Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › TasoSwingi
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Toms kirjoitti: (31.12.2006 16:37:40)
Älä huoli Tapsa, hae vaikka tälle mallisuoja.Hoselista katkennut i8,hylätään lapa koska se on HyG :n 9 väylän kohdalla joessa.
Pyöräytetään Golf Pride gripistä ruottalaisella iänenvaimentimella(lue Mora)yläpää auki ja vot meilläpä on oma raketinlaukaisuputki Golffarityyliin.
Toimii hyvin näin sulan maan aikaan ja erinomaisesti myös hankikelillä.
Jos sattuu olemaan käytössä esim.katkenneita Driverin varsia niin niillä voi lähetellä vaikka Ruotsalaisia kuuhun.
Hyvää Uutta Vuotta itse kullekin säädylle!Ei tautana ja kiitoksia.
Mä IHan oiksti mietin, mimmosen rakettienlaukasutelineen saan kyhättyä kun ei oo lunta. No katkenneita varsia on halli väärällään 🙂
Juu.. Hyvää Uutta Vuotta ,notta kaikille
Eikun perkules nii… tuli mieleen vaan, että pitäskös käyttää regua vai stiffiä vartta tossa.
,Notta lähteekö raketit korkeemmalle regulla ?Siis rakettien lähetykseen absolut stiff mutta ruotsalaisten lähetykseen käy mikä vaan pääasia että lähtee.
P.S Toi absolut ei sitten ole piilomainontaa ettäs tiedätte.
Että,notta,koska,kun,josvaikka joku edes joskus jossakin jotakin mutta kun kaikki aina VAAN!ts kirjoitti: (31.12.2006 16:48:37)
Mä IHan oiksti mietin, mimmosen rakettienlaukasutelineen saan kyhättyä kun ei oo lunta. No katkenneita varsia on halli väärällään 🙂Juu.. Hyvää Uutta Vuotta ,notta kaikille
No suuri helpotus oli tämä kirjoitus minullekin. Jostain olen lukenut että tyhjää pulloa voi käyttää alustana. Käyttökelvoton idea minusta, kun kaupassa myydään vain täysiä pulloja. Dah?
Onneksi pari ylimääräistä vartta kuitenkin löytyy. Saadaan raketit taivaalle.
Hyvää uutta vuotta kaikille!
ts kirjoitti: (31.12.2006 17:00:06)
Eikun perkules nii… tuli mieleen vaan, että pitäskös käyttää regua vai stiffiä vartta tossa.
,Notta lähteekö raketit korkeemmalle regulla ?Lentoradan korkeudella ei ole mitään väliä, koska tosimiehet ampuu raketit sisätiloissa. Saa paljon näyttävämmän ilotulituksen ja pienemmällä rahalla.
Pojat taitaa ampua leikkiraketteja, kun lähettämiseen pystyy käyttämään pulloja ja varsia 😉
Hyvää Uutta Vuotta kaikille palstalaisille!
TURVALLISUUSTIEDOTE
Mikäli käytätte i8 vartta joudutte investoimaan esim.yhden löytöteen ja pudottamaan sen kärki edellä varren sisään.
Tämä siksi että pitkien rakettien keppi tahtoo jumittua varren sisään ja jää ns.’nalkkiin’
Mutta näitä ohjeita noudattaen varsi toimii vielä ensi vuonnakin.
P.S älä pidä kiirettä varren palauttamisessa sisätiloihin koska esim. 25 raketin jälkeen voi Grippi olla vähän lämmin ja täten myös tahmea.Sama
Toms kirjoitti: (31.12.2006 17:33:27)
TURVALLISUUSTIEDOTEMikäli käytätte i8 vartta joudutte investoimaan esim.yhden löytöteen ja pudottamaan sen kärki edellä varren sisään.
Tämä siksi että pitkien rakettien keppi tahtoo jumittua varren sisään ja jää ns.’nalkkiin’
Mutta näitä ohjeita noudattaen varsi toimii vielä ensi vuonnakin.
P.S älä pidä kiirettä varren palauttamisessa sisätiloihin koska esim. 25 raketin jälkeen voi Grippi olla vähän lämmin ja täten myös tahmea.Sama
Pitääkö olla yläosa vai riittääkö alaosa. Noita valmiiksi teippaamiani en viitsis tuhlata. Ja yläosistakin on vähän pulaa…
Jos teen ns leveästä päästä on 2/3 jäljellä voit käytää sitä,jos kuitenkin haluat palauttaa sen keväällä hyötykäyttöön sido esim.karhunlanka teen ympärille niin saat sen vedettyä takaisin.
Elämä on.Sääli, että on hyvä keskustelu menossa juuri, kun pitää katsella maisemia Länsi-rannikon kiertueella, ja salaa fukkeilla vaimon laptopista.
En vieläkään ymmärrä painonsiirron ja tasoajattelun yhteyttä ja siinä olenkin Riflen linjoilla. Methodramin vastauksessa iski silmään kommentti, että one plane -svingi ei onnistu kuin tietyllä painonsiirtokäyrällä, jossa backsvingi ja downsvingi ovat samanlaiset.
Backsvingi tapahtuu niin hitaasti, että dynaamisia voimia ei synny. Downsvingissä mittaukseen vaikuttavat kuitenkin pelaajan massan lisäksi mailanpään kiihtymisen hitausmomentti, joka aiheuttaa painetta etujalan anturille. Toisaalta keskipakovoima ei vaikuta niin kauan kuin ranteet ovat suoristumassa, mutta sen jälkeen se vaikuttaa piikkinä siihen anturiin jonka puolella maila on. Tämä piikki näkyi selvästi mm. kun aikanaan mittailimme Exelille varren vetojännityksiä.
Nämä voimat myös selittävät sen, miksi antureiden mittaama kokonaisvoima voi olla suurempi kuin pelkkä pelaajan massan aiheuttama voima. Toisaalta voi vetää myös sellaisen johtopäätöksen, että jos painonsiirtymäkäyrä on backsvingissa ja downsvingissa sama, todellisuudessa massan siirtyminen ei tapahdukaan samalla tavalla. Vai miten on? Toisaalta miksi niiden pitiäisi olla samanlaiset?
Parti kirjoitti: (31.12.2006 17:19:07)
.. Käyttökelvoton idea minusta, kun kaupassa myydään vain täysiä pulloja. Dah?
Joku mysteerio tähänkin liittyy; vaikka kuinka ostan täysiä nin selkä vääränä nuita tyhjiä aina joudun pois kärräämään. Joku vois rakentaa tän ongelman ratkasemiseksi vaikka tiatakonesimultaation tai ilmiötä mittaavan aparattuksen?
Ei mut juu – eläkääpäs oikein onnellisten tähtien alla Vuonna 2007 🙂
Pitää myöntää että Kainulaisen ajatukset on hyviä. Ja varmasti, ainakin osittain, paikkaansa pitäviä. Pitää lukea koko kirja jossain vaiheessa niin on jälleen pykälää viisaampi. Tai jos ei viisaampi niin ainakin kokemusta rikkaampi. Ja saa uusia ajatuksia tekemisiinsä kentällä. Jotenkin omien tekemisten kautta ja omaa touhuamista miettien Kainulaisen Ideat ja Ajatukset kuulostavat hyvinkin mieleen käyviltä ja realistisillta. En kuitenkaan pysty allekirjoittamaan Kainulaisen ajatusta tasamittaisista mailoista. Mutta kaikilla on mielipiteensä ja tuntemuksensa…=)
Kyllä täytyy sanoo, notta hianosti lähti tuolta mailanvarresta raketit matkaan. Parhaan kaaren sai tuommosesta DG300S varresta. Sopivan korkeena lähti ja sitten näytti.. niinno pimeetähän siellä on… mutta ihan niinkun siinä lopussa ois ollu semmonen… pieni …. late fade.
Tasokkaita swingejä ja haluttuja kierteitä sopivissa määrin kaikille alkaneena vuonna
,Notta muistakaa ennen kaikkea sääntö 14-1Mie luule, et täst 2007 vuuest rakentuu hitonmoinen swingivuosi ite kullehii-
mutta varsinnii .. niille, jotka syvlliseti paneutuvat tarjottuun infoon swingi-aiheesta.Nyt talven aikan siihen paraat tsarkat keskittyä ja olosuhteet pohdiskella, funtsailla ja suunnitella mitä, miten ja myös millä välineillä ens kesänä kolohvikankahilla hosuu.
Näissä merkeissä hyvää 2007 vuotta.
Tuli mieleen yksi mielikuva, joka soveltuu pallonlyöntiin.
Nimittäin kun vasaralla lyö naulan kantaan ja pitää vielä sormilla kiinni
naulasta niin ei siinä paljon sivusuuntaisia liikkeitä ole varaa tehdä jos aikoo
säilyttää kynnet ehjinä, vartalokin jännittyy mahdollisimman liikkumattomaksi
ihan niin kuin MethodRami ja tasosvingi opettaa. Hyvä lyönti edellyttää ihan
yhtä tarkkaa osumaa jotta saa makean osuman ja vielä paljon pitemmällä
mailan varrella ja jos niitä mailanvarrenpituuksia on vielä joka maila erikseen.
Makeita osumia ja
Hyvää Uutta Vuotta !Nimetönmatias10 kirjoitti: (1.1.2007 14:51:28)
Tuli mieleen yksi mielikuva, joka soveltuu pallonlyöntiin.
Nimittäin kun vasaralla lyö naulan kantaan ja pitää vielä sormilla kiinni
naulasta niin ei siinä paljon sivusuuntaisia liikkeitä ole varaa tehdä jos aikoo
säilyttää kynnet ehjinä, vartalokin jännittyy mahdollisimman liikkumattomaksi
ihan niin kuin MethodRami ja tasosvingi opettaa.Et taida olla paljoa rakennushommia tehnyt …ainakaan vasaran kanssa 😉
Löysin netistä harjoitteen joka Ramin (ja varmaan monen muunkin) mielestä lienee silkkaa myrkkyä. Minusta tuohon on sisällytetty hyvät perustelutkin, notta, liimaan linkin tänne:
’Resist’ to build leverage4par kirjoitti: (25.12.2006 16:40:04)
– swingin tekeminen yhdessä tasossa
– alavartalon passivointi ja tietoisen painonsiirron välttäminen
– ylävartalon kierto selkärangan ympäri siten, että maila ja hartiat kiertävät swingitasossa
– alaslyönnin rauhallinen aloittaminen tasaamalla paino aluksi molemmille jaloille
Eipäs päästetä hyvää ketjua hiipumaan.
Tasoista minä en ymmärrä tällä hetkellä yhtään mitään enkä aio koskaan ymmärtääkään.
Sensijaan tuota alavartalon passivointia olen yrttänyt ymmärtää ja olen ollut havaitsevanini, että se on kaiken pahan alku ja juuri. Ainakin minulla passiivinen alakroppa johtaa pelkillä käsillä lyöntiin ulkoa sisään tunnettuine seuraamuksineen.
Minä sain marraskuun alussa käänteentekevän ahaaelämyksen. Syynä olivat Fuken kirjoitukset yhdessä toisessa ketjussa ja John Jakobsin kirja. Entäpä jos käännänkin backsvingissä ensteksmäiseksi kroppaa (ja nimenomaan alakroppaa) oikealle (olen vasuri) ja annan heilahtaa. Olen maistellut tätä hallissa pari kuukautta ja olen huomannut lyöneeni tähän saakka täysin väärin. Tuntuu kuin nyt olisi tullut tehoa 50 % lisää. Kyseessä ei ole vain oma fiilikseni. Silminnäkijöidenkin mukaan lyöntini on muuttunut totaalisesti.
Minun mielestäni lyöntiin ei saa rentoa heilahdusta, jos alakroppa passivoidaan. Jos katsoo Tigerin lyöntia hidastuksena, voi havaita hänen kroppansa rintamasuunnan kääntyneen jo yli 90 astetta, vaikka backsvingi tuskin alkanut.
Annika näyttää kääntelevän mailaa yläasennossa vähän joka suuntaan. Onko noita päätasoja kaksi kappaletta? Alakerta on aika passivinen, eikö.
Nimetön4par kirjoitti: (2.1.2007 8:17:31)
Annika näyttää kääntelevän mailaa yläasennossa vähän joka suuntaan. Onko noita päätasoja kaksi kappaletta? Alakerta on aika passivinen, eikö.Vähäinen painonsiirto, kaikkea muuta kuin one-plane swing ja erittäin tasainen pelaaja. Kuinka tämä on mahdollista jos painonsiirto ja one-plane ajattelu kerran ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa 😉
NimetönHieman niin kuin Matti ja Mervi. Toisinaan ovat, useimmiten eivät ja kun ovat, eivät silloinkaan kovin tukevasti.
Annikan swingistä tulee aina mieleen harjoitusswingi. Paineeton heilautus. Kestää tiukoissakin paikoissa?
TW07:ään on kans melko hjuvin saatu Annikan svengi taltioitua. Saaplarin seksikäskin on hän siinä. Ja mikä mukavinta, kellistää mut helposti reikäpelissä.
NimetönDon Key kirjoitti: (2.1.2007 10:00:33)
Annikan swingistä tulee aina mieleen harjoitusswingi. Paineeton heilautus. Kestää tiukoissakin paikoissa?
Luulen, että sellaisen swingin kanssa tulee vaikeuksia niillä jotka eivät sitä painetta kykene käsittelemään eli 99 % golfareista ?. Juuri siksi se harjoitusswingi sujuukin (lähes kaikilta) hyvin, mutta kun laitetaan palloa eteen niin swingi muuttuu heti. Yleensä käsivarret / kädet jäykistyvät, aletaan puristaamaan mailasta lujempaa ja rytmi nopeutuu.
NimetönTuli mieleen, että pitäisikö ensi kaudeksi maalata pallot vihreäksi. On kuulemma rauhoittava värikin.
Rifle kirjoitti: (2.1.2007 10:42:10)
Don Key kirjoitti: (2.1.2007 10:00:33)
Annikan swingistä tulee aina mieleen harjoitusswingi. Paineeton heilautus. Kestää tiukoissakin paikoissa?
Luulen, että sellaisen swingin kanssa tulee vaikeuksia niillä jotka eivät sitä painetta kykene käsittelemään eli 99 % golfareista ?. Juuri siksi se harjoitusswingi sujuukin (lähes kaikilta) hyvin, mutta kun laitetaan palloa eteen niin swingi muuttuu heti. Yleensä käsivarret / kädet jäykistyvät, aletaan puristaamaan mailasta lujempaa ja rytmi nopeutuu.
Tuli tuosta harkkaswingistä mieleen tekemämme varsin laaja tutkimus (melkein 10 pelaajaa=) ) jossa katseltiin lavan kulkureittiä harkkaswingissä ja oikeassa lyönnissä. Pallolle imiset asettautuivat suhteessa 5-15cm lähemmäs, kuin mistä harkkaswingin rata vapaana kulki. Eli jos tuosta asettautumisesta olisivat saman heilautuksen tehneet, olisi seurauksena ollut huti joka kerta. Siinä yksinkertainen selitys harkkaswingin helppouteen.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › TasoSwingi