-
JulkaisijaArtikkelit
-
Villi veikkaus siihen vesieste/ulkona pulmaan. Pallon on oltava pelissä, jotta se voisi olla vesiesteessä. Outin puolelta vesiestettä sivuava pallo on kokonaan ulkona eikä siis pelissä, joten se ei voi olla esteessä, vaikka sitä sivuaakin. Eikä siis ole yhtä aikaa sisällä ja ulkona.
KL kirjoitti: (21.11.2015 13:01:23)
PG kirjoitti: (21.11.2015 9:15:18)
KL kirjoitti: (21.11.2015 0:21:05)
PG kirjoitti: (20.11.2015 22:13:31)
Paikallissäännöt ovat asia erikseen. Niitä sovelletaan luonnollisesti paikallissääntöjen mukaisesti. Esim. jos niissä on sanottu, että muurin takana tai kaivannossa oleva pallo on ulkona, niin ulkona se on riippumatta siitä, koskettaako se muurin tai kaivannon seinää.
Jos nyt oikein muistan, niin paikallissäännöillä ei voi kumota golfin varsinaisia sääntöjä. Nyt PG kuitenkin on jo kumoamassa niitäkin saadakseen näkemykselleen pontta.
Määritelmä: “Out of bounds’’ is beyond the boundaries of the course or any part of the course so marked by the Committee.
R&A: ’If out of bounds is defined by a wall, the Committee must clarify in the Local Rules whether the inside face of the wall defines the boundaryor, alternatively, whether a ball is only out of bounds if it is beyond the wall.’
Kuten vahvennetusta tekstistä huomaat, en ole kumoamassa paikallissäännöllä varsinaisia sääntöjä.
Mainiota. Nyt kun vielä oivallat, että muurin takana oleva pallo on tuossa jälkimmäisessä tapauksessa ulkona aivan riippumatta siitä koskettaako se tuota muuria eli rajaa vai ei. Aikaisemminhan sinä olet kivenkovaan väittänyt, että pallo on sisällä, jos se koskettaa rajapintaa. Mutta koska paikallissäännöllä ei voi kumota golfin sääntöjä, pallo ei voi olla sisällä koskettaessaan, vaan ei leikatessaan ulkorajaa. Toisin sanoen, ei voi olla niin, että joskus pallo on sisällä koskettaessaan, vaan ei leikatessaan ulkorajaa ja joskus se on ulkona.
Kiitos ja kuulemiin.
Vaihtoehtoisessa tapauksessa muurin ulkopinta ei ole rajana eikä pallon ulkona olemista ratkaista minkään pystysuoran rajapinnan perusteella. Muurin ylittänyt ja sen taakse jäänyt pallo vain on ulkona ja sillä siisti (’a ball is only out of bounds if it is beyond the wall’). Mitään tasaista muurattua ulkoseinää ei muurin takana tarvitse olla. Maapohjan erottaminen seinästä tai jopa muurin taakse pääseminen voi olla mahdoton tehtävä.
Tällä vaihtoehtoisella ulkona -määrittelyllä ei ole mitään tekemistä sen määrittelyn kanssa, jossa pallon ulkona oleminen määräytyy paalujen tai maahan maalatun rajaviivan avulla ja jossa ulkoraja kulkee pystysuoraan sekä ylös- että alaspäin.
tiikeri metsä kirjoitti: (21.11.2015 14:12:27)
Villi veikkaus siihen vesieste/ulkona pulmaan. Pallon on oltava pelissä, jotta se voisi olla vesiesteessä. Outin puolelta vesiestettä sivuava pallo on kokonaan ulkona eikä siis pelissä, joten se ei voi olla esteessä, vaikka sitä sivuaakin. Eikä siis ole yhtä aikaa sisällä ja ulkona.Entä tämä: Pallo on vesiesteessä, joten se on pelissä. Se ei siis voi olla ulkona, koska ulkona oleva pallo ei ole pelissä. Pallo on siis esteessä. MOT -hymiö.
Hyväksyt sen, että konkreettista rajapintaa koskettava pallo on ulkona, mutta väität edelleen, että abstraktia rajapintaa koskettava pallo on sisällä
Miksi säännöissä olisi moinen ristiriitaisuus?tiikeri metsä kirjoitti: (21.11.2015 17:45:23)
Hyväksyt sen, että konkreettista rajapintaa koskettava pallo on ulkona, mutta väität edelleen, että abstraktia rajapintaa koskettava pallo on sisällä
Miksi säännöissä olisi moinen ristiriitaisuus?Missä näin olen väittänyt?
P.S. En taida vähään aikaan ehtiä vastaamaan viesteihisi, mutta katso esim. vastaustani #264, jossa määrittelit muurin olevan sisällä ja muurin ulkopuoleisen alueen ulkona olevaksi. Lue myös tarkkaan, mitä KL:lle vastasin. (Muurin ulkopinta ei ole rajana. Pallo ei siis voi koskettaa muurin takana konkreettista rajaa).
Jos muuri on kokonaan ’sisällä’ ja muurin takainen tila ’ulkona’, niin missäs se raja sitten on muualla kuin muurin pinnassa???
Oikeasti edelleen on parasta unohtaa koko ajatusleikki rajapinnasta ja pisteestä. Pinta kun on edelleen kaksiulotteinen ja piste nollaulotteinen. Nollaulotteisen pisteen sijannilla kaksiulotteisella tasolla ei ole minkäänlaista merkitystä tässä keississä. On helpompi hahmottaa kolmiulotteinen tila ’ulkona’ ja kolmiulotteinen tila ’sisällä’. Pallo on kokonaan ulkona,kun siitä ei osakaan ole tilassa ’sisällä’. Koska mikään osa ei voi olla muussa tilassa.tiikeri metsä kirjoitti: (22.11.2015 16:52:54)
Jos muuri on kokonaan ’sisällä’ ja muurin takainen tila ’ulkona’, niin missäs se raja sitten on muualla kuin muurin pinnassa???Näin määriteltynä se onkin muurin pinnassa. Siten tämä tapaus vastaa vesiestepaalua koskettavaa palloa, joka on sisällä vesiesteessä, kuten itse paalukin. Paikallissääntö, joka sanoo muurin takana olevan pallon olevan ulkona, on erilainen tapaus.
tiikeri metsä kirjoitti: (22.11.2015 16:52:54)
Oikeasti edelleen on parasta unohtaa koko ajatusleikki rajapinnasta ja pisteestä. Pinta kun on edelleen kaksiulotteinen ja piste nollaulotteinen. Nollaulotteisen pisteen sijannilla kaksiulotteisella tasolla ei ole minkäänlaista merkitystä tässä keississä. On helpompi hahmottaa kolmiulotteinen tila ’ulkona’ ja kolmiulotteinen tila ’sisällä’. Pallo on kokonaan ulkona,kun siitä ei osakaan ole tilassa ’sisällä’. Koska mikään osa ei voi olla muussa tilassa.Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, mutta vain lordien tarkoitus ratkaisee. Säännöissä ei erotella sivuamista leikkaamisesta. Atomin tarkkuutta ei vaadita. ’Leikkaava pallo on sisällä, mutta sivuava pallo ulkona!’ Eivät lordit ole voineet tätä tarkoittaa. Sivuamista on mahdoton nähdä.
Lordit saattavat vaatia tarkkuutta sääntöjen noudattamisessa, mutta jättävät (ainakin joskus) turhan saivartelun väliin. Vesiestepaaluun nojaava pallo on vesiesteessä, vaikka paalu olisi pelialueen puolelle kallellaan ja siten rajatarkastelun mukaan vesiesteen ulkopuolella. Muurin takana oleva pallo on ulkona, vaikka muurin ulkoseinän ja maanpinnan yhteisen leikkausviivan perusteella tehdyt tarkastelut (jossa ulkoraja kulkee pystysuoraan sekä ylös- että alaspäin) osoittaisivat muurin kolossa tai seinän painanteessa olevan pallon olevan sisällä. Paaluun nojaava pallo on aina vesiesteessä ja muurin takana oleva pallo OB (jos paikallissäännöt niin sanovat). Yksinkertaista ja selkeää.
Teoriassa sivuaminen on leikkaamista. Käytännössä sivuamisen todennäköisyys on nolla. Siten kentän rajalla oleva pallo on aina kentällä ja vesiesteen rajalla oleva vesiesteessä. Tämä ei kuitenkaan kata kaikkia rajatilanteita, sillä joskus kentällä oleva pallo voi olla ulkona! Milloin?
’Ulkona -rajalla ei koskaan ulkona, vesiesteen rajalla aina esteessä.’
Tämä muistisääntö kattaa myös kentällä ulkona -tilanteet.
Pallosta täytyy olla jokin osa ’sisällä’, jos se ei ole kokonaan ’ulkona’. Mikähän osa siitä rajaa sivuavasta pallosta tarkkaan ottaen on sisällä? Piste ei kelpaa, sillä piste ei ole pallon osa. Nollaulotteisia pisteitä kasaamalla ei saa aikaiseksi kolmiulotteista palloa, vaikka olisi ziljoona pistettä käytettävissä. Mikään kolmiulotteinen osa pallosta ei voi myöskään olla ’rajalla’, koska rajan paksuus ja siten tilavuus on nolla.
Kaikille muille paitsi tiikerille avoin kysymys;
Miten muurin päällä oleva pallo tuomitaan?
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (23.11.2015 10:52:25)
Kaikille muille paitsi tiikerille avoin kysymys;
Miten muurin päällä oleva pallo tuomitaan?
Muurin status täytyy määritellä kentän paikallissäännöissä. Niissä kentän ulkoraja määritellään kulkevaksi joko muurin sisäpinnassa tai sitten ulkopinnassa. Edellisessä tapauksessa pallo on sisällä niin kauan kuin se on muurin kentän puolella, toisin sanoen muurin päällä oleva pallo on siten ulkona. Jälkimmäisessä tapauksessa pallo taasen on ulkona, kun se on muurin toisella puolella, tosin sanoen sellaisessa tapauksessa muurin päällä oleva pallo on sisällä.
Käytännön syistä on kätevämpää määritellä asia tuon ensimmäisen vaihtoehdon mukaan.
PG kirjoitti: (23.11.2015 9:34:18)
tiikeri metsä kirjoitti: (22.11.2015 16:52:54)
Jos muuri on kokonaan ’sisällä’ ja muurin takainen tila ’ulkona’, niin missäs se raja sitten on muualla kuin muurin pinnassa???Näin määriteltynä se onkin muurin pinnassa. Siten tämä tapaus vastaa vesiestepaalua koskettavaa palloa, joka on sisällä vesiesteessä, kuten itse paalukin. Paikallissääntö, joka sanoo muurin takana olevan pallon olevan ulkona, on erilainen tapaus.
tiikeri metsä kirjoitti: (22.11.2015 16:52:54)
Oikeasti edelleen on parasta unohtaa koko ajatusleikki rajapinnasta ja pisteestä. Pinta kun on edelleen kaksiulotteinen ja piste nollaulotteinen. Nollaulotteisen pisteen sijannilla kaksiulotteisella tasolla ei ole minkäänlaista merkitystä tässä keississä. On helpompi hahmottaa kolmiulotteinen tila ’ulkona’ ja kolmiulotteinen tila ’sisällä’. Pallo on kokonaan ulkona,kun siitä ei osakaan ole tilassa ’sisällä’. Koska mikään osa ei voi olla muussa tilassa.Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, mutta vain lordien tarkoitus ratkaisee. Säännöissä ei erotella sivuamista leikkaamisesta. Atomin tarkkuutta ei vaadita. ’Leikkaava pallo on sisällä, mutta sivuava pallo ulkona!’ Eivät lordit ole voineet tätä tarkoittaa. Sivuamista on mahdoton nähdä.
Lordit saattavat vaatia tarkkuutta sääntöjen noudattamisessa, mutta jättävät (ainakin joskus) turhan saivartelun väliin. Vesiestepaaluun nojaava pallo on vesiesteessä, vaikka paalu olisi pelialueen puolelle kallellaan ja siten rajatarkastelun mukaan vesiesteen ulkopuolella. Muurin takana oleva pallo on ulkona, vaikka muurin ulkoseinän ja maanpinnan yhteisen leikkausviivan perusteella tehdyt tarkastelut (jossa ulkoraja kulkee pystysuoraan sekä ylös- että alaspäin) osoittaisivat muurin kolossa tai seinän painanteessa olevan pallon olevan sisällä. Paaluun nojaava pallo on aina vesiesteessä ja muurin takana oleva pallo OB (jos paikallissäännöt niin sanovat). Yksinkertaista ja selkeää.
Teoriassa sivuaminen on leikkaamista. Käytännössä sivuamisen todennäköisyys on nolla. Siten kentän rajalla oleva pallo on aina kentällä ja vesiesteen rajalla oleva vesiesteessä. Tämä ei kuitenkaan kata kaikkia rajatilanteita, sillä joskus kentällä oleva pallo voi olla ulkona! Milloin?
’Ulkona -rajalla ei koskaan ulkona, vesiesteen rajalla aina esteessä.’
Tämä muistisääntö kattaa myös kentällä ulkona -tilanteet.
Muuhun en ota kantaa, mutta jos pallo koskettaa paalua (out tai vesieste) ja paalu on kallellaan väylän suuntaan, niin ainakin aikaisemmin on todettu, että koska linja kuljee maanrajassa, nuo paalut saa oikaista pystysuoraan. Tällöin käsittääkseni koskettamista ei enää tapahdu. Eikö näin ?
Putti-Possu kirjoitti: (23.11.2015 12:31:53)
Muuhun en ota kantaa, mutta jos pallo koskettaa paalua (out tai vesieste) ja paalu on kallellaan väylän suuntaan, niin ainakin aikaisemmin on todettu, että koska linja kuljee maanrajassa, nuo paalut saa oikaista pystysuoraan. Tällöin käsittääkseni koskettamista ei enää tapahdu. Eikö näin ?
Älä ainakaan out-paaluun koske.
Kyllä mä edelleen tuomitsisin että se pallo on vedessä.
Putti-Possu kirjoitti: (23.11.2015 12:31:53)
PG kirjoitti: (23.11.2015 9:34:18)
tiikeri metsä kirjoitti: (22.11.2015 16:52:54)
Jos muuri on kokonaan ’sisällä’ ja muurin takainen tila ’ulkona’, niin missäs se raja sitten on muualla kuin muurin pinnassa???Näin määriteltynä se onkin muurin pinnassa. Siten tämä tapaus vastaa vesiestepaalua koskettavaa palloa, joka on sisällä vesiesteessä, kuten itse paalukin. Paikallissääntö, joka sanoo muurin takana olevan pallon olevan ulkona, on erilainen tapaus.
tiikeri metsä kirjoitti: (22.11.2015 16:52:54)
Oikeasti edelleen on parasta unohtaa koko ajatusleikki rajapinnasta ja pisteestä. Pinta kun on edelleen kaksiulotteinen ja piste nollaulotteinen. Nollaulotteisen pisteen sijannilla kaksiulotteisella tasolla ei ole minkäänlaista merkitystä tässä keississä. On helpompi hahmottaa kolmiulotteinen tila ’ulkona’ ja kolmiulotteinen tila ’sisällä’. Pallo on kokonaan ulkona,kun siitä ei osakaan ole tilassa ’sisällä’. Koska mikään osa ei voi olla muussa tilassa.Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, mutta vain lordien tarkoitus ratkaisee. Säännöissä ei erotella sivuamista leikkaamisesta. Atomin tarkkuutta ei vaadita. ’Leikkaava pallo on sisällä, mutta sivuava pallo ulkona!’ Eivät lordit ole voineet tätä tarkoittaa. Sivuamista on mahdoton nähdä.
Lordit saattavat vaatia tarkkuutta sääntöjen noudattamisessa, mutta jättävät (ainakin joskus) turhan saivartelun väliin. Vesiestepaaluun nojaava pallo on vesiesteessä, vaikka paalu olisi pelialueen puolelle kallellaan ja siten rajatarkastelun mukaan vesiesteen ulkopuolella. Muurin takana oleva pallo on ulkona, vaikka muurin ulkoseinän ja maanpinnan yhteisen leikkausviivan perusteella tehdyt tarkastelut (jossa ulkoraja kulkee pystysuoraan sekä ylös- että alaspäin) osoittaisivat muurin kolossa tai seinän painanteessa olevan pallon olevan sisällä. Paaluun nojaava pallo on aina vesiesteessä ja muurin takana oleva pallo OB (jos paikallissäännöt niin sanovat). Yksinkertaista ja selkeää.
Teoriassa sivuaminen on leikkaamista. Käytännössä sivuamisen todennäköisyys on nolla. Siten kentän rajalla oleva pallo on aina kentällä ja vesiesteen rajalla oleva vesiesteessä. Tämä ei kuitenkaan kata kaikkia rajatilanteita, sillä joskus kentällä oleva pallo voi olla ulkona! Milloin?
’Ulkona -rajalla ei koskaan ulkona, vesiesteen rajalla aina esteessä.’
Tämä muistisääntö kattaa myös kentällä ulkona -tilanteet.
Muuhun en ota kantaa, mutta jos pallo koskettaa paalua (out tai vesieste) ja paalu on kallellaan väylän suuntaan, niin ainakin aikaisemmin on todettu, että koska linja kuljee maanrajassa, nuo paalut saa oikaista pystysuoraan. Tällöin käsittääkseni koskettamista ei enää tapahdu. Eikö näin ?
Hyvä huomautus, eiköhän se näin ole ainakin vesiestepaalua koskien. Sehän on liikuteltava haitta. En löydä järkiperustetta sille, ettei näin saisi tehdä. Eli väitteeni, että paaluun nojaava pallo on aina vesiesteessä, on nyt omasta mielestänikin väärä. Toisaalta ymmärrän R&A:n Quiz –osiossa olevan tiedon niin, että paalun oikaisemista ei vaadita. Out-paalut eivät ole haittoja ja niiden katsotaan olevan kiinteästi paikoillaan. Niiden suhteen noudattaisin TT:n neuvoa, varmuuden vuoksi.
KL kirjoitti: (23.11.2015 11:18:31)
Käytännön syistä on kätevämpää määritellä asia tuon ensimmäisen 8sisäreuna) vaihtoehdon mukaan.Kiitos KL, täyttä asiaa kuten aina.
Mahtaneeko sitten ulkoreunaa kannattaa käyttää käytännön esimerkkinä?
E: Lukihärö
KL kirjoitti: (23.11.2015 11:18:31)
Muurin status täytyy määritellä kentän paikallissäännöissä. Niissä kentän ulkoraja määritellään kulkevaksi joko muurin sisäpinnassa tai sitten ulkopinnassa.
Ulkona -määritelmästä seuraa, että ulkona olevan tilan rajapinta on pystysuora. Muurin pinta on kuitenkin usein vino ja kuhmurainen kuten tässä (video). Kumoaako muuria koskeva paikallissääntö varsinaiset säännöt? Miten ulkoraja jatkuu muurin yläpuolella, jos muurin pinta ei ole pystysuora? (Pallo puun oksalla muurin yläpuolella…)
PG:ltä vielä odatan vastausta viestin 283 kysymykseen. Korjaisin PG:n muistisäännön sääntöjen mukaiseen muotoon. Mikään osa pallosta ei voi olla muuta kuin ’ulkona’ tai ’sisällä’. Loogisesti pallo on kokonaan ’ulkona’ kun yksikään osa ei ole ’sisällä’. Siispä Pallo on kokonaan ulkona, kun siitä ei ole havaittavaa osaa sisällä.
Mun säännöissä lukee että pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Varmaan vanha versio.
Aivan totta. Lause ’pallo on kokonaan ulkona’ on kuitenkin loogisesti yhtäpitävä lauseen ’mikään osa pallosta ei ole sisällä’ kanssa. Ei siis ole sääntö vaan tulkinta. ’Ulkona-rajalla ei koskaan ulkona’ lauseen ongelmanahan on muurin tai kaivannon seinämään nojaava pallo, joka on selvästi sekä rajalla että ulkona. Luulen, että juurikin näitä tapauksia ajatellen sääntöä ei ole kirjattu muotoon: Pallo on pelialueella, kun se koskettaa pelialuetta.
tiikeri metsä kirjoitti: (23.11.2015 10:07:18)
Pallosta täytyy olla jokin osa ’sisällä’, jos se ei ole kokonaan ’ulkona’. Mikähän osa siitä rajaa sivuavasta pallosta tarkkaan ottaen on sisällä? Piste ei kelpaa, sillä piste ei ole pallon osa. Nollaulotteisia pisteitä kasaamalla ei saa aikaiseksi kolmiulotteista palloa, vaikka olisi ziljoona pistettä käytettävissä.Mikään kolmiulotteinen osa pallosta ei voi myöskään olla ’rajalla’, koska rajan paksuus ja siten tilavuus on nolla.Miksei noinkin voisi ajatella. Siinä on vain se paha puoli, että se johtaa ristiriitaan. Tarkoittaa siis sitä, että lordit tarkastelevat ’kokonaan ulkona’ olemista etäisyyden kannalta, kuten geometriassa on opittu, eikä atomien, hiukkasten tai tilavuuden kannalta. Tällöin ristiriitaa ei synny. Mistään sisällä olemisesta ei edes ole kysymys, vaan rajan ulkopuolella olemisesta. (Määr: ’Ulkona’ on kentän rajojen ulkopuolella oleva alue). Rajalla oleva ei ole rajan ulkopuolella.
Pallon määritelmä: Geometrisesti pallo on niiden pisteiden joukko, joiden etäisyys kolmiulotteisen avaruuden pisteestä on vakio (geometriastahan on kyse). Olet siis oikeassa siinä, että ziljoona pistettä ei riitä, ei lähellekään. Niitä pitää olla ääretön määrä. Tosin tällä seikalla ei ole mitään tekemistä käsiteltävänä olevan asian kanssa.
Voi olla himpun verran vaikeaa määritellä saatika käytännössä todeta, kuinka paljon rajasta pitää olla irti ollakseen ulkona. Sen sijaan on aika yksiselitteistä todeta, että pallosta ei näy olevan osaakaan sisällä. Edes äärettömästä määrästä pisteitä ei saa koottua palloa. Ääretön kertaa nolla on edelleen nolla. Et vastannut kysymykseen, mikä osa rajaa sivuavasta pallosta on sisällä. Piste tai ääretön määrää pisteitä rajalla ei kelpaa.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (23.11.2015 12:41:26)
Putti-Possu kirjoitti: (23.11.2015 12:31:53)
Muuhun en ota kantaa, mutta jos pallo koskettaa paalua (out tai vesieste) ja paalu on kallellaan väylän suuntaan, niin ainakin aikaisemmin on todettu, että koska linja kuljee maanrajassa, nuo paalut saa oikaista pystysuoraan. Tällöin käsittääkseni koskettamista ei enää tapahdu. Eikö näin ?
Älä ainakaan out-paaluun koske.
Kyllä mä edelleen tuomitsisin että se pallo on vedessä.
Juu tuo out-tilanne ei taida koskea muuta kuin sitä ’vinoa muuria’ tai vast, jossa out-raja kulkeekin ulkopuolella eikä sisäpuolella. Mutta jos Out-paalu on selvästi siirtynyt paikoiltaan esim kentänhoitikoneesta johtuen tai muuten vaan, kai sen saa paikoilleen asettaa (olen muuten useinkin iskenyt valkoisen tolpan takaisin koloonsa).
Mitä tulee tuohon vesiestetolppaan, nehän voivat olla ihan missä vaan ja erityisesti ne kuuluu asettaa paikoilleen pystysuoraan. Ja vaikka pallo liikkuu, kai irtohaitan määritelmä pätee. Siis edellyttäen, että tolppa ei ole paikoillaan. Tilanne ei edes ole kovin teoreettinen, vaan aika usein myös näin tapahtuu (varsinkin kun tolppa makaa maassa lappeeltaan)
Et sä saa outtipaalua räpelöidä (siis kisa- tai tasoituskierroksella. Muuten vaan pelattaessa on jopa vähän velvollisuus).
Kyllä mä kisoissa soittaisin tuomarin paikalle laittamaan sen vesiestepaalunkin. Ne on toimikunnan vastuulla.
PG kirjoitti: (23.11.2015 17:05:21)
tiikeri metsä kirjoitti: (23.11.2015 10:07:18)
Pallosta täytyy olla jokin osa ’sisällä’, jos se ei ole kokonaan ’ulkona’. Mikähän osa siitä rajaa sivuavasta pallosta tarkkaan ottaen on sisällä? Piste ei kelpaa, sillä piste ei ole pallon osa. Nollaulotteisia pisteitä kasaamalla ei saa aikaiseksi kolmiulotteista palloa, vaikka olisi ziljoona pistettä käytettävissä.Mikään kolmiulotteinen osa pallosta ei voi myöskään olla ’rajalla’, koska rajan paksuus ja siten tilavuus on nolla.Miksei noinkin voisi ajatella. Siinä on vain se paha puoli, että se johtaa ristiriitaan. Tarkoittaa siis sitä, että lordit tarkastelevat ’kokonaan ulkona’ olemista etäisyyden kannalta, kuten geometriassa on opittu, eikä atomien, hiukkasten tai tilavuuden kannalta. Tällöin ristiriitaa ei synny. Mistään sisällä olemisesta ei edes ole kysymys, vaan rajan ulkopuolella olemisesta. (Määr: ’Ulkona’ on kentän rajojen ulkopuolella oleva alue). Rajalla oleva ei ole rajan ulkopuolella.
Pallon määritelmä: Geometrisesti pallo on niiden pisteiden joukko, joiden etäisyys kolmiulotteisen avaruuden pisteestä on vakio (geometriastahan on kyse). Olet siis oikeassa siinä, että ziljoona pistettä ei riitä, ei lähellekään. Niitä pitää olla ääretön määrä. Tosin tällä seikalla ei ole mitään tekemistä käsiteltävänä olevan asian kanssa.
Geometrian osaaminen on hyvä. Nyt kun vielä ymmärrät, että piste on abstrakti käsite, jolla ei ole pituutta, ei leveyttä eikä syvyyttä. Sitä käytetään geometriassa ilmaisemaan paikkaa. Kun pallon pinta määritellään pistejoukoksi, jossa kaikkien pisteiden etäisyys on vakio tietystä pisteestä. Se ei tarkoita, että pallon pinta koostuu pisteistä, vaan että jokainen kohta pallon pinnasta on yhtä kaukana keskipisteestä. Piste, jossa golfpallo sivuaa ulkorajaa, on vain paikkamääritelmä, joka ei ole sen paremmin pallon kuin kentänkään sisällä.
Käytännönläheisemmin. Jos on tarkoitettu, että pelialuetta koskettava pallo on pelialueella, niin miksi ihmeessä sitä ei ole sääntöihin niin kirjoitettu?Tasamaan tuuppari kirjoitti: (23.11.2015 16:04:00)
Mun säännöissä lukee että pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Varmaan vanha versio.
Mulla on sama versio. Ei siinä lue, että pallo on ulkona, kun sen etäisyys rajasta on enemmän kuin nolla.
tiikeri metsä kirjoitti: (23.11.2015 18:06:59)
Jos on tarkoitettu, että pelialuetta koskettava pallo on pelialueella, niin miksi ihmeessä sitä ei ole sääntöihin niin kirjoitettu?Joko sä olet lopettanut muijas hakkaamisen?
(Tahtoo sanoa, ett juuri siitähän te keskustelutte että mitä siinä sanotaan)
-
JulkaisijaArtikkelit