-
JulkaisijaArtikkelit
-
Abhibarn kirjoitti: (22.4.2015 17:59:03)
KL kirjoitti: Tuolla logiikalla vesiesteessä kasvavan puun oksalla vesiesteen pystysuoran rajan ulkopuolella kököttävä pallo olisi esteessä, mitä se ei kuitenkaan ole. Este ei mitenkään ’välity’ sen rajojen ulkopuolelle.Vesiesteessä kasvava puu on kokonaan osa vesiestettä eli sen oksille jäänyttä
palloa on pelattava noudattaen vesiestesääntöä siis myös rajan ulkopuolisen
oksiston kyseessä ollen.Sama on tilanne, kun vapaudut kunnostettavasta alueesta, jossa kasvaa puu, jonka oksat ulottuvat maahan märitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle.
Jos backswingissä mailasi osuu noihin oksiin, saat kahden lyönnin rangaistuksen
syystä, että vapautuminen ei ollut täydellistä.ABHIBARN, tilanne ei ole sama. Vesiesteen raja kulkee pystysuunnassa alaspäin ja ylöspäin, mutta kunnostettavan alueen raja vain alaspäin.
Abhibarn kirjoitti: (22.4.2015 17:02)
Onko sen asian kyseenalaistaminen, että onko vesiesteen rajojen määrittämän alueen yläpuolella oleva ilma vesiesteeseen kuuluvaa vai ei pelkkä akateeminen kysymys ?
Hyvä kysymys :-). Mitä mieltä itse olet?
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 17:09:52)
Onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka samalla myös koskettaa ns. tangentiaalisesti vesiestettä ulkona vai esteessä?
”A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds.” ”Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.”
Mielestäni ulkona -alueen rajaa outin puolelta tangeeraava pallo ei ole vielä kokonaan ulkona, onhan pallolla ja rajalla tuossa tilanteessa yksi yhteinen piste. Eiköhän pallo ole esteessä?
PG kirjoitti: (22.4.2015 19:36:38)
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 17:09:52)
Onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka samalla myös koskettaa ns. tangentiaalisesti vesiestettä ulkona vai esteessä?
”A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds.” ”Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.”
Mielestäni ulkona -alueen rajaa outin puolelta tangeeraava pallo ei ole vielä kokonaan ulkona, onhan pallolla ja rajalla tuossa tilanteessa yksi yhteinen piste. Eiköhän pallo ole esteessä?
Hmm, onko tällaisella pisteellä matemaattisessa mielessä tilavuutta?
duffeli kirjoitti: (22.4.2015 17:44:15)
Kaikki kunnia työn tekijöille sinänsä, mutta minusta tekstit eivät kyllä kohtaa, vaikka ottaisi huomioon pienen takeltelunkin. Ja edelleen, oli vika sitten missä ’vikissä’ tahansa, nyt vain korjausta kehiin. Mitä sinun mielestäsi loordit ovat tuossa tarkoittaneet?Tästä samaa mieltä. Itsekin sääntöjä, myös väärin, kirjoittaneena tiedän että se on vaikeaa. Mutta tässä tapauksessa (mielestäni) suomenkielinen ja alkuperäinen teksti eroavat toisistaan tarkoitukseltaan.
Kaks vuotta sitten kysyin Teittiseltä asiaa ja se osaa selittää sen, mutta en selitystä enää kuolemaksenikaan muista. Se toisaalta osaa selittää mustan valkoiseksi 😉 Kysyn uudelleen 16.5. ja yritän muistaa vastata.
Albatrossi kirjoitti: (22.4.2015 20:00:12)
PG kirjoitti: (22.4.2015 19:36:38)
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 17:09:52)
Onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka samalla myös koskettaa ns. tangentiaalisesti vesiestettä ulkona vai esteessä?
”A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds.” ”Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.”
Mielestäni ulkona -alueen rajaa outin puolelta tangeeraava pallo ei ole vielä kokonaan ulkona, onhan pallolla ja rajalla tuossa tilanteessa yksi yhteinen piste. Eiköhän pallo ole esteessä?
Hmm, onko tällaisella pisteellä matemaattisessa mielessä tilavuutta?
Matemaattisessa mielessä pisteellä ei ole tilavuutta. Säännöissä ei ole pisteen tilavuutta määritelty.
Tangeeraako vai leikkaako (matemaattisessa mielessä)? Taitaa olla käytännössä mahdoton selvittää. Jos tangeeraa, pallolla ja rajalla on vain yksi yhteinen piste. Pallon liikahtaminen vaikkapa vain tuhannesosamillimetriä rajaan päin muuttaa tangeeraamisen leikkaamiseksi. Tällöin pallolla ja rajalla on äärettömän jo monta yhteistä pistettä.
Ehkä loordit pitävät tangeeraamista vain leikkaamisen erikoistapauksena eivätkä sen tähden puhu tangeeraamisesta mitään. Vai puhuvatko?
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (22.4.2015 20:00:47)
duffeli kirjoitti: (22.4.2015 17:44:15)
Kaikki kunnia työn tekijöille sinänsä, mutta minusta tekstit eivät kyllä kohtaa, vaikka ottaisi huomioon pienen takeltelunkin. Ja edelleen, oli vika sitten missä ’vikissä’ tahansa, nyt vain korjausta kehiin. Mitä sinun mielestäsi loordit ovat tuossa tarkoittaneet?Tästä samaa mieltä. Itsekin sääntöjä, myös väärin, kirjoittaneena tiedän että se on vaikeaa. Mutta tässä tapauksessa (mielestäni) suomenkielinen ja alkuperäinen teksti eroavat toisistaan tarkoitukseltaan.
Kaks vuotta sitten kysyin Teittiseltä asiaa ja se osaa selittää sen, mutta en selitystä enää kuolemaksenikaan muista. Se toisaalta osaa selittää mustan valkoiseksi 😉 Kysyn uudelleen 16.5. ja yritän muistaa vastata.
Ei liene tarpeen kysyä, johan Baystream vastasi, että käännös on korjauslistalla ellei jo korjattukin. Käännös on kieltämättä erittäin huono.
PG kirjoitti: (22.4.2015 20:43:53)
Albatrossi kirjoitti: (22.4.2015 20:00:12)
PG kirjoitti: (22.4.2015 19:36:38)
Ärjy kirjoitti: (20.4.2015 17:09:52)
Onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka samalla myös koskettaa ns. tangentiaalisesti vesiestettä ulkona vai esteessä?
”A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds.” ”Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.”
Mielestäni ulkona -alueen rajaa outin puolelta tangeeraava pallo ei ole vielä kokonaan ulkona, onhan pallolla ja rajalla tuossa tilanteessa yksi yhteinen piste. Eiköhän pallo ole esteessä?
Hmm, onko tällaisella pisteellä matemaattisessa mielessä tilavuutta?
Matemaattisessa mielessä pisteellä ei ole tilavuutta. Säännöissä ei ole pisteen tilavuutta määritelty.
Tangeeraako vai leikkaako (matemaattisessa mielessä)? Taitaa olla käytännössä mahdoton selvittää. Jos tangeeraa, pallolla ja rajalla on vain yksi yhteinen piste. Pallon liikahtaminen vaikkapa vain tuhannesosamillimetriä rajaan päin muuttaa tangeeraamisen leikkaamiseksi. Tällöin pallolla ja rajalla on äärettömän jo monta yhteistä pistettä.
Ehkä loordit pitävät tangeeraamista vain leikkaamisen erikoistapauksena eivätkä sen tähden puhu tangeeraamisesta mitään. Vai puhuvatko?
Onko vesiestepaalulla ja siihen nojaavalla pallolla matemaattisessa mielessä yhteisiä pisteitä? Entä OB-paalujen väliin kentän puoleiselle rajalle kiinnitetyllä laudanpätkällä ja siihen kentän ulkopuolelta päin nojaavalla pallolla?
Tuomareilla on yleensä mukanaan pitkä naru, jonka avulla voidaan tarvittaessa tarkasti määrittää onko pallo kentällä vai kentän ulkopuolella. Tämä tapahtuu siten, että naru pingotetaan pallon molemmin puolin lähinnä olevien paalujen kentän puoleisen reunan kautta maan pinnassa ja katsotaan kohtisuoraa pnallon yläpuolelta josko naru näkyy koko paksuudelraan vai ei. Jos se näkyy, pallo on ulkona. Tämä menettelytapa perustuu siihen, että rajaa tangeeraava pallo on ulkona, aivan kuten Baystream jo kertoi.
Oikeasti tämä ulkona -juttu on perin yksinkertainen. Jos tuo ulkoraja olisi kuvitteellisesti kiinteä (muuri), niin pallo olisi ulkona, kun se on kokonaan tuon kiinteän rajan ulkopuolella. Toisin sanoen tuohon muuriin ulkoa päin nojaava pallo olisi ulkona, koska silloin se olisi kokonaan ulkona (kts. Määritelmät). Jos pallo olisi edes hieman tuon kuvitteellisen muurin sisällä, se olisi kentällä. Ei tämä sen vaikeampaa ole.
’Tuomareilla on yleensä mukanaan pitkä naru, jonka avulla voidaan tarvittaessa tarkasti määrittää onko pallo kentällä vai kentän ulkopuolella. Tämä tapahtuu siten, että naru pingotetaan pallon molemmin puolin lähinnä olevien paalujen kentän puoleisen reunan kautta maan pinnassa ja katsotaan kohtisuoraa pnallon yläpuolelta josko naru näkyy koko paksuudelraan vai ei. Jos se näkyy, pallo on ulkona. Tämä menettelytapa perustuu siihen, että rajaa tangeeraava pallo on ulkona, aivan kuten Baystream jo kertoi.’
Teoriat on hyvä olla kunnossa. mutta käytännössä homma saattaa kuitenkin kusta. Et ole tainnut vielä joutua niin tiukkaan tulkintaan, rttä kyseistä narua olisi tarvittu. Tuo toimitus olisi hauska nähdä!
duffeli kirjoitti: (23.4.2015 7:32:22)
’Tuomareilla on yleensä mukanaan pitkä naru, jonka avulla voidaan tarvittaessa tarkasti määrittää onko pallo kentällä vai kentän ulkopuolella. Tämä tapahtuu siten, että naru pingotetaan pallon molemmin puolin lähinnä olevien paalujen kentän puoleisen reunan kautta maan pinnassa ja katsotaan kohtisuoraa pnallon yläpuolelta josko naru näkyy koko paksuudelraan vai ei. Jos se näkyy, pallo on ulkona. Tämä menettelytapa perustuu siihen, että rajaa tangeeraava pallo on ulkona, aivan kuten Baystream jo kertoi.’
Teoriat on hyvä olla kunnossa. mutta käytännössä homma saattaa kuitenkin kusta. Et ole tainnut vielä joutua niin tiukkaan tulkintaan, rttä kyseistä narua olisi tarvittu. Tuo toimitus olisi hauska nähdä!
Pitää paikkansa, koskaan ei ole tarvinnut narua tuohon tarkoitukseen käyttää, mutta olen nähnyt sitä käytettävän. Naru otetaan esiin vasta siinä vaiheessa, kun oikeista rahoista on kyse ja tuomari itse on asiasta epävarma. Tuohon operaatioon nimittäin tuhraantuu todella paljon aikaa eikä sitä meikäläisillä kentillä läheskään joka paikassa pysty edes kunnolla suorittamaan johtuen OB-paalujen sijoittelusta ja aluskasvillisuuden runsaudesta. Pelkkä pitkä heinä ulkorajalla tekee mittauksen likipitäen mahdottomaksi suorittaa.
Otinkin tuon naruasian esille yksinomaan esimerkinomaisesti.
Jep, kunhan kiusasin. Todellisuudessa pallo päätyy lähes aina sellaiseen paikkaan, että naru ei voi olla kireällä ja samaan aikaan pallon alla. Tuollainen aivan rajalla tilanne on todella vaikea, koska pelaajalla on lähes aina ne sinivalkoiset rillit nokalla. Reikäpelissä tunnelma voi kiristyä kunnollakin, jos tuomaria ei ole paikalla. Lyöntipelissä jälleen kerran vääryyttä kokenut kansalainen pystyy onneksi purkamaan harmituksensa tuohon ilkeään tuomarimulkvistiin. Terassilla viimeistään kerron kaikille – perkule. Kiitokset kaikille kotimaisille tuomareille jo etukäteen tulevasta kaudesta.
duffeli kirjoitti: (23.4.2015 9:32:49)
Todellisuudessa pallo päätyy lähes aina sellaiseen paikkaan, että naru ei voi olla kireällä ja samaan aikaan pallon alla.Meillä ainakin outit on semmoisissa paikoissa, että naruttamaan pääsee. Ja muutenki outin pito lyhyehkössä roughissa helpottaa pelaajien eloa ja nopeuttaa kierroksia ku ei tartte arvailla. Optimisijoituksessaan outin jälkeen on 15 cm lyhyttä roughhia ja sen jälkeen ryteikkö. Eli jos palloa ei näy, se on outissa. Ja jos nyt sattuu olemaan rajalla, niin naru onnistuu helposti.
Kilpailutoimikunta voi myös keskustella kenttähenkilökunnan kanssa, että saadaan nämä asiat sujuviksi. Toki riippuu paljon kentän layoutista sun muusta, mutta aina voi yrittää.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (23.4.2015 9:48:37)
duffeli kirjoitti: (23.4.2015 9:32:49)
Todellisuudessa pallo päätyy lähes aina sellaiseen paikkaan, että naru ei voi olla kireällä ja samaan aikaan pallon alla.Meillä ainakin outit on semmoisissa paikoissa, että naruttamaan pääsee. Ja muutenki outin pito lyhyehkössä roughissa helpottaa pelaajien eloa ja nopeuttaa kierroksia ku ei tartte arvailla. Optimisijoituksessaan outin jälkeen on 15 cm lyhyttä roughhia ja sen jälkeen ryteikkö. Eli jos palloa ei näy, se on outissa. Ja jos nyt sattuu olemaan rajalla, niin naru onnistuu helposti.
Kilpailutoimikunta voi myös keskustella kenttähenkilökunnan kanssa, että saadaan nämä asiat sujuviksi. Toki riippuu paljon kentän layoutista sun muusta, mutta aina voi yrittää.
Pellolla paalujen sijoittelu ja nurmen leikkaaminen toimivatkin mainiosti, mutta aika monet kentät ovat kirjaimellisesti metsässä. Ihan vain pikkaisen haasteellisena paikkana mainitsen Peuramaan Porkkalan reiän 16 vasemman reunan lähellä viheriötä. Joka ikinen kerta ollessani siellä tuomarina käyn tutkimassa ko. kallionlaen ja ristin käteni kyynerpäitä myöten, ettei kukaan vain lyö palloaan sinne. Siinä ei nimittäin mitkään narut auta kuin siihen lopulliseen keinoon…
PG on oikeassa, samaistin väärin vesieste ja kunnostettavan alueen.
Kunnostettava alue ei määritelmän mukaan jatku alas- eikä ylöspäin vaan koko maapohja, siinä kasvava ruoho, pensaat, PUUT ja muut kasvit rajojen sisällä kuuluvat
kyseiseen alueeseen.Mielestäni vesiesteen rajojen sisällä olevaa ilmaa koskettava , siis vain ilmaa koskettava, pallo ei kosketa estettä !
Abhibarn kirjoitti: (23.4.2015 10:30:32)
PG on oikeassa, samaistin väärin vesieste ja kunnostettavan alueen.
Kunnostettava alue ei määritelmän mukaan jatku alas- eikä ylöspäin vaan koko maapohja, siinä kasvava ruoho, pensaat, PUUT ja muut kasvit rajojen sisällä kuuluvat
kyseiseen alueeseen.Vieläkin menee väärin:
’The margin of ground under repair extends vertically downwards but not upwards.’
Abhibarn kirjoitti: (23.4.2015 10:30:32)
Mielestäni vesiesteen rajojen sisällä olevaa ilmaa koskettava , siis vain ilmaa koskettava, pallo ei kosketa estettä !Siis pallo ei kosketa mitään muuta kuin ilmaa? Millaisesta tilanteessa tuossa mahtaa olla kyse?
Vai palataanko tässä takaisin siihen taannoiseen pitkään keskusteluun onko vesiesteen rajojen sisäpuolella lentävä pallo esteessä?
KL kirjoitti: (23.4.2015 13:22:57)
Abhibarn kirjoitti: (23.4.2015 10:30:32)
PG on oikeassa, samaistin väärin vesieste ja kunnostettavan alueen.
Kunnostettava alue ei määritelmän mukaan jatku alas- eikä ylöspäin vaan koko maapohja, siinä kasvava ruoho, pensaat, PUUT ja muut kasvit rajojen sisällä kuuluvat
kyseiseen alueeseen.Vieläkin menee väärin:
’The m
Vai palataanko tässä takaisin siihen taannoiseen pitkään keskusteluun onko vesiesteen rajojen sisäpuolella lentävä pallo esteessä?
Ei palata, kiitos! Siinä oli jo ihan tarpeeks kolmiulotteista avaruutta…
Kunnostettavan alueen raja kulkee pystysuunnassa alaspäin mutta ei ylöspäin.
Edellä suomeksi ’The margin … jne’ löytyyhän se suomenkielisistä säännöistäkin, vaikka muuta väitin. Ja jatko: pallo on kunnostettavalla alueella, kun osakin palloa koskettaa kunnostettavaa aluetta. Muuttuuko nyt tulkinta pallon statuksesta, kun raja kulkeekin vain alaspäin eikä ylöspäin, kuten on laita vesiestetapauksessa.Abhibarn kirjoitti: (23.4.2015 15:33:34)
Kunnostettavan alueen raja kulkee pystysuunnassa alaspäin mutta ei ylöspäin.
Edellä suomeksi ’The margin … jne’ löytyyhän se suomenkielisistä säännöistäkin, vaikka muuta väitin. Ja jatko: pallo on kunnostettavalla alueella, kun osakin palloa koskettaa kunnostettavaa aluetta. Muuttuuko nyt tulkinta pallon statuksesta, kun raja kulkeekin vain alaspäin eikä ylöspäin, kuten on laita vesiestetapauksessa.No niin, tässähän päästäänkin mukavasti ihmettelemään lordien aivoituksia tutkailemalla kunnostettavan alueen (GUR) ja vesiesteen (WH) määritelmiä.
Jostain syystä kaikki GURissa kasvava on osa GURia, kun taas WHn tapauksessa näin ei ole. Jos laitamme pallon GURissa kasvavan puun oksalle, joka ulottuu GURin maassa kulkevan rajan ulkopuolelle, pallo on GURissa. Jos teemme saman WHssa, pallo ei ole WHssa. Toisaalta taas, jos teemme saman tempun toisin päin, eli pallo on GURin ulkopuolella kasvavan puun oksalla, mutta GURin maassa kulkevan rajan sisäpuolella, pallo ei ole GURissa. Jos teemme taas saman tempun WHn kohdalla, niin pallo on WHssa.
Miksi näin?
Mielessäni oli tilanne maankamaralle eli pallo sijaitsee siten, että 1/3-osa pallosta ’leikkautuu’ vesiesteen rajalla vesiesteen puolelle ja kunnostettavan alueen tapauksessa 1/3-osa pallosta jää kunnostettavan alueen rajalta kohtisuoraan ylös nostetun virtuaalisen tason kunnostettavan alueen puolelle.
Onko pallojen status sama molemmissa tapauksissa ? Pallo on vesiesteessä, kun osakin palloa koskee vesiestettä; pallo on kunnostettavalla alueella kun osakin palloa
koskettaa kunnostettavan aluetta.Abhibarn kirjoitti: (23.4.2015 18:00:52)
Mielessäni oli tilanne maankamaralle eli pallo sijaitsee siten, että 1/3-osa pallosta ’leikkautuu’ vesiesteen rajalla vesiesteen puolelle ja kunnostettavan alueen tapauksessa 1/3-osa pallosta jää kunnostettavan alueen rajalta kohtisuoraan ylös nostetun virtuaalisen tason kunnostettavan alueen puolelle.Onko pallojen status sama molemmissa tapauksissa ? Pallo on vesiesteessä, kun osakin palloa koskee vesiestettä; pallo on kunnostettavalla alueella kun osakin palloa
koskettaa kunnostettavan aluetta.Niin siis, jos pallo ei kosketa GURia se ei ole GURissa, leikkaamisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan, jos pallo leikkaa vesiesteen pystysuoran rajan se on vesiesteessä (D26/1), vaikkei se kosketa vesiestettä. Näillä alueilla on siis säännöissä ilmeinen eroavaisuus ja sen myötä tietenkin myös tulkinnoissa.
Siis kun pallo koskettaa vesiesteen ilmaa muttei kosketa vesiesteen pohjaa, se on vesiesteessä. Tästäkö päättellemme, että ilma vesiesteen rajojen sisällä on osa vesiestettä vai niin, että vain tämä virtuaalinen raja on osa vesiestettä.
Abhibarn kirjoitti: (23.4.2015 18:53:45)
Siis kun pallo koskettaa vesiesteen ilmaa muttei kosketa vesiesteen pohjaa, se on vesiesteessä. Tästäkö päättellemme, että ilma vesiesteen rajojen sisällä on osa vesiestettä vai niin, että vain tämä virtuaalinen raja on osa vesiestettä.Emme päättele, tai siis ainakaan minä en päättele kumpaakaan noista.
Mitä jos lukisit vielä muutamaan kertaan uudelleen vesiesteen määritelmän ja sen päälle D26/1:n? Jos ei asia siitäkään huolimatta ole huomisiltaan mennessä vielä auennut, niin palataan asiaan. Halutessasi voit myös laittaa meiliä profiilini osoitteeseen puhelinnumeron kera, niin soitan sinulle ja selitän asian juurta jaksain.
No päätellään sitten niin, että koska pallo ’koskettaa’ kuvatussa tilanteessa sekä vesiesteen virtuaalista rajaa että ilmaa rajojen sisäpuolella, on ilma irrelevantti tekijä sääntöjen kannalta ja vain ’koskettaminen’ virtuaaliseen rajaan on merkitsevää.
KL kirjoitti: (24.1.2012 14:13)
Minä olen sitä mieltä, että vesiesteen maapohjan (ja veden) yläpuolella oleva ilma on osa vesiestettä …..
………
Sinä olet sitä mieltä, että ko. ilmatila ei ole estettä…KL kirjoitti: (25.1.2012 16:20)
Mitä tulee vesiesteen ilmaan, tai ilmatilaan, jos tämä termi asettaa ajatuksesi paremmin raiteilleen, niin se kuuluu kiistatta vesiesteeseen ilman mitään epävarmuuksia tai reunaehtoja.
KL, olen iloinen siitä, että olet tässä asiassa saanut ajatuksesi paremmin raiteilleen 🙂
KL kirjoitti: (20.4.2015 17:53:49)
ilma ei ole vesiestettä, vaan vesiesteessä.Pitkistä keskusteluista huolimatta minulla ei ole edelleenkään selvää käsitystä siitä, onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka samalla tangentiaalisesti koskettaa vesi- tai sivuvesiesteen rajapintaa esteessä vai ulkona ja mihin sääntökohtiin perustuen.
Vesiesteen, viheriön ja hiekkaesteen määritelmissä todetaan kussakin sama perisperiaate:
Pallo on vesiesteessä kun osakin palloa koskettaa vesiestettä.
Pallo on viheriöllä, kun osakin pallosta koskettaa viheriötä.
Pallo on hiekkaesteessä, mikäli osakin palloa koskettaa estettä.
Lordien nettisivuilla Rules of Golf vesiestemääritelmäkohdan oikeassa yläreunassa liehuu pieni viiri ja ehdotus: ’Take the Quiz for this rule’. Ensimmäinen väittämä Q1 kuuluu: ’A ball lies in a water hazard when it touches the outside edge of a stake defining the water hazard.’ Oikea vastaus väittämään näyttää lordien mukaan olevan TRUE. Eli vesiesteen rajapintaa tangentiaalisestikin koskettava pallo on esteessä.
Deccarissa 26/1.5 todetaan vesiestemääritelmän olevan “vahvempi” kuin viheriön ja hiekkaesteen määritelmät:
Q: A player’s ball touches the line defining the margin of a water hazard but also touches another part of the course (e.g. a bunker or the putting green). On which part of the course is the player’s ball considered to lie?
A: The player’s ball is considered to lie in the water hazard
Ulkona-määritelmän mukaan pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Mutta, entä sitten, jos se samalla koskettaa vesiesteen rajapintaa?
Ball in Play –määritelmä ei kerro vastausta, koska ensin pitää ratkaista onko pallo ulkona vai esteessä.Ärjy kirjoitti: (27.4.2015 15:59:47)
Ulkona-määritelmän mukaan pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Mutta, entä sitten, jos se samalla koskettaa vesiesteen rajapintaa?
Silloin se ei ole kokonaan ulkona ja on siis vesiesteessä.
Ärjy kirjoitti: (27.4.2015 15:59:47)
Vesiesteen, viheriön ja hiekkaesteen määritelmissä todetaan kussakin sama perusperiaate:
Pallo on vesiesteessä kun osakin palloa koskettaa vesiestettä.
Pallo on viheriöllä, kun osakin pallosta koskettaa viheriötä.
Pallo on hiekkaesteessä, mikäli osakin palloa koskettaa estettä.
Lordien nettisivuilla Rules of Golf vesiestemääritelmäkohdan oikeassa yläreunassa liehuu pieni viiri ja ehdotus: ’Take the Quiz for this rule’. Ensimmäinen väittämä Q1 kuuluu: ’A ball lies in a water hazard when it touches the outside edge of a stake defining the water hazard.’ Oikea vastaus väittämään näyttää lordien mukaan olevan TRUE. Eli vesiesteen rajapintaa tangentiaalisestikin koskettava pallo on esteessä.
Näin näyttää olevan. Sama periaate pätee myös määritettäessä, onko pallo kentällä vai ulkona: Pallo on kentällä, jos osakin palloa koskettaa out-rajaa. Out-rajaa tangentiaalisestikin koskettava pallo on kentällä.
-
JulkaisijaArtikkelit