivipuiseen heiluriin perustuvat mallit taas näkevät asian päin vastoin, eli niissä lapa ohittaa osumassa kädet (tietysti silloin myös gripin alapää yläpään) ja seurauksena nousevat ja sulkeutuvat lavat. Tunnetaan myös nimillä kops, döf ja hook ja per***le. Aika ymmärrettävää, kun päätelmiä on aikanaan rakennettu hitaiden kameroiden kautta, joiden kuvien perusteella noin voisi päätellä tapahtuvan. Ja kyllähän tuo tapahtuukin, mutta hemmetin paljon myöhemmin ja mikä tärkeintä… siitä huolimatta, että pelaaja tekee aivan päinvastaista työtä.
Ja jos ei ole, niin mitä se vaikuttaa tähän:
Eli yksinkertaistettuna: Unohtakaa kaksivipuisen heilurin mallit, joissa mailan lapaa kiihdytetään rannekulmien purkamisella. Unohtakaa kokonaan mailan lapaan vaikuttaminen kiihdyttävästi, koska se aiheuttaa lavan nousun ja sulkeutumisen. Keskittykää asioihin millä saatte grippiin mahdollisimman suuren nopeuden läpi osuman vartalon rotaation avulla ja miettikää tuon liikkeen suuntavektoreita
Pyytäisin tässä lausumassa selvennystä siihen, miksi juuri mailan lapaan vaikuttaminen kiihdyttävästi aiheuttaa ongelman, kun toisaalta lavan kiihdyttäminen on välttämätöntä suuren mailanpäänopeuden aikaansaamiseksi ja mailanpään nopeus on keskeinen lyöntipituuteen vaikuttava tekijä.
Rannekulmien purkaantuminen ei jatku osumassa (Boo), vaan muuttuu jopa negatiiviseksi osuman aikana. Sen johdosta pitääkin ajatella koko mailan vauhtia (hand speed) Kun koko mailan liike jatkuu kiihtyvänä, ei pelaaja aiheuta voimia lapaan, jotka kiertäisivät sitä kiinni, tai kehän supistumisen kautta aiheuttaisivat sen nousemisen. Mailan lavan nopeus osumahetkellä korreloi siis liki suoraan gripin liikenopeuden kanssa. Opettajana ja valmentajana näen tuota haitallista lihastyötä riittävästi joka puolella… ja myös sen seurauksia. Jos ajatukset muutetaan gripin nopeuteen ja liikesuuntaan, löytyvät myös helposti ne vartalon liikkeet, mitä sen aikaan saamiseksi tarvitaan.
Pappa Tykki kirjoitti: (22.5.2008 17:22:15)
Lopuksi kysyisin, onko ts:n mielestä dp hyödytön kaikilla pelaamisen tasoilla ja jos ei ole, niin miten hän määrittelisi se pelaajaryhmän, jossa siitä on hyötyä.
Se on hyödytön ja jopa vaarallinen kaikilla tasoilla. Se vaiva, mikä oikean jalkatyön opettelusta on, palautuu moneen kertaan takaisin terveydellisellä puolella. Sekä fyysisen, että psyykkisen muodossa. Vastakysymyksenä voisi esittää: Mihin tuon mallin tarkastelu on johtanut ja miksi paremmat pelaajat tekevät kaiken niin toisin. Miksi ne ihmiset, joille opetetaan rotaatiomalliin perustuvaa swingiä, lyövät jo alkeiskurssilla paremmin, kuin suuri osa 10 vuotta pelaaneista? Miksi pitäisi antaa väärä mielikuva swingissä tapahtuvista asioista heti aluksi?
Ja myönnettäköön, tuo ’lapa ohittaa kädet’ oli ’pikkuinen’ provo. Db-mallissahan lapa tulee osumaan Fukken kuvailemalla tavalla vivut oienneena, ja vasta sitten lapa ohittaa kädet. Rotaatiomallissa/RR se kuitenkin tapahtuu paljon myöhemmin, ja siksi tuo malli on paljon vähemmän herkkä timingille.
Hieman hoppu niin kirjoitan lyhyesti ja epäselvästi.
Dp-mallissa nuo kaikki rannekulma-asiat voidaan käsitellä mainisemieni KAHDEN vääntömementin vuoksi (esim Jorgensen). Rajoituksena on liikkeen asettaminen tasoon, joka voi siis olla kuitenkin kallistettu suhteessa gravitaatioon. Siis tuo ’dp:ssä lapa aina ohittaa ohittaa osumassa kädet’ -väite on väärä ja sen voisi toki myöntää eikä toistaa. Viitteesä on kuvia tästä. Tämä on hyvin kriittinen pointti arvioitaessa dp:n jatkokehitysmahdollisuutta.
En tietenkään väheksy mittaamisen merkitystä (viran puolestakin se olisi hieman epäkorrektia). Olen vain sitä mieltä, että mallai voisi kehittää edelleen ja testata mittauksia vasten.
Vaarallisuudesta voidaan tietysti keskustella, mutta se lienee subjektiivista. Minusta tämä kahden vääntömomentin kautta ajattelu on auttanut minua ainakin lyömään pitemmälle – tosiin ongelma on juuri siisnä, että kun lyönti pitenee pikku hiljaa eikä kovin paljon pelaa, niin pituuskontrolli on koko ajan pielessä. Kuitenkin tämän simppelin malliajattelun kautta vanha ukko pystyy helposti ja melko toistettavasti lyömään r8:lla sen 145-150 m (ilmalentopituus).
Pointtini tähän keskusteluun mukaan tullessa oli se, että ennen kuin dp-malli jatkokehityksen pohjana hylätään, on hyvä tietää, mitä dp-malli tekee ja mitä ei.
Bosco, miten tuo oppi käännetään kansankielelle riippuu kovin paljon siitä, kenelle sitä oppia tarjoillaan. Minulla on muutamia ’ohjeita’ omaa lyöntiäni ajatellen. Ne kuitenkin riippuvat siitä, minkälaisia luontaisia taipumuksia pelaajalla on. Tämän vuoksi en ole kovin innostunut muuttamaan näitä havaintoja yleisohjeiksi.
Pitää tuoda omakin kanta mukaan tähän keskusteluun. Tämä ei ole ylistys kenellekkään eikä taas kenenkään mollaus.
Omalta osaltani voin sanoa, etten ole saanut tuosta vipuajattelusta mitään hyötyä oman swingin kehittämiseen. Kun ajattelin ranteita saranoina niin tahtoi lyönti mennä liikaa käsillä lyömiseksi ja rannekulman pidättelemiseen. Swingistä ei tuntunut koskaan tulevan luotettavaa vaan aina piti tehdä aina jotain ’säätöjä’.
Talvella ajattelin että jotain remonttia on tehtävä, jotta swingistä saa toistettavan. Lueskelin täällä kirjoitettuja viestejä ja ajattelin kokeilla fds:n ja ts:n tuomia ajatuksia. Pelaan oikeakätisenä vasemmalta puolta mikä ehkä vaikuttaa lyönnin mekaniikkaa, koska lyövä (vasen) käsi on heikompi. Aluksi tuntui ettei niistä ole mitään hyötyä, mutta sitten jokin loksahti kohdalleen. Lähinnä se miten lantiota pitää käyttää ja miten ds pitää aloittaa. Nyt en enää mieti miten rannekulmaa saisi pidätelty, koska siihen ole tarvetta. Kaikki tuntuu tapahtuvat itsestään ja lyöminen tuntuu erittäin helpolta. En varmastikkaan lyö oppien mukaan, koska en tunne lyöväni vasemmalla kädellä. Varmuutta on löynteihin tullut rutkasti lisää ja huonon/hyvän lyönnin ero ei ole niin suuri kuin ennen. Kaveritkin (tosin ei ammattilaisia) ovat kehuneet kuinka luonnolliselta ja helpolta lyönti näyttää. Aluksi tuntui vaikealta ymmärtää esim. fds kommenttia siitä että lapaa pitää estellä sulkeutumasta sekä oikean käden tulemista alta (minulla vasen). Nyt on näiden kommenttien ymmärtämisessä valoa tunnelin päässä. Ehkä vielä joskus saisi näin tehtyä.
Eli yhteen vedettynä minulle tuo vipujen miettiminen toi ongelmia. Ja eikös kaikessa ole kyse siitä miten tietoa/ajatuksia tuotetaan tavallisille golfareille. Siinä mielestäni dp-malli on erittäin huono, koska se keskittyy aivan vääriin asioihin, joita tavallisen golfarin on vaikea ymmärtää.
Tämä oli sitten aivan tavallisen golfarin näkemys asiasta ketään haukkumatta tai ketään kehumatta.
Pappa Tykki kirjoitti: (23.5.2008 9:12:55)
Kuitenkin tämän simppelin malliajattelun kautta vanha ukko pystyy helposti ja melko toistettavasti lyömään r8:lla sen 145-150 m (ilmalentopituus).
…
Minulla on muutamia ’ohjeita’ omaa lyöntiäni ajatellen.
Voitko havainnollistaa miten tuo malliajattelu kääntyy ohjeiksi itselle? Tai, kun jokin lyönnissä alkaa tökkiä, niin miten tuota malliajattelua noudattamalla pystyt korjaamaan tilanteen? Mitkä ovat ne (tuohon malliajatteluun liittyvät) kriittiset tekijät, joiden varassa swingisi joko toimii tai sitten ei?
NimetönKeskustelu dp-mallista täällä on varsin ongelmallista, koska
1. vain muutama henkilöä ymmärtää, mikä sen tarkoitus ja toiminta on ja vain harvalla on
riittävää koulutuspohjaa sen perusteelliseen ymmärtämiseen edes koulutuksen avulla
puhumattakaan keskustelupalstan ohjeista.2. dp-malli laskentamallina tulee aina olemaan heikoilla keskusteluissa, joissa
päätelmiä tehdään ns. talonpoikaisjärjen pohjalta. Laskentamallin, geometriamallin,
mittauslaitteiden ja todellisen tilanteen välisiä suhteita ei pystytä hahmottamaan.
Dp-mallista voidaan hakea loputtomasi puutteita vetoamalla talonpoikaisjärkeen.Jotain oikean suuntaistahan toki noilla ts:n mittauksillakin on löytynyt. Esim. tuo gripin
kampeamisen kyseenalaisuus. Mutta mä olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että tuollainen mittailu ilman kunnon teoriapohjaa vastaa suunnistusta ilman kompassia.
Kovalla työllä voi löytää perille, mutta kaveri on ollut maalissa jo ajat sitten.Ja scoopille vielä, että tuo teoriapohja viittaa esim. dp-malleilla hankittuun
tietämykseen yhdistettynä muuhun tietoon, minkä kokonaisuuden selostaminen täällä olisi ensinnäkin valtava työ ja toisekseen tulos olisi se, että asiaa ei ymmärrettäisi todennäköisesti oikein. Ja siinäkin tapauksessa, että ymmärrettäisiin, niin sitä ei myönnettäisi, vaan turhauttava vänkääminen jatkuisi.ts kirjoitti: (20.5.2008 12:53:56)
Ja tän takia Makella tuli hauis kipeeks 😉
Kävin eilen ja toissapäivänä tätä grippimielikuvaa käytäntöön kokeilemassa, ja niinkuin odottaa voikin, tulokset vaihtelevat vielä kovasti. Mutta ainahan se lienee niin, että kun svingiä treenatessa jotain osaa koittaa saada liikkumaan entistä nopeammin, niin tuloksena on ensialkuun kauhean kova kiire tekemiselle, rentouden puute, ja sitä kautta epäpuhtaat osumat. Toki joukkoon mahtui muutama melkoisen napakkakin suoritus.
Mutta noiden sessioiden jälkeen noteerasin kaksi eroa aiempiin kertoihin:
– Kun aiemmin lyöntimatosta on jäänyt lavan pohjasta raavittavaksi peukalon levyinen
jälki vihreää töhnää, niin nyt se kaistale olikin enää puolet pikkusormesta.
Ainakin oma logiikka sanoo, että tuo on positiivinen juttu.– En tiedä kuka on Make enkä jaksa etsiä muista ketjuista juttuja hänen hauiksestaan.
Mutta nyt vaan kävi niin, että oma hauis on tänään kuin kovemmankin salitreenin
jäljiltä. Vaikka matematiikassa mua voi olla vaikea hämätä, niin ihmisen fysiologiasta
en tajua juuri muuta kuin että hampaat on hyvä harjata aamuin illoin. Eli selittäisikö
joku viellä tämän hauis-jutun (tai antaisi viestinumeron jostain muusta ketjusta).
Oma järki sanoisi, että töitä olisivat tehneet ojentajat – taikka sitten se joku
kanansiipi-lihas, josta muistan jonkun (fukke?) puhuneen vuosi pari sitten.
Mutta miksi hauis???Pappa Tykki kirjoitti: (23.5.2008 9:12:55)
Minulla on muutamia ’ohjeita’ omaa lyöntiäni ajatellen. Ne kuitenkin riippuvat siitä, minkälaisia luontaisia taipumuksia pelaajalla on. Tämän vuoksi en ole kovin innostunut muuttamaan näitä havaintoja yleisohjeiksi.
Uskon, että täällä on suuri joukko ’vanhoja ukkoja’, jotka suurella mielenkiinnolla perehtyisivät ohjeisiisi ja mahdollisesti voisivat noukkia niistä ideoita omaan peliinsä – ainakin kokeiltavaksi. Pls…
data kirjoitti: (23.5.2008 10:17:45)
Keskustelu dp-mallista täällä on varsin ongelmallista, koska1. vain muutama henkilöä ymmärtää, mikä sen tarkoitus ja toiminta on ja vain harvalla on
riittävää koulutuspohjaa sen perusteelliseen ymmärtämiseen edes koulutuksen avulla
puhumattakaan keskustelupalstan ohjeista.2. dp-malli laskentamallina tulee aina olemaan heikoilla keskusteluissa, joissa
päätelmiä tehdään ns. talonpoikaisjärjen pohjalta. Laskentamallin, geometriamallin,
mittauslaitteiden ja todellisen tilanteen välisiä suhteita ei pystytä hahmottamaan.
Dp-mallista voidaan hakea loputtomasi puutteita vetoamalla talonpoikaisjärkeen.Jotain oikean suuntaistahan toki noilla ts:n mittauksillakin on löytynyt. Esim. tuo gripin
kampeamisen kyseenalaisuus. Mutta mä olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että tuollainen mittailu ilman kunnon teoriapohjaa vastaa suunnistusta ilman kompassia.
Kovalla työllä voi löytää perille, mutta kaveri on ollut maalissa jo ajat sitten.Ja scoopille vielä, että tuo teoriapohja viittaa esim. dp-malleilla hankittuun
tietämykseen yhdistettynä muuhun tietoon, minkä kokonaisuuden selostaminen täällä olisi ensinnäkin valtava työ ja toisekseen tulos olisi se, että asiaa ei ymmärrettäisi todennäköisesti oikein. Ja siinäkin tapauksessa, että ymmärrettäisiin, niin sitä ei myönnettäisi, vaan turhauttava vänkääminen jatkuisi.Olisi kyllä mielenkiintoista seurata teidän muutaman hyvin koulutetun keskustelua aiheesta. Voisi muutkin jotain oppia ja esille tulisi mielenkiintoisia asioista, luultavasti.
ja jos joku sattuu käyttämään talonpoikaisjärkeä, niin voisitte aina laittaa kehiin koulutetun ihmisen järjenjuoksun ja opin ja kumota talonpoikasjärjenjuoksun lyhyeen. Mitäs vikaa tässä olisi? On sitä muistakin aiheista väännetty ja väitelty.
Anna palaa data, odotan innolla.Pitää vielä ottaa kantaa kun kerran on aloitettu. Seuraavat ovat datan aikaisemmasta viestistä joihin olen lisännyt omat kommentit alle.
1. vain muutama henkilöä ymmärtää, mikä sen tarkoitus ja toiminta on ja vain harvalla onriittävää koulutuspohjaa sen perusteelliseen ymmärtämiseen edes koulutuksen avulla
puhumattakaan keskustelupalstan ohjeista.Siis pitääkö lukea ensiksi huippu fyysikoksi ennen kuin tavallinen golfari voi ymmärtää mitä hyötyä db malleista on? Eikö kuitenkin suurin osa golfareista (ehkä n. 95%) ole sellaisia joitka tarvitsevat yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin. Jos db mallia tai siitä saatavia etuja opetukseen pitää tulkita huippu fyysikon toimesta, niin ei siitä voi olla hirvittävää hyötyä swingin opettamisessa. Et ole kertaakaan vastannut sinulle esitettyihin kysymyksiin, jotka liittyvät swingin opettamiseen liittyvistä hyödyistä joita db mallilla saavutetaan. Vai ovatko ne niin vaikeasti ymmärrettävissä ettei suurin osa saa niistä mitään, koska kaiken lisäksi joudutaan tekemään oletuksia yms. joita mallinnuksiin yleensä liittyy.
2. dp-malli laskentamallina tulee aina olemaan heikoilla keskusteluissa, joissa
päätelmiä tehdään ns. talonpoikaisjärjen pohjalta. Laskentamallin, geometriamallin,
mittauslaitteiden ja todellisen tilanteen välisiä suhteita ei pystytä hahmottamaan.
Dp-mallista voidaan hakea loputtomasi puutteita vetoamalla talonpoikaisjärkeen.Tässä kuvaat mielestäni hyvin, että db mallista saamia tuloksia ei pysty tavallinen golfari käyttämään hyödyksi. Ihmettelen vain miten näitä pystyvät edes ammattilaiset, jos se vaatii huippufyysikon aivoja. Olisi mukava nähdä miten tuot ulos ne tulokset joita olet opetuksessa käyttänyt (tai joku muu, joka käyttää sinun malleja), mutta sinulla näköjään aina jokin selitys sille miksi, et niitä esille tuo. Tämä maalaisjärkeen liittyvä vuodatus on mielestäni yksi niistä parhaimista. Tämän myötä puhut itsesi pahasti pussiin kun aikaisemmin kerroit kuinka paljon hyötyjä mallista saadaan opetuksessa eikä sitä voi olla sulkematta pois opetuksesta.
Voisitko kertoi miten käytät db malleja hyödyksi ja millaisissa asioissa siitä on ollut hyötyä, näin tavallisella maalaisjärjellä ajattelevalle golfarille.
Eikö olisi hieno juttu jos joku avaisi ”pro kaksoisheiluri”-ketjun, jossa pelisääntönä olisi että siinä ei saisi mollata ko mallia, vaan puhua sen hyvistä puolista ja sillä saavutetuista tuloksista. Jos tyhmiltä lätkäihmisiltä tällainen ketjujako onnistuu omalla foorumillaan, luulisi sen olevan helppoa fiksuille golfareille.
Eihän sitä tiedä vaikka joku maallikkokin saisi ahaa-elämyksen akateemikkojen keskustelusta, kun ei olisi tyhmiä välihuutoja seassa sotkemassa.
Minä ainakin ilmoittaudun ketjun lukijaksi ja vapaaehtoiseksi poliisiksi sormi ”ilmoita asiattomasta viestistä”-näppäimellä OT:a, trollausta, fleimausta yms asiattomuutta vastaan.
data kirjoitti: (23.5.2008 10:17:45)
Ja scoopille vielä, että tuo teoriapohja viittaa esim. dp-malleilla hankittuun
tietämykseen yhdistettynä muuhun tietoon, minkä kokonaisuuden selostaminen täällä olisi ensinnäkin valtava työ ja toisekseen tulos olisi se, että asiaa ei ymmärrettäisi todennäköisesti oikein. Ja siinäkin tapauksessa, että ymmärrettäisiin, niin sitä ei myönnettäisi, vaan turhauttava vänkääminen jatkuisi.Saatkos sinä, Pappa, koskaan tällaisia vastauksia väittelijältä perusteluja kysyttäessä? Minä ainakin nostan silloin luukulle ison punaisen lapun, jossa lukee ’Rejected’ ja lähden kahville.
On muuten mielenkiintoista, data, että puhut tuossa ylempänä ’muusta tiedosta’ (eli dp-malleilla hankitusta tiedosta osin tai kokonaan riippumatonta tietoa), jota ei kuitenkaan ymmärrettäisi. Se ilmeisesti on myös tuotettu/hankittu tieteellisin/tutkimuksellisin keinoin? Minä kun muistelen, että tähän asti olet surutta väheksynyt kaikkea ’tietoa’, joka ei perustu koeteltavaan, tieteen metodein hankittuun aineistoon… Mitähän se ’muu tieto’ sitten on? Vai puhutko sittenkin omakohtaisesti kokemuksesta ja ehkä jopa talonpoikaisjärjestäkin?
Vähän yritystä nyt, data. Sinulla kerran riittää kapasiteettia, ja meitä on täällä monta aidosti kiinnostunutta lukijaa odottamassa sisällöllistä kontribuutiota. Sinähän voit kalibroida vastineesi meille vähemmän osaaville ja tietäville sopivaan muotoon, ja aloittaa vaikka noista kysymyksistä, jotka esitin – jälleen kerran – tuolla aiemmin.
Chipper kirjoitti: (23.5.2008 12:05:54)
Pitää vielä ottaa kantaa kun kerran on aloitettu. Seuraavat ovat datan aikaisemmasta viestistä joihin olen lisännyt omat kommentit alle.1. vain muutama henkilöä ymmärtää, mikä sen tarkoitus ja toiminta on ja vain harvalla onriittävää koulutuspohjaa sen perusteelliseen ymmärtämiseen edes koulutuksen avulla puhumattakaan keskustelupalstan ohjeista.
Siis pitääkö lukea ensiksi huippu fyysikoksi ennen kuin tavallinen golfari voi ymmärtää mitä hyötyä db malleista on?
Niinpä! Makromekaniikka on tieteenä periaatteiltaan loppujen lopuksi hemmetin yksinkertaista. Kun ymmärtää Newtonin lait ja tajuaa mikä on ristitulo, niin aika pitkälle se onkin sitten siinä (sorry Pappa Tykki: tää nyt on matemaatikon pientä karrikointia tupsulakeille, joten ymmärrät varmaan :-). Toki eri voimien vaikutuksia yhdistelemällä siitä saadaan laskennallisesti lähes mahdotonta, mutta minunkin on vaikea ymmärtää, että miksi ko. teorian selittämistä ei kannattaisi edes yrittää. Vaikka tuohon vielä ymppäisi mukaan kitkat, elastisuudet, ja vaikka vähän materiaalitiedettä, niin ei sekään vielä periaatteiltaan mitään korkeampaa ymmärystä vaadi. Tuskin tässä nyt kuitenkaan kvanttifysiikan puolelle mennnään (joka kyllä selittäisi mun hudit kentällä – kvanttifysiikan mukaan on vaan todennäköisyyksistä kiinni, että pallo meneekin lavasta läpi …).
Tuohon pitäisi kuitenkin reaalimaailmassa yhdistää myös ihmisen fysiologia ja siinä lähtee varmaan monella mopo käsistä. Data kun on kuitenkin vain puhunut korkeammasta fysiikaalisesta mallinnuksesta, niin sen periaatteet luulisi voivan esittää kohtuullisella vaivalla – vaikka sitten ymmärrysvastuu jäisikin lukijalle.
ts kirjoitti: (19.5.2008 22:10:06)
Bogisti kirjoitti: (19.5.2008 20:45:45)
Just … pitkittäistä vai poikittaista aaltoliikettäkö oot simuloinut? Kulkeeko se aalto gripistä lapaan päin vai kääntäen?? Turve kyllä vähän turhan usein hidastaa minun mailanpäätäni, mutta harvemmin varmaan Weekleyllä eikä ainakaan tuossa videolla …Saisko vielä hieman vakavamielisempiä selityksiä, kiitos.
Saat, vaikka onkin julmetun vaikea selittää ilman näyttämistä, mutta yritetään silti.
Tätä asiaa pitää lähestyä enemmän sitä kautta, mitkä voimat vievät osunaan tullessa gripin yläpäätä niin kovaa, että alareuna ei saavuta sitä. Vastaus taas löytyy tuosta usein mainitsemastani kehän sisäpuolelle leikkaanisesta ja, yllätys yllätys… oikealla kädellä lyömisestä. Olen vieläkin aika varma, että harva on ymmärtänyt tuon oikean käden lyönisen ja vasemman vastustamisen oikein. Tänään taas luonto-olsouhteissa muutama ymmärsi.
Siis oikea käsi tulittaa täysillä ojentuen vartalon ollessa oikeassa asennossa, ja se tulittaa nimenomaan grippiä eteen ja alas päin. Oikea ei kampea gripin alapäätä ohi yläpään, vaan työntää samalla myös vasenta kohteen suuntaan, vasemman ohjatessa tuota liikettä ’sisältä ulos’ Siis ei vippaa ranteilla, vaan työntää edellä! ja koska tuo oikean isku alkaa vasta osumaan tultaessa (ylhäältähän se ’lyö’ vain kylkeä kohti) tuo rannekulmien purkaantuminen loppuu (okei… hidastuu hemmetisti) ja siitä tuo osuma-alueen tapahtuma syntyy. Lisänä tietysti se, että samaan aikaan jalkatyö kiertää lantiota vahvasti, joka osaltaan vaikuttaa gripin nopeuteen… niin … itse asiassa suurimapana tekijänä.
Tuo liike on se, mikä saa osaavat pallonlyöjät tuottamaan poraavaa lentokaarta ja toistettavaa paineosumaa.Tuo liike vaatii toimiakseen vasemman käsivarren painumisen rintakehän poikki suunnanvaihdossa ja lavan kiertämisen auki ja vahvaksi, sekä tietysti vahvan jalkojen ja lantion toiminnan.
Kaikki kaksivipuiseen heiluriin perustuvat mallit taas näkevät asian päin vastoin, eli niissä lapa ohittaa osumassa kädet (tietysti silloin myös gripin alapää yläpään) ja seurauksena nousevat ja sulkeutuvat lavat. Tunnetaan myös nimillä kops, döf ja hook ja per***le. Aika ymmärrettävää, kun päätelmiä on aikanaan rakennettu hitaiden kameroiden kautta, joiden kuvien perusteella noin voisi päätellä tapahtuvan. Ja kyllähän tuo tapahtuukin, mutta hemmetin paljon myöhemmin ja mikä tärkeintä… siitä huolimatta, että pelaaja tekee aivan päinvastaista työtä.
Eli yksinkertaistettuna: Unohtakaa kaksivipuisen heilurin mallit, joissa mailan lapaa kiihdytetään rannekulmien purkamisella. Unohtakaa kokonaan mailan lapaan vaikuttaminen kiihdyttävästi, koska se aiheuttaa lavan nousun ja sulkeutumisen. Keskittykää asioihin millä saatte grippiin mahdollisimman suuren nopeuden läpi osuman vartalon rotaation avulla ja miettikää tuon likkeen suuntavektoreita
Voitk vielä ts havainnollistaa/tarkentaa mitä tarkoitat tuolla ’Tuo liike vaatii toimiakseen vasemman käsivarren painumisen rintakehän poikki suunnanvaihdossa ja lavan kiertämisen auki ja vahvaksi..’? Varsinkin tuo vasemman käsivarren painuminen rintakehän poikki suunnanvaihdossa jäi minulle epäselväksi. Eli siis miten?
Kiitos.
NimetönChipper kirjoitti: (23.5.2008 12:05:54)
Pitää vielä ottaa kantaa kun kerran on aloitettu. Seuraavat ovat datan aikaisemmasta viestistä joihin olen lisännyt omat kommentit alle.1. vain muutama henkilöä ymmärtää, mikä sen tarkoitus ja toiminta on ja vain harvalla onriittävää koulutuspohjaa sen perusteelliseen ymmärtämiseen edes koulutuksen avulla
puhumattakaan keskustelupalstan ohjeista.Siis pitääkö lukea ensiksi huippu fyysikoksi ennen kuin tavallinen golfari voi ymmärtää mitä hyötyä db malleista on? Eikö kuitenkin suurin osa golfareista (ehkä n. 95%) ole sellaisia joitka tarvitsevat yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin. Jos db mallia tai siitä saatavia etuja opetukseen pitää tulkita huippu fyysikon toimesta, niin ei siitä voi olla hirvittävää hyötyä swingin opettamisessa. Et ole kertaakaan vastannut sinulle esitettyihin kysymyksiin, jotka liittyvät swingin opettamiseen liittyvistä hyödyistä joita db mallilla saavutetaan. Vai ovatko ne niin vaikeasti ymmärrettävissä ettei suurin osa saa niistä mitään, koska kaiken lisäksi joudutaan tekemään oletuksia yms. joita mallinnuksiin yleensä liittyy.
2. dp-malli laskentamallina tulee aina olemaan heikoilla keskusteluissa, joissa
päätelmiä tehdään ns. talonpoikaisjärjen pohjalta. Laskentamallin, geometriamallin,
mittauslaitteiden ja todellisen tilanteen välisiä suhteita ei pystytä hahmottamaan.
Dp-mallista voidaan hakea loputtomasi puutteita vetoamalla talonpoikaisjärkeen.Tässä kuvaat mielestäni hyvin, että db mallista saamia tuloksia ei pysty tavallinen golfari käyttämään hyödyksi. Ihmettelen vain miten näitä pystyvät edes ammattilaiset, jos se vaatii huippufyysikon aivoja. Olisi mukava nähdä miten tuot ulos ne tulokset joita olet opetuksessa käyttänyt (tai joku muu, joka käyttää sinun malleja), mutta sinulla näköjään aina jokin selitys sille miksi, et niitä esille tuo. Tämä maalaisjärkeen liittyvä vuodatus on mielestäni yksi niistä parhaimista. Tämän myötä puhut itsesi pahasti pussiin kun aikaisemmin kerroit kuinka paljon hyötyjä mallista saadaan opetuksessa eikä sitä voi olla sulkematta pois opetuksesta.
Voisitko kertoi miten käytät db malleja hyödyksi ja millaisissa asioissa siitä on ollut hyötyä, näin tavallisella maalaisjärjellä ajattelevalle golfarille.
Puhuin perusteellisesta ymmärtämisestä. Mutta on selvää, että vain harvoissa tapauksissa olisi mielekästä tuoda raakaa teoriaa suoraan opetettavan tiedoksi. Oikea ketju olisi ehkä useimmissa tapauksissa fyysikko->opettaja->oppilas. Siinä tieto jalostuu oikeaan muotoonsa ketjun eri vaiheissa. Siksi puhuin juuri opetuksesta, koska siihen liittyy oletusarvoisesti opettaja. Saattaa olla mahdollisia myös tilanteet, joissa pelaajalle yksilökohtaisen analyysin jälkeen laaditaan opetussuunnitelma. En tietenkään tarkoita, että kakki opetukseen liittyvän tulisi tapahtua jonkin syvällisen teorian kautta.
NimetönParti kirjoitti: (23.5.2008 12:07:59)
Eikö olisi hieno juttu jos joku avaisi ”pro kaksoisheiluri”-ketjun, jossa pelisääntönä olisi että siinä ei saisi mollata ko mallia, vaan puhua sen hyvistä puolista ja sillä saavutetuista tuloksista. Jos tyhmiltä lätkäihmisiltä tällainen ketjujako onnistuu omalla foorumillaan, luulisi sen olevan helppoa fiksuille golfareille.Eihän sitä tiedä vaikka joku maallikkokin saisi ahaa-elämyksen akateemikkojen keskustelusta, kun ei olisi tyhmiä välihuutoja seassa sotkemassa.
Minä ainakin ilmoittaudun ketjun lukijaksi ja vapaaehtoiseksi poliisiksi sormi ”ilmoita asiattomasta viestistä”-näppäimellä OT:a, trollausta, fleimausta yms asiattomuutta vastaan.
Niin…ehkä tuo resepti olisikin hyvä. Yhdessä ketjussa kehutaan kilpaa jotain opetusmenetelmää, toisessa laskentamalleja, kolmannessa mailanrakentajaa ja miksei jonkun lomapaketinkin kilpakehuntakin kävisi. Kehunnan häirintä eriävillä mielipiteillä olisi kiellettyä.
Kävin taas rangella hiomassa ts-svingiä ja alkaa tuntua melko kivalta. Kiinnitin huomiota svingatessa kolmeen asiaan.
1. Gripin asento osuma-alueen läpi sellainen jossa sen alareuna pysyy kohteeseen nähden yläreunaa taaempana. Tämä vaatii kyynärlihasten kovaa työtä.
2.Ainoa toimiva tapa saavuttaa kohta 1. on kiertää vartaloa koko ds:n ajan jotta gripin liikkeelle jäisi vapaa kulkureitti ja riittävä nopeus kulmien purkaantumisen estämiseksi.
3.Vasemman käden painaminen rintaa vasten ja oikean olkavarren vetäminen kylkeen sitten parantaa osuman laatua. Ilman tätä osumat tuntuivat hieman ohuilta ja pallot nousivat melko korkealle.
Ja kuten ts puhui gripin asennosta svingin aikana, se tuntuisi olevan sellainen avainajatus jonka avulla on hyvä työstää svingin muita osia. Eli miten saada grippi kulkemaan kohdan 1. asennossa mahdollisimman lujaa läpi osuman ilman releasea.
data kirjoitti: (23.5.2008 13:57:39)
Niin…ehkä tuo resepti olisikin hyvä. Yhdessä ketjussa kehutaan kilpaa jotain opetusmenetelmää, toisessa laskentamalleja, kolmannessa mailanrakentajaa ja miksei jonkun lomapaketinkin kilpakehuntakin kävisi. Kehunnan häirintä eriävillä mielipiteillä olisi kiellettyä.Hmm… Haistelen vastauksesta hivenen sarkasmia 🙂
Kyllä mä olin 39,6% tosissanikin tuossa ehdotuksessa. Pohjana se, että nyt tätä DP asiaa puidaan täällä swingiketjussa. Totesit muistaakseni itsekin että PD:ltä haetaan tässä yhteydessä vääriä asioita. Miksei sitten perusteta ketjua, jossa keskitytään DP:n kannalta olennaisiin asioihin? Ei sen tarvitsisi olla mikään hymistelyketju, riittäisi kun se pysyisi koko ajan topicissa ja ts:llä ja Fukella olisi sinne ikuinen porttari 🙂
’Tuo liike vaatii toimiakseen vasemman käsivarren painumisen rintakehän poikki suunnanvaihdossa ja lavan kiertämisen auki ja vahvaksi..’?
by ts
Ja mulle jäi vähän auki että mitä tarkoittaa lavan kiertäminen vahvaksi?
Dp-malli on yksinkertainen, kaksi epälineaarista differentiaaliyhtälöä. Tietysti tämä edelyttää, että differentiaaliyhtälön käsite on hanskassa. Lyhyt kurssi diffisyhtälöihin ja mekaniikan perusteet on tietysti vähän suurehko toteutettavaksi näillä palstoilla, joten jossain määrin jopa ymmärrän datan ympäripyöreän vastauksen. Oletan nimittäin, että tämä ’muu tieto’ viittaa juuri noihin matemaattsiin ja fysikaalisiin perusteisiin. Toisaalta sinä, Bogisti ja minä voisimme probata datan asioita täsmäkysymyksin.
Täällä on kyselty siitä, miten käännän konkretiaksi dp-mallia omalla kohdallani. En haluaisi vastata tähän, koska tiedän minkälaisen naururyöpyn tämä tulee aiheuttamaan pro-osastolta. Mutta kun haluatte että teen itseni nnaurunalaiseksi, niin olkoon menneeksi.
Ensinnäkin perisyntini on liiallinen aktiivisuus lantiossa: se kieryy alta pois, jolloin lopputuloksena on heikko fade. Toinen ajoittainen ongelma on painon jääminen oikealle, jolloin lyönti on selvä hook. Ongelmien todennäköisyys kasvaa kierroksen edetessä väsymyksen hiljalleen vaikuttaessa keskittymiseen. Molemmat ovat kokemukseni mukaan aika yleisiä ja merkkejä siitä että – dp-mielessä – kahden vääntömomentin keskinäinen ajoitus – muut sanoisivat rytmi – rikkoutuu. Jotta rytmi pysyisi kasassa, muistutan aina huonomman lyönnin jälkeen itseäni yksinkertaisuudesta: vähän niin kuin data sanoi jossain scoopin siteerauksessa: ei ole väliä miten sen tietyn mailanpään liiketilan osumahetkelle tuottaa. Minun päätelmäni on, että silloin se kannattaa tuottaa mahdollisimman yksinkertaisesti ja dp on se yksinkertaisin tapa minkä tiedän. Minimoidaan vapausateet (muka) kahteen. Eihän se tietysti ole näin todellisuudessa, mutta se on MINUN mentaalimallini – en tuputa kenellekään sitä. Käytännössä on neljä sellaista asiaa, joilla korjaan itseäni (nyt tulee se kaikkein naurettavin kohta):
– keskity lyömään käsillä (todella kumma ajatus, mutta muistakaa, että perusongelma on liian aktiivinen lantio)
– lyhennä svingiä, mutta tuota edelleen sama mailanpäänopeus heilurin alavarren liikkeellä (ei draiveissa)
– kavenna stanssia (hämmästyttävää, kuinka pitkälle ja toistettavasti pystyy lyömään jalat yhdessä)
– hyvä loppuasento (jonka voi agressiivisessa lyönnissä tuottaa vain niin, että mailanpää kiihtyy läpi osuman).Näin siis kentällä kierroksen aikana, jossa ajattelu pitäisi mennä minu n mielestäni niin, että
– ennen lyöntiä mietitään vain taktista ratkaisua ja yritetään ratkaista siihen liittyvää dynaamisen optimoinnin (siitäkin usein käytetään lyhennettä dp) ongelmaa neuroverkkomentelmällä 😉
– lyönnin aikana ei mietitä mitään
– lyönnin jälkeen pallolle käveltäessä analysoidaan, mitä osumassa tapahtui ja miksi sekä tarkistetaan seuraavan lyönnin osalta nuo nuo neljä mahdollista muutoskohtaa; tämä on mielestäni hedelmällisempää kuin kiroilu, vaikka on tietysti rasittavaa, että huono lyönti johtuu aina siitä, ettei keskittyminen pysy kasassa edes yksinkertaisen dp-swingin tuottamisen ajaksi.Niin juu, ja harjoitusheilahdus on maailman tarpeettomin juttu täyden svingin tapauksessa – sen voi tehdä ihan puhtaasti mieleikuvaharjoitteena.
Pari kolme vuotta sitten kun erehdyin menemään talvella harjoittelemaan, rupesin miettimään, kuinka paljon ns release a(alemman nivelen vääntömomentin manipulointi)voi myöhästää ja silti säilyttää rytmi osumaan. Pienellä kokeilulla huomaa, että svingin lyhennyksellä se onnistuu kyllä. Tein tämän muutoksen dp semikvantitatiivisena mallina keväällä hämmästys olis uuri,kun keskiraudoilla pituutta oli siunaantunut lähemmäs 10 m lisää, siis r8 135-140 -> 145-150, eikä lyönti olllut sen epävarmempi kuin aiemmin. Tulosmielessä tästä ei ollut mitään hyötyä, koska olen lähipelissä yhtä kädetön kuin ennenkin.
EN VÄITÄ NÄIDEN VERBAALISTEN MALLIEN OLEVAN HYÖDYLLISIÄ KENELLEKÄÄN MUULLE KUIN ITSELLENI. PERUSVÄITTEENI ON, ETTÄ DP-MALLILN AVULLA VOI KUKIN KEHITTÄÄ ITSELLEEN OMAN VERBAALISTEN MALLIEN JOUKON. PYRKIMYS ON OPPIA YMMÄRRYKSEN EIKÄ PROSEDUURIEN KAUTTA, VAIKKA YMMÄRRYKSEN TAUSTALLA OLEVA TEORIA EI TÄYDELLINEN OLISIKAAN.
Nyt kun olen nolannut itseni näin säälittävästi, palaan muka-kiireitteni pariin ja jätän teidät muutamaksi viikoksi pitämään hauskaa.
Kiitokset Pappa tästä nöyrästä ja rehellisestä avautumisesta. Mielestäni äärimmäisen hedelmällinen kontribuutio menneeseen keskusteluun. Pari kommenttia vain oman mukakiireen keskeltä…
Pappa Tykki kirjoitti: (23.5.2008 15:32:54)
jossain määrin jopa ymmärrän datan ympäripyöreän vastauksen. Oletan nimittäin, että tämä ’muu tieto’ viittaa juuri noihin matemaattsiin ja fysikaalisiin perusteisiin.
Vielä kauhistuttavampi ajatus kuin oma tulkintani, koska tämä tarkoittaisi sitä, että ohjausta/opetusta koskeva tieto nojaisi vain ja ainoastaan matemaattisiin ja fysikaalisiin perusteisiin…
Pappa Tykki kirjoitti: (23.5.2008 15:32:54)
Ensinnäkin perisyntini on liiallinen aktiivisuus lantiossa: se kieryy alta pois, jolloin lopputuloksena on heikko fade.
Ellei tuon ’aktiivisuuden’ seurauksena tapahdu yletöntä heijaamista, moni voisi olla tässä kohtaa kateellinen.
Pappa Tykki kirjoitti: (23.5.2008 15:32:54)
se kieryy alta pois, jolloin lopputuloksena on heikko fade. Toinen ajoittainen ongelma on painon jääminen oikealle, jolloin lyönti on selvä hook.Nämä ovat hyviä pointteja havainnollistamaan jotakin mitä minä ainakin olen yrittänyt datalta penätä: kaksi swingin anatomiaan liittyvää toimintoa, jotka per se eivät liity dp-malliin. Kuvauksesi tietysti osoittaa, että on täysin mahdollista pyrkiä korjaamaan nämä sinun swingissäsi ongelmalliset elementit nojaamalla dp-malliajatukseen, jolloin pyrit vakioimaan juuri sen tekijän, joka dp-mallissa on vakioitu koko käsittelyn ulkopuolelle, eli sen biomekaanisen mottorin, joka noiden vääntömomenttien epäsynkan tuottaa.
Ja nyt tuli oikeasti kiire, joten lyhyesti:
Pappa Tykki kirjoitti: (23.5.2008 15:32:54)
– keskity lyömään käsillä (todella kumma ajatus, mutta muistakaa, että perusongelma on liian aktiivinen lantio)
Tai epäsuotuisalla tavalla muuten mukavasti aktiivinen lantio?
Pappa Tykki kirjoitti: (23.5.2008 15:32:54)
– lyönnin aikana ei mietitä mitään
Mahdotonta 😉
Pappa Tykki kirjoitti: (23.5.2008 15:32:54)
– lyönnin jälkeen pallolle käveltäessä analysoidaan, mitä osumassa tapahtui ja miksi sekä tarkistetaan seuraavan lyönnin osalta nuo nuo neljä mahdollista muutoskohtaa;Väärin. Tuosta tsekkauksesta pitää tehdä habituaatio, joka on automaattinen pallolle tultaessa. Näin ollen lyönnin jälkeen pallolle käveltäessa katsellaan maisemia, nautitaan ilmasta ja jutellaan mukavia…
WannaBeTiger kirjoitti: (23.5.2008 15:13:40)
… ja lavan kiertämisen auki ja vahvaksi..’?by ts
Ja mulle jäi vähän auki että mitä tarkoittaa lavan kiertäminen vahvaksi?
Vois kuvitella liian nopeita käsiä ja kyynärvasien kiertoa, jos hyvin menne. Huonommin mennessä ranteilla läppäsyä, eikä releasea.
Rupee muuten vähän jo kiihtymään!
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Vasemman käsivarren estelyn tarkoitus?