26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Tasoituksen todenmukaisuus

Etusivu Foorumit Yleistä Tasoituksen todenmukaisuus

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 73)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Kertokaas viisaammat miten KILPAPELAAJAT, jotka kiertävät noita meidän seniori- ja mid toureja, saavat pidettyä händärinsä kokoa ajan, vuodesta toiseen alhaisella tasolla.

    Olen seurannut noiden kisojen pelaajia, heidän tuloksiaan ja tasoituksia. Lähes järjestään jotkut pelaajat, joilla hcp luokkaa noin 6 pelaavat kierroksia pintaan 90 (jos riittääkään), ja silti hcp pysyy samassa. Ymmärrän, että voi olla huono päivä, mutta ei niitä hcp 6 kavereilla ole koko ajan, jotta tulee noin 90 lyöntiä.

    Ei kai tästä voi kuin päätellä, että kisan jälkeen mennään kotikentälle ja ”pelataan” korvaava hyvä tulos, ja avot… kivaa minulla on edelleen alhainen hcp.

    (Sitten on tietysti erikseen ne veijarit, jotka pitävät iänikuista vanhaa singelitasoitusta, eivätkä jätä kortteja, jotta hcp ei muuttuisi, mutta ne eivät yleensä ole näitä kilpapelaaia).

    KL1

    En tiedä noista kilpapelaajista, mutta oman kokemukseni mukaan eri kotikentillä hankitut tasoitukset eivät ole lainkaan vertailukelpoisia. Slope-systeemi on perin vajavainen eivätkä eri kentät ole millään muotoa vertailukelpoisia slope- ja CR-lukujen suhteen, eikä tämä suinkaan ole kiinni slouppaajista, vaan itse systeemistä.

    Peltokentällä alas saatu tasoitus ei paina vaakakupissa pätkääkään, kun mennään kapeaväyläiselle metsäkentälle. Edellisellä saa räiskiä draivinsa 9 kertaa kymmenestä minne vain ja aina pääsee lyömään griinille. Samanlainen räiskintä maksaa metsäkentällä lyönnin per väylä. Siinä on iso ero. Sama koskee tiipaikkoja. Bäkäriltä pelattu hcp vitonen on aika kovaa valuuttaa klubitiiltä pelattuun verrattuna.

    Pelkkiä kisakortteja jättäneillä lienee parhaiten heidän pelitasoaan kuvaava tasoitus. WHS:n myötä entisten ykkösryhmäläistenkin tasoitukset saattavat heittelehtiä aika villisti. Tosin, eipä noilla tasoituksilla scr-kisoissa ole muuta kuin mahdollinen kategoriamerkitys, joten tuskin asialla kannattaa päätänsä ihan hirveästi vaivata.

    tämä aihe on tabu.. vaietkaa..

    Aikanaan vuosia sitten eräs tunnettu pelaaja jätti kaudessa melkoisen nipun nostavia kortteja ja sai tasoituksen nousemaan melkoisesti. Ja sitten tällä korkealla tasoituksella mikä ei lainkaan vastannut pelaajan kovaa tasoa voitti monia sponssattuija kisoja. Palkintona matkoja ympäri maailman.
    Omassa kotiseurassani on ollut myös muutama seniori, jotka ovat pitäneet tasoitustaan alhaalla päästäkseen sitten seuran sponssilla pelaamaan näitä seniori tourin kisoja. Ja huonolla menestyksellä.
    Aihe on todella tabu.

    Aikoinaan en tullut tuota ajatelleeksi että pelaamalla liian pienellä tasoituksella saattaa viedä kilpailupaikan toiselta pelaajalta. Vaikka ongelma koskeekin vain hupikisoja on se silti väärin.

    Tuli tuossa mieleeni että kuinka doping valvonta toimii näissä ns. klubikisoissa 😀 ja näissä harraste tour kiertueilla. Esim. Minun verenpainelääkkeessä on boostina nesteenpoistajaa ja kyseinen lääke on kiellettyjen aineiden listalla, toki en tiedä onko näissä lajikohtaisia eroja.

    KL1

    Aikoinaan en tullut tuota ajatelleeksi että pelaamalla liian pienellä tasoituksella saattaa viedä kilpailupaikan toiselta pelaajalta. Vaikka ongelma koskeekin vain hupikisoja on se silti väärin.

    Niin, mikä kenenkin mielestä on hupikisa. Kyllä tuo tasoituskategoria tai jopa tasoitusraja on olemassa aika monessa liiton sarjassa.

    Tuli tuossa mieleeni että kuinka doping valvonta toimii näissä ns. klubikisoissa 😀 ja näissä harraste tour kiertueilla. Esim. Minun verenpainelääkkeessä on boostina nesteenpoistajaa ja kyseinen lääke on kiellettyjen aineiden listalla, toki en tiedä onko näissä lajikohtaisia eroja.

    Ensinnäkin, jos jokin aine on kielletty jossakin lajissa tai jossakin kilpailussa lajin sisällä, siitä pitää olla selvät säädökset. Golfliitolla on tiettyjä periaatteita erilaisten nautintoaineiden suhteen, mutta klubikisoijen suhteen tilanne on aika lailla erilainen.

    Toiseksi, lajikohtaisia eroja on paljon. Kannattaa tutustua WADAn listaan täällä: https://www.wada-ama.org/en/content/what-is-prohibited

    Kolmanneksi, doping on viidakko, ja siinä viidakossa lajiliitoilla, toureilla, hallinnollisislla yksiköillä jne. on kylän päällikön vankkumaton asema. Mitään yksiselitteistä linjaa ei ole olemassa, vaan jokainen päättäjä päättää omista asioistaan, jos se vain on sallittua. Ja tässä päästäänkin liittämään kehäpäätelmän langat yhteen…

    KL1

    Aikanaan vuosia sitten eräs tunnettu pelaaja jätti kaudessa melkoisen nipun nostavia kortteja ja sai tasoituksen nousemaan melkoisesti. Ja sitten tällä korkealla tasoituksella mikä ei lainkaan vastannut pelaajan kovaa tasoa voitti monia sponssattuija kisoja.

    Jos oikein muistan, EGA-tasoitus ei voinut kauden aikana nousta enempää kuin kaksi pykälää kauden alimmasta tasoituksesta (yritin kaivaa tuota tietoa EGA-manulaalista siinä onnistumatta…). Yhden kauden aikana tasoituksen nostaminen enemmän kuin tuon verran ei siten ole oikein voinut onnistua ilman kotiseuran tasoitustoimikunnan suosiollista myötävaikutusta. Koska noita ulkomaanmatkoja voittaneita huijareita on vuosien saatossa ollut paljon enemmän kuin yksi, on aika monen seuran tasoitustoimikunnalla ollut peiliin katsomisen paikka.

    Jos oikein muistan, EGA-tasoitus ei voinut kauden aikana nousta enempää kuin kaksi pykälää kauden alimmasta tasoituksesta (yritin kaivaa tuota tietoa EGA-manulaalista siinä onnistumatta…).

    Oikein muistat ja tuo poistui jo 2009…

    KL1

    Niinkö hiljan? Ei ihme, etten löytänyt manuaalista 😀

    Melkein tuli syyllinen olo, kun luin tämän ketjun :). Itse nimittäin pelaan juurikin n. 6 tasurilla, ja ajoittain heittelee peliesitykset niin paljon, että ahistaa. Toki yli 85 tulosta on muista pelanneeni enää liki 10 vuoteen…mutta esim juuri eilen taisin tallustaa kentän läpi 85 lyönnillä. Viikko taaksepäin taas sitten oli kaikki tähdet paikoillaan, ja tekaisin oman ennätyksen, 73. Samalla rundilla syntyi myös ”uran” eka holari…jei.
    No, sinällään en näe miten tuo oma kohtuu alhainen tasuri haittaisi ketään muuta…paitsi minua itseäni siinä tilanteessa, kun pelaan päin helevataa ja nolottaa niin maan pirusti.
    Oman pelin epätasaisuus johtunee kotikutoisesta swingistä, joka näkyy sitten kentällä todella ailahtelevina peliesityksinä. Hyvänä päivänä, kun kroppa on synkassa kaikki on helppoa, huonona päivänä sitten homma on jotain ihan muuta. Yleensä tämä vaihtelu tapahtuu muutaman viikon sykleissä.
    Lääkehän tähän olisi selkeä…eli pron pakeille mars. Mutta kun ei ole valmis siihen, että pitäisi opetella koko swingi uusiksi. Mutta kuten sanottua, tästä ei kärsi kukaan muu kuin minä itse. Jos joskus osallistun johonkin höntsä piste-bogey -kisaan, niin siinäkin tapauksessa tuo kohtuu ”alhainen” tasuri osuu vain omaan nilkkaan.
    Näillä mennään….

    KL1

    Kutosen tasurilla pelaavan kierroskeskiarvo pyörinee siellä 82 lyönnin korvilla. Ei siitä ole pitkä matka ysikymppiseen, kun putti ei kulje, draivit karkaavat metsään ja soketti alkaa vaivata. Kilpailussa tuohon kun lyö päälle turhautumisen ja sateisen sään, niin perillä ollaan.

    Kun ihmettelee tulosten ja tasoitusten eroja, kannattaa näin sadepäivän viihteeksi laskea todennäköisyys – vaikkapa normalaijakaumaolettamalla – että pelaaja pelaa tasoitukseensa tai paremmin. Tämä todennäköisyyshän ei riipu siitä, mikä on pelaajan keskimääräinen tulos eikä siitä, mikä on hänen tulostensa hajonta.

    Siltä varalta, että kotona ei le jo valmiina normaalijakauman järjestysstatistiikka niin täältä se löytyy.

    Jos haluaa hieman helpomman laskutoimituksen niin voi unohtaa tasoituksen hajonnan, mutta oikeastihan sekin pitää ottaa huomioon.

    Mielenkiinnosta: onko tämä todennäköisyys jossain WHS-materiaaleissa kerrottu?

    KL1

    Kylläpä heitti Pappa haasteen. Näyttää poikineen monta vastausta. Normaalijakauma ei näytä olevan kovin kiinnostava aihe.

    Nyyh! No eipä ole eka kerta kun muut ympärillä ensin vaikenee ja sitten poistuu paikalta…

    Vastaus tuohon hieman yksinkertaistettuun versioon: 17.6%.

    KL1 varmaan laskee innolla sen hieman täsmällisemmän version.

    Liian kova haaste.
    Jos vain vastaus kiinnostaa niin tuommoinen taulukko sattui silmiin
    https://oga.org/sites/default/files/Probability%20Table.pdf
    Kauden oma paras kierros on 7 alle tasoituksen, todennäköisyys 1200:1. Onneksi ei sattunut kisassa 😉

    PG

    El ninó: …yli 85 tulosta en muista pelanneeni enää liki 10 vuoteen…mutta esim juuri eilen taisin tallustaa kentän läpi 85 lyönnillä. Viikko taaksepäin taas sitten oli kaikki tähdet paikoillaan, ja tekaisin oman ennätyksen, 73.

    Oman pelin epätasaisuus johtunee kotikutoisesta swingistä, joka näkyy sitten kentällä todella ailahtelevina peliesityksinä.

    El ninón kierrostulokset ovat siis pysyneet jo lähes kymmenen vuotta 12 lyönnin sisällä. Epätasaista peliä ja ailahtelevia peliesityksiä!?

    PG

    Kauden oma paras kierros on 7 alle tasoituksen, todennäköisyys 1200:1. Onneksi ei sattunut kisassa 😉

    Paras oma kierrokseni on myös 7 alle tasoituksen. Onneksi sattui kisassa 😉. (Onneksi ei ollut hcp-kisa).

    El ninón kierrostulokset ovat siis pysyneet jo lähes kymmenen vuotta 12 lyönnin sisällä. Epätasaista peliä ja ailahtelevia peliesityksiä!?

    Ei pelkästään ailahtelevia, vaan TODELLA ailahtelevia… Somemaailman termi tälle on ns ”humble brag” 😀

    Ei pelkästään ailahtelevia, vaan TODELLA ailahtelevia… Somemaailman termi tälle on ns ”humble brag” 😀

    Kyllä, todellakin olen sitä mieltä, että pelini (ja swingaamiseni) on TODELLA epätasaista ja ailahtelevaa. Kyllä mun mielestä tommonen 12 lyönnin heittely kertoo epätasaisuudesta heittämällä. Toki voi olla siitäkin kiinni, mitkä ovat kulloisenkin pelaajan oletukset ja odotukset oman pelin suhteen. Mulla ne on semmoset, että haluan pelata AINA 80 tai alle….silloin tiedän pelaavani hyvän tai kohtalaisen rundin.
    Avataan nyt sen verran tätä kommenttia, että pelaan leijonan osan kierroksistani yhdellä ja samalla kentällä, eli väylät ja ketunkolot on tullut turhankin tutuksi. Tällä koitan sanoa sitä, että vaikka swingaam välillä paskasti, ni silti kykenen tekemään kohtalaista tulosta. Osin ”liian” tutun kentän, osin kohtalaisen hyvän lähipelin johdosta.
    Mielelläni kyllä pelaisin pitkin poikin maata ja maapalloa…muttakun ei ole rahaa eikö kavereita :D:D
    Koen, että tämä nämä viimeiset 10 vuotta olleet välillä melkoista tappelua oman swingin kanssa. Välillä löytyy hetkeksi se punainen lanka, mutta sitten se meinaa kadota ihan yhtä nopsaan. Nyt ollaan sentään tilanteessa, jossa jonkinlainen tasaisuus on löytynyt….ja pallokin lentää välillä niinkuin vanhoina hyvinä aikoina.

    Tuo termi ”humble brag” ei omasta mielestä nasahda tuohon aiempaan postaukseeni siis alkuunkaan. Ainakaan näin ei ollut tarkoitus. Eihän tämmönen perus suomalainen (huom erikseen!) jörrikkä edes osaa kehua itseään :). No, toki pitää sen verran koittaa, että tuo tovi sitten pelaamani enkka 73….se oli kova rundi!

    Mulla on pelkästään tälläkin kaudella ollut vaihteluväli yli 30 lyöntiä, vaikka junnaan myös samaa kenttää uudestaan ja uudestaan… Siinä mielessä 12 lyönnin haarukka 10 vuodessa ei todellakaan kuullosta tuskailun arvoiselta, mutta jokainenhan vertaa aina loppuviimeksi itseensä, ja mulla se vertailukohde on TODELLA ailahtelevainen pelaaja 😀

    KL1

    Kyllä, todellakin olen sitä mieltä, että pelini (ja swingaamiseni) on TODELLA epätasaista ja ailahtelevaa. Kyllä mun mielestä tommonen 12 lyönnin heittely kertoo epätasaisuudesta heittämällä

    Niin, jokaisella on toki omat kriteerinsä… tosin tuossa eräässäkin kisassa henkilö tasoituksella 4,3 paineli menemään 98 lyöntiä… sitä itsekin jo kutsuisin TODELLA ailahtelevaiseksi, sen sijaan 12 lyönnin haarukkaa kutsuisin kohtuullisen tasaiseksi pelaamiseksi, noin niin kuin klubipelaajalle.

    Muistetaan myös semmoinen juttu, että huippuammattilainenkin saattaa pelata jopa 80 lyöntiä, vaikka paras tulos kaudelta olisi 64 ja kierroskeskiarvo 1,8 lyöntiä alle parin.

    Mulla on pelkästään tälläkin kaudella ollut vaihteluväli yli 30 lyöntiä, vaikka junnaan myös samaa kenttää uudestaan ja uudestaan…

    Tuo on kieltämättä aika vaihtelevaa 😀

    Jos vielä leikitään hetki normaalijakaumalla. KL1 sanoi että kutosen tasoituksella pelaavan keskiarvo on noin 82, mikä siis tarkoittaa, että hajonta (normaalijakauman mielessä) on noin 4.5 (tasoitus = ka – 0.9*hajonta). Tällöin siis 95% kierroksistra olisi haarukassa ka +/-2*hajonta eli 73-91, mikä tuntuu aika lailla siltä kuin El nino kuvailee.

    Toki tuota normaalijakaumaa sotkee monen kohdalla (oman havaintoni mukaan) se, että kun tulos menee huonoon suuntaan, lopettaan yrittäminen kokonaan.

    Omalla kohdalla (hcp 11, ka 89) jakauma on jonkun verran isolle puolelle vino, koska 80 alittavia kierroksia ei tule.

    KL1

    Pappa, sopiiko sinun mielestäsi normaalijakauma kuvaamaan luotettavasti golfpelaajien tasoitustulosten jakaumaa?

    Papan tykkiä vastausta odotellessa, löysin tällaisen paperin
    https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.3890.pdf
    Lyhykäisyydessään, ainakin pro-golfareiden tulokset 2007 sopivat kivasti normaalijakaumaan.

    Minulla hajonta alkoi vähän pienentyä, kun opin edes vähän pitämään päätäni kylmänä, ja menemään lyönti kerrallaan vaikka olisi outti ja vesi jo boxissa. Eli kuten Pappakin totesi, yrittämisen lopettaminen nostaa hajontaa aika lailla.

    Nykyinen tasoitusjärjestelmäkin kyllä tukee loppuun asti yrittämistä. Ennenhän huono kierros oli aina vain 0.1 ylös.

    KL1, nyt täytyisi määritellä tuo ”luotettavasti”. Asiasta voisi pitää helposti parin tunnin luennon, mutta tässä muutamia näkökantoja puolesta ja vastaan.

    Normaalijakauma on jatkuva-arvoisen satunnaismuuttujan jakauma, mutta golftulos on diskreettiarvoinen, joten jonkin verran tässä suhteessa tehdään väkivaltaa. Toisaalta hajonnat hyvilläkin pelaajilla ovat useamman lyönnin luokkaa, joten ”jatkuva” approksimaatio ei ole ihan hirvittävän huono.

    Menemättä informaatioteorian syövereihin syvemmälle siteeraan tuloksen: jos jakaumasta ei tunneta kuin keskiarvo ja hajonta, jakaumamalliksi on valittava normaalijakauma (ns. maksimientropiaperiaate). Hieman uudelleen muotoillen: jos valitaan jokin muu kuin normaalijakauma, tähän täytyy olla erityinen syy, normaalijakauman valintaan ei. Tai vielä ”kansantajuisemmin”: jakauma on normaalijakauma, kunnes toisin osoitetaan.

    Jos ajatellaan, että pelaaja pelaa kaudessa 30-50 kierrosta, voi olla vaikea todistaa tilastollisesti merkitsevästi, että tulosten jakauma EI OLE normaalijakauma. Todistusta voi yrittää osoittamalla esimerkiksi kolmannen tai neljännen momentin poikkeavan normaalijakauman arvoista.

    Voidaan tietysti arvioida myös käytännön sovellettavuutta. Tuossa yhdessä postauksessa( Shank) annetut luvut tasoitukseen tai alle pelaamisesta olivat aika tarkkaan ne, jotka saadaan normaalijakauma-approksimaatiossa. Tiedä perustuivatko pelaajastatistiikkaan vai mihin.

    Itse ajattelisin niin, että kun puhutaan hyvistä tuloksista (sanotaan > 30 pb) niin tuon pään jakaumalle normaalijakauma on hyvä approksimaatio.

    Yksi mielenkiintoinen tulos järjestysstatistiikasta on, että jos kaikkien pelaajien jakauman funktionaalinen muoto (normaalijakauma tai joku muu) on sama, todennäköisyys pelata alle tasoituksen on sama, riippumatta jakauman parametreista (keskiarvo, hajonta). Sen sijaan todennäköisyys pelata yhden alle tasoituksen tai parempi ei ole sama.

    Kun golf on mitä suuremmassa määrin prosenttipeli, todennäköisyyslaskennan alkeista ei ole kauheasti haittaa. Ihan niin kuin siitä on hyötyä esimerkiksi tototessa (jota en kylläkään harrasta).

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 73)
Vastaa aiheeseen: Tasoituksen todenmukaisuus

Etusivu Foorumit Yleistä Tasoituksen todenmukaisuus