Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › TasoSwingi
-
JulkaisijaArtikkelit
-
kebax kirjoitti: (30.12.2006 20:18:50)
Oon nähny. Monastikin. On se hyvä että tämä kolohvi on seurapeli 🙂
Veit jalat suustani. Ainakin viime kesänä melkein joka kierroksella samassa lähdössä oli yli 250m draivaaja. Luultavasti tulee sitten pelattua pääkaupunkiseudun pitkälyöntisten kentällä.
Hyvästä golfista en osaa sanoa, mutta mielestäni näin sitä paljon.Yhdyn Pakin mielipiteeseen niiltä osin, että Kainulainen on vastannut tämänkin sivuston kysymyksiin asiallisesti ja rakentavasti. Lisäksi arvostan herran yrittäjähenkisyyttä ja innovatiivista olemusta, sekä rakkautta lajiin.
Toisaalta GP:n haastattelun ja HS:n artikkelin lukeneena, olen sitä mieltä että joiltain osin hänen julkisuushakuisuutensa on mennyt riman alta. Tällä tarkoitan nimenomaisesti mainitsemiani haastatteluja ja niissä tapahtuvaa yksipuolista ja tarkoitushakuista suomen golfvalmennuksen tuomitsemista ja oman sanoman ehdottomuuden korostamista. Lisäksi, jos ottaa besserwisserin roolin jossain asiassa, niin takana pitää olla muutakin kuin yksittäisiä referenssihenkilöitä ja asiayhteydestä irroitettuja lausuntoja.
Minulle ainakin Kainulaisen tapa lanseerata osaamistaan tuo väkisinkin mieleen helppoheikin Mikkelin torilta.
Methodramin www -sivut ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan nettikauppa, jossa myydään kirjaa, apuväineitä ja tasapituisia mailoja.
Itse metodiin en ota kantaa. Sen saavat tehdä pätevämmät kaverit.
Mutta varmasti, ihan markkinointimielessä, Kainulaisen agressiivinen sisääntulo on perusteltua ja harkittua.
Ditto kirjoitti: (30.12.2006 22:54:01)
Yhdyn Pakin mielipiteeseen niiltä osin, että Kainulainen on vastannut tämänkin sivuston kysymyksiin asiallisesti ja rakentavasti. Lisäksi arvostan herran yrittäjähenkisyyttä ja innovatiivista olemusta, sekä rakkautta lajiin.Toisaalta GP:n haastattelun ja HS:n artikkelin lukeneena, olen sitä mieltä että joiltain osin hänen julkisuushakuisuutensa on mennyt riman alta. Tällä tarkoitan nimenomaisesti mainitsemiani haastatteluja ja niissä tapahtuvaa yksipuolista ja tarkoitushakuista suomen golfvalmennuksen tuomitsemista ja oman sanoman ehdottomuuden korostamista. Lisäksi, jos ottaa besserwisserin roolin jossain asiassa, niin takana pitää olla muutakin kuin yksittäisiä referenssihenkilöitä ja asiayhteydestä irroitettuja lausuntoja.
Minulle ainakin Kainulaisen tapa lanseerata osaamistaan tuo väkisinkin mieleen helppoheikin Mikkelin torilta.
Methodramin www -sivut ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan nettikauppa, jossa myydään kirjaa, apuväineitä ja tasapituisia mailoja.
Itse metodiin en ota kantaa. Sen saavat tehdä pätevämmät kaverit.
Ilmaisit tämän Ditto fiksummin kuin minä, vrt ykkosviesti. Viestipaljoudesta riippumatta tai siitä johtuen edelleen samaa mieltä.
Parti kirjoitti: (28.12.2006 12:35:51)
Mutta kyllä samalla oikeasti toivon ammatti-ihmiseltä (methodrami) tarkkuutta termeihin kun puhutaan hänen omasta alastaan. Toki tässä kohtaa myönnän etten tunne käytettyä mittausmetodia tarkasti, mutta pieni pelko on herännyt että lisääntynyt voima tulkitaan suoraan painonsiirtymäksi. Sitä se ei missään nimessä ole.
Luultavasti pelkoni omenoiden ja appelsiinien sotkemisesta on aiheeton ja tarkentavat kommentit vahvistavat asioiden laidan.Olisiko mahdollista saada lisäselvyyttä aikaisempaan pohdiskeluuni?
Kävin katselemassa Swingian kotisivulta ja vastauksien sijasta löysin lisäärsykkeitä uteliaisuudelleni. Tekstissä käytettiin välillä termiä ’paino’ (gramma) ja ’paine’ (Newton).
Allaolevan sivun alareunassa oleva tulkintaesimerkki toi mieleen lisäkysymyksiä. kuviossa selostuksen mukaan ikäänkuin seurataan painon siirtymistä swingin eri vaiheissa. Staattisessa tilanteessa voimanjakautumisesta voidaan laskea painopisteen paikka mutta kun systeemi muuttuu dynaamiseksi (lähtee liikkeeseen) niin sitten joudutaankin jo korkeampaan matematiikkaan jos painopisteen sijaintia halutaan selvittää liikkeen aikana.
Tulkintani mukaan tämä mittausmenetelmä ei pyri laskemaan painopisteen paikkaa sillä kuvaajaan mukaan se olisi osumahetkellä tukipisteiden ulkopuolella. Näinhän ei tietenkään voi olla.Johdannon jälkeen kysymys: Onko niin että laitteella mitataan ja käyrissä näytetään koko ajan suoraan voiman suureita? Ei siis painopisteen siirtymistä niinkuin termi antaisi olettaa vaan enemmänkin voimakuvio ajan funktiona.
En nyt tässä mitenkään kyseenalaista mittaustavan oikeellisuutta tai hyödyllisyyttä, päinvastoin pidän kaikkea tällaista mittausta hyödyllisenä asiana ja potentiaalisena tapana löytää ’graalin malja’.
Joskus on tarkoituksenmukaistakin tehdä esitystavasta enemmän havainnollinen kuin teoreettisesti oikein. Kysymykseni on puhtaasti teoreettista uteliaisuutta siihen mitä käyrät tarkkaanottaen kuvaavat ja miten ne on mitattu.
Parti kirjoitti: (31.12.2006 2:09:24)
Johdannon jälkeen kysymys: Onko niin että laitteella mitataan ja käyrissä näytetään koko ajan suoraan voiman suureita? Ei siis painopisteen siirtymistä niinkuin termi antaisi olettaa vaan enemmänkin voimakuvio ajan funktiona.
En nyt tässä mitenkään kyseenalaista mittaustavan oikeellisuutta tai hyödyllisyyttä, päinvastoin pidän kaikkea tällaista mittausta hyödyllisenä asiana ja potentiaalisena tapana löytää ’graalin malja’.
Joskus on tarkoituksenmukaistakin tehdä esitystavasta enemmän havainnollinen kuin teoreettisesti oikein. Kysymykseni on puhtaasti teoreettista uteliaisuutta siihen mitä käyrät tarkkaanottaen kuvaavat ja miten ne on mitattu.Kiitokset todella asiallisesta kysymyksestä. Yritän olla sekoittamatta omenoita ja appelsiineja, vaikka niitä olenkin, osin tietoisesti, kirjassani sekoittanut. Kun puhutaan painonsiirrosta, jo painonsiirto-termikin on mielestäni väärä. Pitäisi puhua painonsiirtymästä, sillä painonsiirtymä on vain seurausta kaikista swingin aikana tehdyistä liikkeistä. Painonsiirto-termi johdattaa kuitenkin lukijat nopeasti oikeaan asiaan – painonsiirtymä-termiä ei yleisesti tunneta.
Mielenkiintoista on, että painonsiirtymäkäyrä paljastaakin varsinaisesti swingiliikkeet ja swingimielikuvat – swingin ymmärryksen syvällisesti. Tästä syystä on ollut vaikeaa saada opettavia ammattilaisia lyömään laitteella – kun ei haluta näyttää omia ’ymmärryskäyriä’.
Olet aivan oikeassa siinä, että käyrät eivät kerro painopisteen paikkaa, vaan painepisteen paikan, eli laitteella mitataan voiman suureita. Hitaissa liikkeissä painepisteen paikka on lähellä painopisteen paikkaa, mutta swingin nopean vaiheen aikana painopiste ehtii siirtymään vain vähän, painepisteen siirtyillessä laajalla alueella. Painepisteen siirtymään vaikuttaa hyvin paljon aktiivinen ’jalkatyö’, eli minkälaisia liikkeitä mm. jalkaterällä tehdään. Esim. lähdetäänkö liikkeelle ponnistamalla päkiällä vai kantapäällä.
Nyt tullaankin alueelle, jonka kanssa teen parhaillaan tutkimustyötä. Tutkin mainitsemaani swingin dynaamista ’jalkatyötä’. Tämän uskon olevan erittäin tärkeän hyvän suuntatarkkuuden saavuttamisessa. Kirjallisuudesta en ole löytänyt mitään hyviä selvityksiä tästä aiheesta, ainoastaan viitteitä dynaamiseen painonsiirtoon. Olen kovasti kiitollinen, jos joku pystyy antamaan vihjeitä, miten tätä asiaa vielä voisi tutkia ja syventää. En pyri olemaan mikään ’besserwisser’, kuten joku vihjaisi, vaan pyrin lähestymään vaikeaa ja tutkimatonta asiaa nöyrästi. Jos jokin ’graalin malja’ sattumalta löytyisi, olisihan se hienoa. Kaikki apu tässä suhteessa on siis toivottavaa. Toki kaikessa yksityisessä tutkimustyössä tulee olla mukana myös markkinoinnillinen näkökulma.
Minua arvostellaan siitä, että olen tuonut asiat esille ’helppoheikkimäisesti’ mm. vertaamalla suomalaista ja ruotsalaista painonsiirtoa – ja niinollen suomalaista valmennusta. Suuri ero painonsiirrossa oli kuitenkin selkeä yksityiskohta, joka minua iski ’vasten otsaa’, enkä halunnut pitää sitä vain omana tietonani – halusin todellakin herättää ajattelemaan.
Antaa vaan tulla vapaasti ’lunta tupaan’. Joukossahan voi olla jokin arvokas vinkki, jota heittäjä ei ole edes tiedostanut, mutta joka auttaa ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta!
NimetönOikein hyvä vastaus Partin kysymykseen, eikä todellakaan pidä ottaa liian vakavasti kaikkea tällaisilla sivustoilla heitettyä kritiikkiä. Täällä niitä ’helppoheikkejä’ vasta riittääkin 😉
Vaikka en itse olekaan (puhtaan) yksitasoisen swingin kannattaja niin siinä painonsiirto asiassa olen samoilla linjoilla. Kysymys kuuluukin, että jos suomalaisten ja ruotsalaisten painonsiirrossa on suuria eroja niin kuinka tämä ’one-plane’ ajattelu siihen liittyy ja voidaanko nämä asiat mielestäsi erottaa toisistaan ?
Rifle kirjoitti: (31.12.2006 9:53:50)
Vaikka en itse olekaan (puhtaan) yksitasoisen swingin kannattaja niin siinä painonsiirto asiassa olen samoilla linjoilla. Kysymys kuuluukin, että jos suomalaisten ja ruotsalaisten painonsiirrossa on suuria eroja niin kuinka tämä ’one-plane’ ajattelu siihen liittyy ja voidaanko nämä asiat mielestäsi erottaa toisistaan ?
One-plane tai TasoSwingi-ajattelussa yhtenä ytimenä on se, että taaksevienti ja alaslyönti tapahtuvat täsmälleen samassa tasossa. Tämä näkyy painonsiirtokäyrässä siten, että taaksevientikäyrä ja alaslyöntikäyrä ovat tarkasti päällekkäin. Tällaisen käyrän aikaansaaminen vaatii one-plane swingin. Minä ainakaan en ole sitä muuten pystynyt aikaansaamaan tai ainakin tällä tavoin on mahdollista yksinkertaistaa swingimielikuvaa riittävästi, jota käyrät saisi päällekkäin.
Jouduin todella miettimään ja harjoittelemaan pitkään ja kovasti, ennenkuin opin aikaansaamaan mielestäni oikeaoppisen käyrän (tuon ruotsalaistyyppisen). Nyt pystyn sen toistamaan koska tahansa tarvittaessa. Tästä yksi päätelmä on: Hyvä swingi on ennenkaikkea kiinni oikeasta oivalluksesta ja ymmärryksestä, koskapa en ole urheilullinen.
Toinen päätelmä on: Kun taaksevientikäyrä ja alaslyöntikäyrä ovat tarkalleen päällekkäin, swingin eri komponentit liikkuvat ilman pakotteita ’neutraaleja’ ratoja pitkin, jolloin voi odottaa tarkkuuden säilyvän, vaikka komponenttien keskinäisissä ajoituksissa pieniä virheitä tapahtuisikin. Tämä on tärkeää etenkin painetilanteissa, kuten kilpailun voiton häämöttäessä.
Plane-ajattelu ja painonsiirto ovat siis riippuvuussuhteessa keskenään.
methodrami kirjoitti: (31.12.2006 9:37:02)
Mielenkiintoista on, että painonsiirtymäkäyrä paljastaakin varsinaisesti swingiliikkeet ja swingimielikuvat – swingin ymmärryksen syvällisesti. Tästä syystä on ollut vaikeaa saada opettavia ammattilaisia lyömään laitteella – kun ei haluta näyttää omia ’ymmärryskäyriä’.
Tuosta, että paljastaa, voidaan olla varmasti samaa mieltä, varsinkin jos vielä tiedettäisiin mitä siinä oikeasti tapahtuu. Painonsiirtoonhan tuossa vaikuttaa hyvi moni muu asia ,kuin jalkatyö. Taisin tuolla Virvikissä kesällä pienen keskustelun aiheesta käydä. Lisäksi se, että osumahetkellä laite näyttää esim Annikan kohdalla painon olevan enemmä takana, kuin suomalaisilla, voi johtua ymmärtääkseni kahdesta seikasta. Joko siitä, että paino ei todellakaan ole siirtynyt tai sitten siitä, että paine molemmissa jaloissa on kasvanut tasaisesti.
Mutta sitten tuohon maaotteluun… Rami voisi tutustua sellaiseen Jim Suttien kirjaan, kuin ’Your perfect swing.’ Siinä käydään varsin hyvin läpi eri swingityylien välisiä eroja ja niiden sopivuutta erityyppisille pelaajille. Mike Adamsilla taisi olla myös joku teos aiheesta, mutta nimeä en muista. Tuolta kuitenkin on jo hankittavissa perusymmärrys siitä, että oikeaa swingiä ei ole olemassakaan, on vain syy-seuraussuhteita ja tärkeää on, että palaset sopivat keskenään.
Mielikuvana suora liike swingissä antaa ’suomalaistyyppisen’ kuvan ja kiertoon perustuva ympärilyöminen sitten tuon toisen. Johan näissä kahdessa eri tyylissä käsien ja mailan massa on sen verran eri paikassa, että bsw paino siirtyy kantapäälle. Ei siinä sen enempää mystiikkaa ole. Se voi olla myös osasyynä siihen vaisuun vastaanottoon tuolle systeemille. Eron näkee silmälläkin. Olennaisempi kysymys on, onko tuolla aidosti mitään merkitystä. Jos pistetään jostain Majorista 100 ukkoa levyn päälle swingaamaan, löytyy hyvin runsaasti molemman tyyppisiä käyriä näytöltä. Jopa voittajista viimeisten vuosien ajalta. Ennen taisi olla vain noita ’suomalaistyyppisiä’ 🙂
Kiitos vastauksesta. Tämä selvensi minulle aika paljon mistä laitteessasi on kysymys. Eli kyseessä on suora esitys mitatusta voimasta, ei lainkaan painopisteen tai muutenkaan massan käyttäytymisestä.
Jos joskus kehittelet tästä seuraavan sukupolven tuotteen ja tarvitset uusia tuotenimiä, niin minun puolestani voit vapaasti käyttää minun termejäni ’voimakäyrä’ tai ’voimanpiste-diagrammi’ 😉
Sinänsä annan suuremman arvon suorille mittauksille kuin jollakin tavalla mittauksista johdetuille käppyröille. Suorista mittaustuloksista voi konetta paljon fiksumpi ihmismieli tehdä analyysin. Jos mittaustuloksia on käsitelty eteenpäin kovinkin vahvasti niin sittenpä ei enää tiedä mikä on oikeaa mitattua tietoa ja mikä on koneen (enemmän tai vähemmän likiarvoista) ’arvaamista’. Ainakin pitäisi kertoa mikä on mitattua ja mikä johdettua tietoa. Pysyisi tässäkin suhteessa omenat ja appelsiinit erossa toisistaan.
Tämä herkkähipiäisyys johtuu siitä että joutuu työn puolesta tekemisiin niin usein promisewaren kanssa. Helposti tulee luontaiseksi pitää kaikkia ohjelmistoja tyhminä, vajavaisina ja silloin tällöin toimivina hilavitkuttimina kunnes käytännön kenttäkokeilla toisin todistetaan. Ja oikeasti toimivat tuotteet tunnistaa siitä että tuotteen toimittaja haluaa ensimmäisenä esitellä käytännön caseja tai mittaustuloksia, ei laskettua tai teoreettista todistelua.
**kaksi viimestä kappaletta liittyvät erittäin löyhästi tai ei lainkaan tämän ketjun aiheeseen tai siinä käsiteltyyn tuotteeseen. Yleisemmän tason työperäistä avautumista enemmänkin**
Mutta nyt loppuu laiskottelu ja painun tekemään Portmarnock Hotel kenttäesittelyä, saa senkin pois työlistalta ennenkuin tulee uusi kausi ja uudet kentät.
TasoSwingi!?
Tarkoittaako se että swingi on sitä tasoa että sillä osuu aina väylään ja griiniin, vai sitä että se on jonkin mallinmukainen swingi… näyttää hienolta mutta toimii sillontällön=)!?Sama se kuinka sitä palloa lyö, kunhan se toimii ja on toistettavissa. Ennen kaikkea se että sillä pystyy kilapilemaan toisia vastaan. Lyönnin mitat riittävät jotta avatessa päästään isku etäisyydelle griinistä ja griinille lyötäessä tarkkuus on sitä luokkaa että yrittäessä osua griiniin saadaan se pallo osumaan johonkin kohtaan griiniä, mielellään keskelle. Ja kaikkein tärkeintähän on osata pelata omien taitojensa tasoista peliä…
Tasokkaita lyöntejä kaikille tasopuolisesti!
Omalta osaltani voisin tarkentaa sitä, että mainitsemani mielikuva helppoheikkimäisyydestä ja besserwissermäisyydestä ei johdu itse metodin kehittelystä ja siitä keskusteltaessa.
Mielikuva syntyy siitä, miten asia tuodaan esille. Mediassa ja omissa markkinointikanavissa.
Kun verrataan suomalaisten golfhuippujen painonsiirtoa ruotsalaisten vastaaviin, korostaen samalla pelaajien ansiotason eroa, niin onko siinä koko totuus? Onko kyseinen (tärkeä) yksityiskohta menestyksen avain? Lyökö Mikko Ilonen niin huonosti palloa asian johdosta, että hän on 112. Euroopan Tourin ansiolistassa, kun taas Karlsson on miljoonääri?
Tällainen mielikuva asiaa tuntemattomalle asiasta syntyy – oikeasti. Ja nyt puhun tavallisesta golfarista, en ykköstasurin tasolla pelaavasta tosiharrastajasta tai valmentajasta. Kuitenkin järkeni sanoo, että tässä ei voi olla asian koko totuus.
Törmään jatkuvasti samoihin nimiin metodin markkinointiteksteissä. Kuinka suuri otos pelaajista todella on?
Onko välttämätöntä tuoda asia esille haastaen välittömästi koko suomalaisen valmennuksen toimintamallin. Voisiko sen sijaan kiihkottomasti kertoa uudesta, innovatiivisesta metodista, joka tulevaisuudessa voi muuttaa koko valmennuksen kuvaa, toteuttaen ammattimaisesti myös markkinoinnin lainalaisuuksia, edelleen ilman jonkun osapuolen välitöntä polkemista – vaikka siihen olisi aihetta. Voisi olla, että suomalaiset valmentajat kiinnostuisivat asiasta (Kainulainen mainitsi, että vastaanotto on lähinnä toteavaa).
Ja todella. Kuten mainitsin, niin Swingian ja Methdodramin www -sivut todellakin vaikuttavat enemmän nettikaupalta, kuin tieteelliseen tutkimukseen perustuvan uuden metodin tyyssijalta.
Itse metodia ja siihen liittyviä innovaatioita en kyseenalaista, koska minulla ei siihen ole kompetenssia. Arvostan sen sijaan paljon asiaan liittyvää, sekä teknistä että henkistä osaamista.
Ystävällisesti menestyksellistä uutta vuotta toivottaen.
Kävin kokeilemassa uusia ajatuksia ja täytyy sanoa, että minulla on vielä paljon tekemistä swingin yksinkertaistamisessa ja liikkuvien osien vähentämisessä. Kuten jo aiemmin toin ilmi, kaipaan lyöntiharjoituksen yhteyteen keinoa tarkastaa taso(i)ssa pysyminen. Mitenkä olisi seuraava idea: Lyöntilinjalle, sekä pallon etu- että takapuolelle, laitetaan maila tai pari osoittamaan suuntaa. Mailan päähän asennetaan mm mailanrakentajien käyttämä laserosoitin tms, jonka pistettä voi kuljettaa em linjaa myöten ja siten tarkastaa mailan oikea kaltevuus taakseviennissä. Käyttämällä kahta sopivaan kulmaan asetettua valopistettä voi kontrolloida myös kiertymää.
Lähetä ensimmäisistä sarjasta yksi kappale minulle 😉
Haa.. taidanpa rynnätä heti hakemaan patenttia tuollaiselle laservalolle. Toi magneettikinnitteinen taskulamppu onkin ollu vähän hankala. Keksin samalla sellaisen, minkä voi kiinnittää putteeriin osoittamaan linjaa.
Hitto juu…mää kiinnitänkin sen varteen ja paan osottaan ton varren suuntasesti kohdelinjaan.
Toivottavasti kukaan eii oo ehtiny edelle…
Kappas vaan, samaa mietin minäkin vuoden alussa mutta ei se oikeen ottanut tuulta purjeisiin eli en jaksanut alkaa väsäämään tuollaista. Oliskohan tuolla lisäarvoa?
NimetönRamilla on hallussaan Annikan swingimielikuva mekaanisen laitteen taltioimana eli kaikki se mitä tarvitaan menestykseen; graalin malja. Eikö liitto voisi ostaa sitä Ramilta ja laittaa kierrätykseen? Rami ei tosin taida myydä, koska kotimaisille junioreille työnnettäisiin kilpaa kottikärrykaupalla dollareita mailadiilien merkeissä ja kukaan ei enää olisi kiinnostunut tasapitkistä tikuista.
Jos taas laitteen ajatustenlukuominaisuutta voisi hieman jalostaa ja kehittää, löytyisi maailmalta jonoksi asti eri maiden tiedustelupalveluja, jotka olisivat kiinnostuneita sen avulla ratkomaan kaiken maailman ongelmia.
Painonsiirron kieltäminen voisi ajatuksena olla myytävissä USGA:lle ja R&A:lle, sillä se ratkaisisi kertaheitolla järjestöjen pallo-, ajuri-, ura- ja kentänpidennyshuolet ja säästäisi vuositasolla satoja miljoonia dollareita. Prossadiili?
Kun tuota teidän ajatustenvaihtoa luki, niin tuli sellainen fiilis, että tuollaista keskustelua on mukava lukea. Esitetään omia näkemyksiä ja perusteluita niille ja kunnioitetaan toisen näkemyksiä. Olen jo niin herkässä mielentilassa, että olen valmis anteeksiantamaan Partille kaikki tärpätit, joita vuosien varrella mun pajasta on hävinnyt.
Sen verran mulla on kokemusta opettamisesta ja valmentamisesta kummaltakin puolen tiskiä, että mulle on syntynyt oma näkemys siihen touhuun. Se näkemys on sellainen, että opettajilla ja opetettavilla on erilaisia kommunikointimalleja. Jotkut näkevät ja sisäistävät asiat akseleina, nivelinä, voimina ja vastavoimina. Jotkut taas aistivat asiat väreinä, tuntemuksina, ääninä jne. Jos opettajan kommunikointimalli on yhtä ja oppilaan toista, niin kumpikaan ei saa opetuksesta mitään irti. Rami on ilmeisesti löytänyt itselleen oikean tavan sisäistää asioita, rakentanut mittaustavan tuntemustensa muuttamiseen numeerisiksi arvoiksi jne. Ei tuossa varmaan mitään uutta swingin osalta ole välttämättä keksitty, vaan ainoastaan tapa esittää asia tietyn kommunikointimallin mukaan. Voisin hyvin kuvitella, että tuo malli sopii esim 4par:lle kuin late draw Augustan 13. väylälle.
Mä olen itse noita akseli+nivel miehiä, mutta jostain ihmeen syystä mulle parhaiten on sopinut nää fiilis puolen opettajat tyyliin Kaarenmaan Jussi. Mä en siis edes itse sovi omaan teoriaani ja silti julistan sitä täällä;-).
methodrami kirjoitti: (31.12.2006 9:37:02)
Mielenkiintoista on, että painonsiirtymäkäyrä paljastaakin varsinaisesti swingiliikkeet ja swingimielikuvat – swingin ymmärryksen syvällisesti.Duoda nuin. Swingistä on mittailtu ja analysoitu monen monta yksittäistä asiaa. En kyllä ymmärrä miten jalkapohjien kautta saatu data voisi selittää swingiä yhtään sen syvällisemmin kuin ne muutkaan mittaukset/analyysit.
methodrami kirjoitti: (31.12.2006 9:37:02)
Tästä syystä on ollut vaikeaa saada opettavia ammattilaisia lyömään laitteella – kun ei haluta näyttää omia ’ymmärryskäyriä’.Oletko varma että kyse on tuosta? Voisiko haluttomuus nousta laitteesi päälle johtua jostain muusta seikasta? Itse ainakin koen huitasun nuiden laattojen päältä vähintään hankalan tuntuiseksi. Noin yhtenä esimerkkinä mainittuna.
Nimetönmethodrami kirjoitti: (31.12.2006 11:05:19)
Rifle kirjoitti: (31.12.2006 9:53:50)
Vaikka en itse olekaan (puhtaan) yksitasoisen swingin kannattaja niin siinä painonsiirto asiassa olen samoilla linjoilla. Kysymys kuuluukin, että jos suomalaisten ja ruotsalaisten painonsiirrossa on suuria eroja niin kuinka tämä ’one-plane’ ajattelu siihen liittyy ja voidaanko nämä asiat mielestäsi erottaa toisistaan ?
One-plane tai TasoSwingi-ajattelussa yhtenä ytimenä on se, että taaksevienti ja alaslyönti tapahtuvat täsmälleen samassa tasossa. Tämä näkyy painonsiirtokäyrässä siten, että taaksevientikäyrä ja alaslyöntikäyrä ovat tarkasti päällekkäin. Tällaisen käyrän aikaansaaminen vaatii one-plane swingin. Minä ainakaan en ole sitä muuten pystynyt aikaansaamaan tai ainakin tällä tavoin on mahdollista yksinkertaistaa swingimielikuvaa riittävästi, jota käyrät saisi päällekkäin.
Jouduin todella miettimään ja harjoittelemaan pitkään ja kovasti, ennenkuin opin aikaansaamaan mielestäni oikeaoppisen käyrän (tuon ruotsalaistyyppisen). Nyt pystyn sen toistamaan koska tahansa tarvittaessa. Tästä yksi päätelmä on: Hyvä swingi on ennenkaikkea kiinni oikeasta oivalluksesta ja ymmärryksestä, koskapa en ole urheilullinen.
Toinen päätelmä on: Kun taaksevientikäyrä ja alaslyöntikäyrä ovat tarkalleen päällekkäin, swingin eri komponentit liikkuvat ilman pakotteita ’neutraaleja’ ratoja pitkin, jolloin voi odottaa tarkkuuden säilyvän, vaikka komponenttien keskinäisissä ajoituksissa pieniä virheitä tapahtuisikin. Tämä on tärkeää etenkin painetilanteissa, kuten kilpailun voiton häämöttäessä.
Plane-ajattelu ja painonsiirto ovat siis riippuvuussuhteessa keskenään.
Tässä asiassa minun on pakko olla toista mieltä, sillä en ymmärrä miksi swingin tasolla olisi juurikaan tekemistä painonsiirron kanssa.
Ensinnäkin, jos ruotsalaisilla ei tapahdu kovin suurta painonsiirtoa ja he eivät ole one-plane porukkaa? niin miten he sitten sen tekevät ?
Toiseksi, perinteisen 2-tasoisen back swingin voi tehdä käytännössä kolmella tavalla:
(vartalon)kierto – (käsien) nosto (Furyk),
nosto – kierto (Floyd)
tai sitten sekoitus jossa molemmat tapahtuvat samanaikaisesti (Woods, Nicklaus jne.)Käsittääkseni one-plane swingissä pyritään saamaan tämän käsien nosto aspekti pois kumartumalla syvempään eteenpäin ja tekemällä ainoastaan vartalon kierto. Ymmärrän, että tällä saadaan taaksevienti ja alaslyönti tapahtumaan samassa tasossa. Mutta miksi se vaikuttaisi painonsiirtoon, en ymmärrä.
Siitä mistä tulemme varmaankin olemaan jatkossakin eri mieltä on se, että kuinka suuri merkitys tason siirtymisillä on lyöntien toistettavuuteen ja tarkkuuteen. Itse olen sitä mieltä, että kun aloitetaan pelaaminen niin sillä saattaa olla merkitystä. Hiemankin enemmän pelanneelle en tätä taas näe ongelmana. En näet usko tasosiirtymien olevan epätasaisten lyöntien lähde. Tasoa voi mieletäni vaihtaa jos huvittaa (ja näin kaikki maailman parhaat pelaajat myös tekevät). Kaikki erityyliset swingit ovat kuitenkin käytännössä samassa asennossa silloin kun maila osuu palloon.
Parti kirjoitti: (31.12.2006 15:18:55)
Jotain tämän tyylistä?🙂
No voi hemmetti… taas meni multa muutama miljuuna 😀
Täytyy varmaan keskittyä kehittelemään jotain tosi mullsitavaa…..
Parti kirjoitti: (31.12.2006 15:18:55)
Jotain tämän tyylistä?Siinä meni ts:n patentti.
Nimetönts kirjoitti: (31.12.2006 15:29:13)
Parti kirjoitti: (31.12.2006 15:18:55)
Jotain tämän tyylistä?🙂
No voi hemmetti… taas meni multa muutama miljuuna 😀
Täytyy varmaan keskittyä kehittelemään jotain tosi mullsitavaa…..
Näitä vempaimia on ollut markkinoilla jo vuosikausia. On hieman vaikea uskoa, että golfin kanssa ammatikseen mukana olevat eivät olisi tällaiseen laitteeseen aiemmin törmänneet 😉
Rifle kirjoitti: (31.12.2006 15:36:05)
ts kirjoitti: (31.12.2006 15:29:13)
Parti kirjoitti: (31.12.2006 15:18:55)
Jotain tämän tyylistä?🙂
No voi hemmetti… taas meni multa muutama miljuuna 😀
Täytyy varmaan keskittyä kehittelemään jotain tosi mullsitavaa…..
Näitä vempaimia on ollut markkinoilla jo vuosikausia. On hieman vaikea uskoa, että golfin kanssa ammatikseen mukana olevat eivät olisi tällaiseen laitteeseen aiemmin törmänneet 😉
Eikös oliskin 🙂
Sehän tässä koko jutussa on huvittanu, kun noita planevempaimia on ollu maailman sivu. Ja tuo laserikin tais pyöriä jossain ostos-TV:ssä jo vuosia sitten .
Samoin on suomalaisessa Golfvalmennuksessa ymmärretty planeajattelu, joskaan ei aina ihan oikein.
Painonsiirto taas on ymmärretty isolta osaltaan päin helvettiä, mutta ei lainkaan kaikkien osalta. Mutta varmaan tuhannen kertaa olen kuullut, että painonsiirto aloittaa downswingin… ja lukenut…. Niin ei kuitenkaan tapahdu, vaan kyse on hieman väärinymmärretystä mielikuvasta. Tuota väärinymmärrystä kun vahvasti viedään eteen päin, niin sitten vasta hukassa ollaan.
Painonsiirto on yksinkertaisesti seurausta pelaajan mielikuvista siitä, mihin suuntaan hän lavan voimaa kohdistaa. Se ei ole itseisarvo, eikä sitä pitäisi ’säätää’ vaan puuttua mahdollisen virheen aiheuttajiin.
Älä huoli Tapsa, hae vaikka tälle mallisuoja.
Hoselista katkennut i8,hylätään lapa koska se on HyG :n 9 väylän kohdalla joessa.
Pyöräytetään Golf Pride gripistä ruottalaisella iänenvaimentimella(lue Mora)yläpää auki ja vot meilläpä on oma raketinlaukaisuputki Golffarityyliin.
Toimii hyvin näin sulan maan aikaan ja erinomaisesti myös hankikelillä.
Jos sattuu olemaan käytössä esim.katkenneita Driverin varsia niin niillä voi lähetellä vaikka Ruotsalaisia kuuhun.
Hyvää Uutta Vuotta itse kullekin säädylle! -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › TasoSwingi