Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › TasoSwingi
-
JulkaisijaArtikkelit
-
’Golf swing plane’ 19.100 osumaa
’hogan’ ’swing plane’ 12.600 osumaa
’one plane swing’ 22.300 osumaa
’two plane swing’ 15.500 osumaa (siirryn saman tien ’one planeen’, jäänyt tappiolle on tämä suuntaus)Tällä taasen ei sinänsä ole tekemistä Planen kanssa, mutta kun tähän törmäsin niin liimaan kuitenkin. Tätä katsoessa on hyvä miettiä kuinka suuria mullistuksia nykyaikaiset swingitohtorit (lähinnä kilpapuolella) ovat keksineet.
ja selvennykseksi tyhmemmille: tätä kuvaa ei sitten katsella hattu päässä.
Olen toista kesää pelaava melkein kuusikymppinen harrastelija.
Ensimmäistä kertaa ymmärrän näiden apuvälineiden ja kirjan avulla mitä
lyönnissäni oikeasti tapahtuu ja lyönnit onnistuvat heti sanoisko yllättävän
tarkasti, oikein innostuin lajista, olin jo valmis luovuttamaan kun opetetut
tyylit ovat liian monimutkaisia ja hallitsemattomia heilahduksineen.
Tasoajattelu tuo selvästi heti ymmärrettävyyttä ja mielikuvat ovat toteutettavissa helpommin.Joitakin vuosia sitten kaularankani jumittui päätetyöskentelystä ja lääkäri määräsi
keppi olalla hartioiden kiertoa selkärangan ympäri eli ihan samalla tavalla kuin
MethodRamin ohjeet svingissä, pelatessa siis kaksi kärpästä yhdellä ’iskulla’.Uskon myös tasapitkien mailojen tuovan lisää varmuutta peliini, kun en ole
koskaan ollut mikään mailataituri.Kesää 07 odotellen
Taso on energiaystävällisin tapa liikkua keskipisteen ympäri, siksi mailanpäätä kannattaa svingata tasossa. Se on myös hyvä mielikuva. Ei ole mitään merkitystä, onko backsvingin taso sama tai melkein sama (eri) kuin downsvingin taso. Itse asiassa esim. Ben Hogan svingasi kolmessa eri tasossa (upright follow.through). Ei niissä kannata ole kovin orjallinen – mielikuvataso riittää vallan mainiosti.
Parti kirjoitti: (27.12.2006 16:08:20)
’Golf swing plane’ 19.100 osumaa
’hogan’ ’swing plane’ 12.600 osumaa
’one plane swing’ 22.300 osumaa
’two plane swing’ 15.500 osumaa (siirryn saman tien ’one planeen’, jäänyt tappiolle on tämä suuntaus)
Mistäs löysit tuollaisen ’tutkimuksen’ ja miten sitä olisi tulkittava?
TasoSwingillä pyritään teoreettisesti mahdollisimman tarkkaan ja helposti kontrolloitavaan swingiin. Tarkkuushan on äärimmäisen tärkeää etenkin lähestymislyönneissä. Täytyisi saada ’täydellisiä greeniosumia’, joissa birdie on todennäköinen, eikä vain greeniosumia, joissa puttausmatkaa jää paljon.
Tarkkuuden kannalta on myös tärkeää, että osuma on ’sweet spotissa’. Kymmenen millin poikkeama sweet spotista lyhentää lyöntiä rautaseiskalla jo 10 – 20 metriä ja se on paljon.
Jonkinlainen patenttiratkaisu lienee tämäkin:
Tosin en tiedä minkä tason swingiin tämä olisi avuksi…
Nimetönmethodrami kirjoitti: (27.12.2006 18:26:17)
TasoSwingillä pyritään teoreettisesti mahdollisimman tarkkaan ja helposti kontrolloitavaan swingiin. Tarkkuushan on äärimmäisen tärkeää etenkin lähestymislyönneissä. Täytyisi saada ’täydellisiä greeniosumia’, joissa birdie on todennäköinen, eikä vain greeniosumia, joissa puttausmatkaa jää paljon.
Mihin perustuu ajatus että (yhden tason) TasoSwingi olisi helpommin kontrolloitava kuin yhden tai kahden tasosiirron swingi ?
Täsä vehkeessä onkin sitten enemmän säätöjä:
Soveltunee siis useampien tasojen siirtelyyn?
methodrami kirjoitti: (27.12.2006 18:26:17)
Mistäs löysit tuollaisen ’tutkimuksen’ ja miten sitä olisi tulkittava?Ihan vaan kokeilin kuinka monelta sivulta google löytää nuo termit. Nopea tulkinta oli että planea on käytetty swingin kuvaamiseen joskus aikaisemminkin.
kebax kirjoitti: (27.12.2006 18:32:28)
Jonkinlainen patenttiratkaisu lienee tämäkin:Tosin en tiedä minkä tason swingiin tämä olisi avuksi…
Viime suvena meni eukon ovimatto mökillä lyöntialustaksi. Mitähän se sanoo, kun huomaa, notta mattotelinettä on hiukan modifioitu.. Kutkuttaa jo ajatus. Lähden rautakauppaan hankkimaan teräskiskoa.
Rifle kirjoitti: (27.12.2006 18:35:28)
Mihin perustuu ajatus että (yhden tason) TasoSwingi olisi helpommin kontrolloitava kuin yhden tai kahden tasosiirron swingi ?TasoSwingissä pyritään siihen, että taakseviennissä ja alaslyönnissä pallo-osumaan saakka hartiat, kädet ja maila kiertävät koko ajan samassa tasossa, jota kutsuisin ’neutraaliksi tasoksi’. Jos näin tapahtuu, mitään poikkeamia tasosta ei tapahdu, joita jossain vaiheessa joutuisi korjaamaan. Jokainen ylimääräinen korjausliike vähentää ainakin teoreettisesti potentiaalista tarkkuutta. Jos korjausliikkeitä on, ne on kerrasta toiseen toistettava samalla tavalla, etenkin niiden ajoitus. Tämä tuo väistämättä ylimääräisiä komponentteja swingiin.
TasoSwingissä pyritään siis vähentämään swingin komponentit minimiin. Ainakin klubipelaajatasolla tästä on hyötyä, kun swingimielikuva yksinkertaistuu. Kun liikkeet tapahtuvat vain yhdessä tasossa, harjoittelussa avautuu mielikuviin vähitellen yksinkertaisia ’havaintoikkunoita’, jotka auttavat golfaria itse paremmin tiedostamaan, onko kaikki kohdallaan.
TasoSwingissä maila käännetään taakseviennin alussa asentoon, jossa oikean käsivarren ja mailan varren välinen kulma on 90 astetta. Tämän jälkeen koko taakseviennin ajan (vain kiertoa selkärangan ympäri) ja alaslyönnin ajan (myös vain kiertoa selkärangan ympäri) grippiote säilyy täysin muuttumattomana (passiivisena) mailan vapautukseen saakka, jossa kädet ovat noin 15 cm päässä osumalinjasta. Tällainen kiertoliike ja muuttumaton grippiote vähentävät swingikomponentit minimiin ja ne on helppo klubigolfarinkin toteuttaa – tarkkuus tulee sivutuotteena.
Passiivinen alakeho on suuri tarkkuuteen vaikuttava tekijä. Jos alakeho on hyvin aktiivinen ja liikkuva, väistämättä on vaikeampaa ajoittaa tarkasti yläkehon ja alakehon liikkeet lyönnistä toiseen tarkasti keskenään. TasoSwingissä tähän ajoitukseen ei tarvitse kiinnittää huomiota.
Minun mielestäni liikkeiden ajoitukset ja kyky toistaa ne täsmälleen samanlaisina lyönnistä toiseen on tarkkuuden suurin tekijä, joka yleensä jätetään vähemmälle huomiolle. Tähän päätelmään olen tullut mm. mittaamalla huippugolfareiden käsien liikkeiden kiihtyvyyksiä. Kiihdytysten ajoitukset ovat kriittisiä tekijöitä. Yleensä liikesuunnissa ei tehdä suuria virheitä (varsinkaan hyvät pelaajat), mutta ajoitukset riippuvat paljon siitä ’päivittäisestä fiiliksestä’. Pelkästään ajoituksia muuttamalla voidaan lyödä hukki tai slice .
Kahden tason swingissä on kaksi tasoa, joissa liikutaan. Mikä on näiden tasojen suhde ja miten paljon nämä tasot poikkeavat lyönnistä toiseen toisestaan – tulee ensiksi mieleen. En ole näiden muiden teorioiden syvällinen asiantuntija, joten jättäisin siinä suhteessa teoretisoinnin ja testaamisen muille.
Mulle tuli jotenkin semmonen Nykäs-Matin Bon vojaas ilmiö nyt. Ihan niinkun oisin ton Ramin ajatuksia lukenu jo vuosia sitten muista eepoksista. Sekä niitä toimivia, että toimimattomiks todettuja. Tommosia levyjä oli tän mun ilmiön mukaan jossain 60-luvulla kirjotetussa kirjassa :o)
tairan pyörtyä …
NimetönKiitoksia perusteellisesta vastauksesta. Uskon, että tällaisesta yhden tason ajattelusta on hyötyä swingin perusteita harjoitellessa ja siitä saattaa olla hyötyä jopa hieman enemmän pelanneelle golffarille joka ei ole paljoa tekniikkaa ajatellut. Sen sijaan pelaajalle joka halua oppia ymmärtämään swingin saloja vieläkin pidemmälle, en itse usko tällaisen ajattelun enää riittävän.
Ne kohdat, jotka ovat itselle vaikeimmin sulatettavia ovat normaalia pystympi planetaso ja alavartalon ’passiivinen myötäily’ ylävartalon liikkeisiin.
Planetasoa säädellään (jos olen ymmärtänyt oikein) poikkeuksellisen suurilla ylävartalon kulman muutoksilla (kumartamalla eteenpäin) Tämä on mielestäni hankalaa varsinkin lyhyillä raudoilla ja muutoinkin alttiimpi ’hyvien ja huonojen päivien’ eroille. Mailat kun ovat erimittaisia ja kroppa joinain päivinä jäykempi ja vähemmän halukas yhteistyöhän.
En myöskään ymmärrä sitä alavartalon passiivisuutta ja ihmettelen vähän samaa asiaa kuin Fukke aiemmin. Jos alavartalo ei vedä, niin kuinka se voi (passiivisesti) reagoida ylävartalon ’työntöön’. Eikö siinä ainoastaan purkaudu syntynyttä vatsa/kylkialueen jännitystä ? Tällainen ei taas edistäisi millään tavoin ylä- ja alavartalon yhteistyötä, eikä toisi mitään lisäapuja parempaan ajoitukseen. En myöskään ymmärrä mistä voima lyöntiin tulee jos alavartalo seuraa passiivisesti… paitsi jos swingi on perinteinen hitteri swingi oikealla puolella. Tämä tapa taas ei oikein tahdo soveltua edellä puhuttuun planetasoon ja kumaraan asentoon ?
Sitten vielä sellainen yleinen kommentti kontrolloitavuudesta ja toistettavuudesta. Yhdessä tasossa liikkuminen ei todellakaan ole mikään uusi idea vaan siitä on puhuttu enemmän tai vähemmän jo usean vuosikymmenen ajan. Siitä huolimatta kaikki maailman parhaat pelaajat Ben Hoganista Tiger Wood:siin ovat käyttäneet joko yhtä tai jopa kahta tasosiirtymää swingissään. Joten ainakaan toistettavuuteen ja tarkkuuteen se ei näyttäisi tuovan mitään lisää. Jo pelkästään tätä taustaa vasten on vaikea uskoa, että tästä konseptista olisi mitään merkittävää hyötyä pidemmälle ehtineille pelaajille.
Aina kun tehdään tuote käyttämällä tuttuja sanoja ja tehdään niille jotain sellasta, että saadaan rekisteröityä tuotenimi, niin karvat nousee pystyyn.
Yks paikka missä tähän törmää on Ostos-TV…
ts kirjoitti: (27.12.2006 20:21:56)
Mulle tuli jotenkin semmonen Nykäs-Matin Bon vojaas ilmiö nyt. Ihan niinkun oisin ton Ramin ajatuksia lukenu jo vuosia sitten muista eepoksista. Sekä niitä toimivia, että toimimattomiks todettuja. Tommosia levyjä oli tän mun ilmiön mukaan jossain 60-luvulla kirjotetussa kirjassa :o)tairan pyörtyä …
Yksi käytännön esimerkki TasoSwingin toimivuudesta (jospa sinä ts sitten ystävällisesti muistelisit ne mahdollisesti toimimattomat asiat).
Hyvä ystäväni Rick Cupps Ameriikasta, edesmenneen major-voittajan Payne Stewardin opiskelukaveri, on erinomainen golfari, mutta ei kovasta yrittämisestä huolimatta koskaan yltänyt Paynen tasolle. Rick on opiskellut golfia syvällisesti ja seurannut livenä kaikkien vanhojen tähtienkin pelaamista Sam Sneadista alkaen.
Rick harjoitteli TasoSwingiä swingiohjaimilla, sai uusia oivalluksia ja ymmärsi swingin uudella tavalla – 40 vuoden pelaamisen jälkeen. Uudella swingillä Rick on lisännyt avauslyönnin pituutta 10 metrillä, vaikka löi ennenkin lyhyitä par nelosia huimasti yhdellä päälle. Kertomansa mukaan tarkkuuskontrolli on parantunut huomattavasti, mistä kielii myös hänen vastikään pelaamansa yhdeksän reiän ennätyksensä 29 lyöntiä – 7 alle. Rick kertoi myös äskettäin pelanneensa täyden kierroksen, jolla vain kaksi lyönti hänen omasta mielestään ei ollut täydellistä! Rickin tavoitteena on nyt PGA seniortour.
TasoSwingi-ajattelulla pystytään siis lyömään myös pitkälle.
Ei kai kukaan ole kyseenlaistanut tuota tasolla liikkuvaa swingiä. Sen keksinnöllisyyden kylläkin.
ts kirjoitti: (27.12.2006 21:53:45)
Ei kai kukaan ole kyseenlaistanut tuota tasolla liikkuvaa swingiä. Sen keksinnöllisyyden kylläkin.Sen verran täytyy puolustaa Raimoa, että hän ei kirjassaan väitä keksineensä TasoSwingiä; näyttää enemmänkin olevan ajatuksen saarnamies. Kun satun jotain tietämään keksinnöistä, kuvittelisin painonsiirron mittauksesta löytyvän jotain keksinnöllisyyttä.
StiX kirjoitti: (27.12.2006 21:26:02)
Aina kun tehdään tuote käyttämällä tuttuja sanoja ja tehdään niille jotain sellasta, että saadaan rekisteröityä tuotenimi, niin karvat nousee pystyyn.Yks paikka missä tähän törmää on Ostos-TV…
Olen pahoillani, jos karvat on pystyssä. En kuitenkaan aloittanut viestiketjua. Ketjun aloittaja nosti esiin nimeni ja vastasin kysymyksiin jo aikaisemmin käyttämälläni nimimerkillä, joka toki on myös nettiosoite ja tuotemerkki.
Voinhan toki kirjoitella omalla nimellänikin, ilman nimimerkkiä. Se ainakin on sallittua.
methodrami kirjoitti: (27.12.2006 19:30:36)
TasoSwingissä pyritään siihen, että taakseviennissä ja alaslyönnissä pallo-osumaan saakka hartiat, kädet ja maila kiertävät koko ajan samassa tasossa, jota kutsuisin ’neutraaliksi tasoksi’. Jos näin tapahtuu, mitään poikkeamia tasosta ei tapahdu, joita jossain vaiheessa joutuisi korjaamaan.TasoSwingissä pyritään siis vähentämään swingin komponentit minimiin. Ainakin klubipelaajatasolla tästä on hyötyä, kun swingimielikuva yksinkertaistuu.
Tämä palanen tuo mieleen Moe Normanin ja Natural Golfin ajatuksia. Oletko niihin tutustunut kuinka paljon?
Moellahan oli myös valtavirrasta poikkeavat mailat.
NimetönLisäyksenä edelliseen viestiini, jottei se kuulostaisi liian kriittiseltä (sillä se ei suinkaan ollut tarkoitus), että siitä painonsiirto asiasta olen täysin samaa mieltä ja ’pönkköjalka’ jutusta vieläkin enemmän samoilla linjoilla.
Viittasinkin tähän TasoSwingiin, jos se nyt edes on mikään tm.
methodrami -nimimerkkihän on vaan nimim. Ja tietty netti- ja meiliosote, kuten mainitsit.
Toi lainaus tuolla sun saitilla on kyllä paha. Itsekin tieteen ja tekniikan kelkassa olijana tuntuu jopa pahalta epäillä ton tason (I said plane, hehheh) kaveria.
Mähän oon ihan alottelija, mutta silti tää idea tuntuu vaikeelta… Luulen, että tärkeintä olisi ymmärtää tärkein tai tärkeimmät liikesarjat, jotka muodostavat tasoja…
4par kirjoitti: (25.12.2006 16:40:04)
Vältettävinä asioina Kainulainen pitää tehostettua painonsiirtoa ja lyömistä vasenta (pönkkä)jalkaa vasten.Minulle, jolle sivuttaishajonta on ongelma, kirjan teesit tuntuvat järkeenkäyviltä. Kommentteja?
Vielä kun joku minulle tyhmälle selittäisi, miten olisi mahdollista täysillä tehoilla vapauttaa mailan ja käsien massa kohteen suuntaan, ilman että vasen jalka tuottaa vastaavan vastavoiman ottamalla tuen. Kertokaa nyt ihmeessä miten te pysytte pystyssä. Postatkaa samalla muutama kuva jostain pitkälyöntisestä pelaajasta jolla ei vasen lonkka ole noussut ja jalka ojentunut osumassa. Minä en ainakaan tuohon pysty.
Kerran koitin ja Rovva suuttu kun olin just pessyt housut tahrinu.Huom… ihan vinkkinä… monestako pisteestä olette maassa kiinni, jolla voitte tuota voimaa vastaan työskennellä.
Parti kirjoitti: (27.12.2006 22:24:04)
Tämä palanen tuo mieleen Moe Normanin ja Natural Golfin ajatuksia. Oletko niihin tutustunut kuinka paljon?
Moellahan oli myös valtavirrasta poikkeavat mailat.
Olen tutustunut ja analysoinut kuvista ja videolta Moe Normanin swingin systemaattisesti. Häntä pidetään kaikkien aikojen tarkimpana pelaajana. Normanin swingissä on monia samoja piirteitä kuin TasoSwingissä ja myös poikkeamia (mainittu). Jos vain luettelen ne tässä:
– aloitusasennossa Norman pitää kädet jo valmiiksi ylhäällä swingitasossa, luultavasti koska osumassa kädet ovat joka tapauksessa ylempänä swingitasosssa. Itse suosittelen käsien nostamista lähtöasennossa normaalia korkeammalle. Vertailun vuoksi; Tiikeri on tuonut koko ajan käsiään ylemmäksi iän karttuessa. Nyt kädet ovat jo korvan kohdalla, ja peli kulkee entistä paremmin. Liitän tässä mukaan TasoSwingi-asentotulkin, joka kertoo myös painopisteen kohdan lähtöasennossa.– aloitusasennossa maila on jo valmiiksi kaukana pallosta takana (poikkeaa)
– taaksevienti poikkeaa alaslyönnin tasosta (poikkeaa)
– käännepisteessä on haetaan alaslyönnin taso (poikkeaa)
– alaslyönti ehdottoman tarkasti koko ajan tasossa ja vieläpä mailan vapautuskin. Täsmälleen tasossa ovat hartiat, kädet ja maila – koko ajan – samoin kuin TasoSwingissä. Kuvatulkilla analysoitu video kertoo sen kiistattomasti.
– jalat tukevasti maassa kiinni pitkään (alakeho vakaana)Olisi ollut tosi mielenkiintoista mitata Normanin painonsiirto, mutta hän on jo taivaallisilla viheriöillä.
Jos vertaa TigerStyleä liittämääsi kuvaan, asento siinä on mielestäni aivan liian pysty. Kaikki huippuammattilaiset ovat lähellä TigerStyle-kuvan asentoa.
4par kirjoitti: (25.12.2006 16:40:04)
… keskeisiä elementtejä ovat:
– swingin tekeminen yhdessä tasossa
– alavartalon passivointi ja tietoisen painonsiirron välttäminen
– ylävartalon kierto selkärangan ympäri siten, että maila ja hartiat kiertävät swingitasossa
– alaslyönnin rauhallinen aloittaminen tasaamalla paino aluksi molemmille jaloille
– painon säilyttäminen molemmilla jaloilla mahdollisimman tasaisena koko alaslyönnin ajanVältettävinä asioina Kainulainen pitää tehostettua painonsiirtoa ja lyömistä vasenta (pönkkä)jalkaa vasten.
Kommentteja?
No mutta juuri tuolla methodillahan kaikki golfaajat lyövät palloa – putterilla!
Mitä pönkkää vasten lyömiseen, tai pönkättömään lyöntiin tulee, suhtaudun siihen samanlaisella varauksella kuin ts. En ole temppua koskaan kokeillut, joten meidän äitee on siltä osin housupyykiltä säästynyt.
Mutta kun Tiger Woods omistaa kirjassaan Näin Mie Pellaan Golfia kokonaisen luvun siihen, kuinka hän potkaisee vasemman jalkansa suoraksi saadakseen voimaa draivin taakse, suhtaudun minäkin ajatukseen methodilyönnistä epäillen. Näpy siitä tulee, ja kaikki vaan nauraa.
Tosin Woods oli kirjan julkaisemisen aikoihin Butch Harmonin opissa mutta tuskinpa Hank Haney on pönkkää saanut Tigerin lyönnistä juurittua.
Ja eikös se ole vysikaalinen selvyys, notta kun kädet ja maila viedään edestä sivulle niin painokin siirtyy sivulle. Varsinkin minulla, kun on lihaksikkaat, voimakkaat käsivarret. Olinkin nuorempana aika haka kädenväännössä. Muistanpa kerrankin Rotterdamissa, kun kukaan koko yönä ei meikäläiselle pärjännyt…
Nimetönmethodrami kirjoitti: (28.12.2006 9:29:52)
Jos vertaa TigerStyleä liittämääsi kuvaan, asento siinä on mielestäni aivan liian pysty. Kaikki huippuammattilaiset ovat lähellä TigerStyle-kuvan asentoa.
Mielenkiintoisia kuvia, mutta jos ’kaikki huippupelaajat ovat lähellä Tiger-Style asentoa’ ja Tiikeri pelaa 2-tasoisella swingillä, niin kuinka tämä liittyy TasoSwingi ajatteluun ja siitä mahdollisesti saatavaan lisäarvoon ?
ts kirjoitti: (28.12.2006 0:34:29)
4par kirjoitti: (25.12.2006 16:40:04)
Vältettävinä asioina Kainulainen pitää tehostettua painonsiirtoa ja lyömistä vasenta (pönkkä)jalkaa vasten.Minulle, jolle sivuttaishajonta on ongelma, kirjan teesit tuntuvat järkeenkäyviltä. Kommentteja?
Vielä kun joku minulle tyhmälle selittäisi, miten olisi mahdollista täysillä tehoilla vapauttaa mailan ja käsien massa kohteen suuntaan, ilman että vasen jalka tuottaa vastaavan vastavoiman ottamalla tuen. Kertokaa nyt ihmeessä miten te pysytte pystyssä. Postatkaa samalla muutama kuva jostain pitkälyöntisestä pelaajasta jolla ei vasen lonkka ole noussut ja jalka ojentunut osumassa. Minä en ainakaan tuohon pysty.
Kerran koitin ja Rovva suuttu kun olin just pessyt housut tahrinu.Huom… ihan vinkkinä… monestako pisteestä olette maassa kiinni, jolla voitte tuota voimaa vastaan työskennellä.
Kerronpa tässä saman jutun, joka löytyy myös kirjastani ja vastaa kysymykseen. Adriaan van Rensberg on eteläafrikkalainen mestari pituuslyönnissä. Pisin valvottu lyönti lähes 430 metriä.
Adriaan esitteli taitojaan yhdellä rangella. Yksi demolyönti oli sellainen, jossa hän nousi lähes metrisen kumipallon päälle seisomaan ja pallo asetettiin metrisen tiin päälle. Tästä asennosta hän löi draiverilla 215 metrin päässä olevaan rangen takaseinään. Lyönti olisi rullannut ehkä 250 metrin päähän.
Kysymys kuuluu; missä on pönkkäjalka ja miten ihmeessä voi lyödä niin pitkälle saamatta tukea maasta? Minun tulkintani on se, että hänen lyöntinsä (ainakin tässä tapauksessa) perustuu erittäin voimakkaasti alakehon ja yläkehon väliseen jännitteeseen, joka purkautuu yläkehon kiertona ja sitä kautta käsien suurena nopeutena.
Adriaan pysyi vieläpä pystyssä pallon päällä lyönnin jälkeen. Ei edes housut ryvettyny niinkuin ts:llä. Massaa ei siis tarvitse vapauttaa voimakkaasti kohteen suuntaan. Itse asiassa mielestäni voimakas massan siirtely vain syö energiaa, jonka voi käyttää mailan pään nopeuden kasvattamiseen.
Adriaanin painonsiirto on tosi erikoinen (löytyy kirjasta). Siinä mennään paljon voimakkaammin kantapäille kuin ruotsalaistyylisessä painonsiirrossa, suomalaisesta nyt puhumattakaan.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › TasoSwingi