Etusivu › Foorumit › Yleistä › Peuramaa: Suuromistajan konkurssin vaikutus golfyhtiön toimintaan ja talouteen
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Opettavat prot saivat lähteä Peuramaalta tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt Peuramaan uutisissa näyttää olevan myös pitkäaikainen kenttämestarikin saaneen lähteä. Ainakin sanamuodosta päätellen ”lopettamisesta päätettiin yhteistyössä hallituksen kanssa” viittaisi siihen. Uutisen mukaan Peuramaa ei etsi uutta kenttämestaria vaan tiedottaa asiasta lisää myöhemmin syksyllä. Meinaakohan Peuris yhdistää kentänhoidon naapurin kanssa?
Peuramaa ei ole yhdistämässä kentänhoitoa kenenkään kanssa.
Terveisin
Juha Ruponen
Toimitusjohtaja
Oy Peuramaa Golf Hjortlandet Golf AbHyvää poikkeustila-aikaa!
Peuramaan golfyhtiön hallituksen jäsenen ja vahvan miehen liiketoimia tutkitaan jälleeen. Tällä kertaa poliisi epäilee, että Lahden konserttitalon omistaneissa yhtiöissä on tapahtunut talousrikoksia.
Asian nosti julkisuuteen Yle, jonka mukaan ”Rikosepäily liittyy Lahden konserttitalon kiinteistöyhtiöihin. Ylen tietojen mukaan kyse oli siitä, että sijoittajilta kerätyillä varoilla rahoitettiin todellisuudessa liikemiehen maltalaispankin pelastusoperaatiota.”
Surullista luettavaa Ylen uutisissa 7.4.2020. Lue lisää:https://yle.fi/uutiset/3-11289785Hämmästyttävän hitaasti viranomaiset reagoivat asiaan. Tuon ”vahvan” miehen olisi pitäny istua kaltereiden takana jo kauan sitten. Noh, sinnehän hän ennemmin tai myöhään päätyykin. Mielenkiinnolla seuraan mihin asentoon Peuramaa Golf joutuu, kun ”vahva” mies ei saa koronan takia pelilippuja myytyä tänä vuonna, kattaakseen omistuksensa yhtiövastikkeita. Eiköhän hallituksen jäsenen osakkeita päädy taas yhtiön haltuun. Herätkää siellä peuramaalla jo 🙂
Samaa mieltä, reagointi viranomaisten taholta todella hidasta. Luin ihan muistin virkistämiseksi Ylen ja mm Seuran jutut tästä ”vahvasta ” miehestä. On se kokonaisuus niin sekava muttei kuitenkaan epäselvä=). Niin hyvähenkinen ja toimiva kuin Peuramaa golf on ollutkin, niin monilta vielä jäseninä olevilta kuullut, ei ole enää ainakaan hyvä fiilis tallessa, eikä ole ”vahvan” miehen muissakaan projekteissaan jälkeensäjättämä taloudellinen kädenjälki ollut positiivinen.
Nythän ihan tuoreena keskustelunaiheena Koronan takia tilatut kiinalaiset hengityssuojaimet, sielläkin ”vahva ” mies, tosin eri kuin Peuramaan tapauksessa ,ja myös ”vahva” nainen nähneet hädän hetkellä hyvän business mahdollisuuden, ja Suomen asiaan liittyvät viranomaiset/poliitikot ovat tapauksessa ulkona kuin lumiukot.kukaties…sielläkin ”vahva ” mies, tosin eri kuin Peuramaan tapauksessa ,ja myös ”vahva” nainen nähneet hädän hetkellä hyvän business mahdollisuuden, ja Suomen asiaan liittyvät viranomaiset/poliitikot ovat tapauksessa ulkona kuin lumiukot.
Juuri tällä hetkellä on isoa rahaa jaossa, käytännössä lähes määrättömästi. Se on varmaan että kaikki mahdolliset ”hämärä-heikit” ovat käsiojossa.
– enkä usko että kovin monen täytyy jäädä ilman..
– ja se joka ymmärtää vaatia mahdollisimman paljon hyötyy eniten.Ongelma on siinä että 99% tuen tarvitsijoista on rehellisiä yrittäjiä joiden tukeminen on välttämätöntä.
Toisaalta tulee vielä monta kertaa käymään kuten tässä julkisuudessa olleessa ”kiinan hengityssuojainten hankinnassa”..
– rehellinen yritys ja yrittäjä suljettiin hankinnan ulkopuolelle…ja ”koijarit” valittiin toimittajiksi. (ja nyt hekin riitelevät keskenään saaliista)ESS, Heinäkuu 2020: Lahden konserttitalon taustayhtiöiden rikostutkinta venyy syksyyn – Poliisi vaikenee täysin, mitä asiassa on selvinnyt
Lahden konserttitalon taustayhtiöiden rahaliikenteestä on jo ehditty käydä käräjiä, mutta mahdollisten rikosten selvittäminen on vielä pahasti kesken. Mitä on tähän mennessä selvinnyt, sitä viranomaiset eivät kerro.
Lahden konserttitalon taustayhtiöihin liittyvät varainsiirrot teettävät poliisilla töitä vielä useita kuukausia. Jutun tutkinnanjohtaja Minna Riski Hämeen poliisilaitokselta kertoo, että selvitettävänä on muun muassa velallisen rikoksia.
Mitään muuta Riski ei asiasta halua sanoa. Hän ei ota kantaa, kuinka monta henkilöä on kuulusteltu tai keitä kuulustellaan rikoksesta epäiltyinä. Riski ei myöskään halua arvioida tutkinnan valmistumisajankohtaa sen tarkemmin.Asunto oy Lahden Konsertin (sittemmin Helsingin Konsertin) konkurssipesän hoitaja, asianajaja Kirsi Eksymä on asiasta niin ikään erittäin vaitonainen.– En voi keskeneräisiä rikosasioita kommentoida ollenkaan, en voisi kommentoida edes velkojille.
TUTKINTA LIITTYY yhtiökolmikkoon, joka aikanaan oli mukana Lahden konserttitalon peruskorjauksessa ja osin myös konserttitalon torniosan rakentamisessa. Yhtiöiden välillä oli vilkasta rahaliikennettä, jota velkojat eivät sittemmin hyvällä silmällä katsoneet.
Tapahtumien polttopisteessä oli liikemieskaksikko Pasi Tinnilä ja Mika Lehto, jotka olivat johtoasemissa kolmen yhtiön konsernissa. Tinnilä teki bisnestä Liberi-yhtiönsä kautta, ja Mika Lehto operoi konsernissa Revestor oy:llään.
Konserttitalon yhä keskeneräisen asuintornin aikanaan omistanut Asunto oy Helsingin Konsertti teki maaliskuussa 2018 konkurssin, jossa velat olivat seitsemän miljoonaa euroa varoja suuremmat. Asuntoyhtiön omistanut Lahden Konsertti Holding oy kaatui muutamaa kuukautta myöhemmin.
KONSERTTITALON MUSIIKKITILAT omistava Kiinteistö oy Lahden konserttitalo on yhtiökolmikosta ainoa, joka vielä on jäljellä. Kiinteistöyhtiö siirtyi vuoden 2016 lopulla Ylen eläkesäätiön omistukseen. Osa velkojista on siviilikanteiden avulla yrittänyt saada kiinteistöosakeyhtiöltä omiaan pois, mutta toistaiseksi heikolla menestyksellä.
Helsinkiläisen konsulttiyhtiön Linerik oy:n esittämä 512 000 euron vaatimus kiinteistöyhtiöltä ei mennyt läpi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa, ja juttu odottaa nyt Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisua.
Niin ikään helsinkiläinen rakennuttamisen kehittämiseen erikoistunut Sarmale Investments oy peräsi Kiinteistö oy Lahden konserttitalolta kanteellaan miljoonaa euroa, mutta turhaan. Kantaja tyytyi Päijät-Hämeen käräjäoikeuden hylkäävään päätökseen.
SOTAKIRVEET HAUDATTIIN lisäksi Helsingin käräjäoikeudessa, jossa Helsingin Konsertti Holding oy:n konkurssipesä peräsi Mika Lehdon Revestor oy:ltä takaisin yli 2,4 miljoonan euron lainaa.
Vaatimus liittyi monimutkaiseen rahankierrätykseen, mutta osapuolet sopivat jutun tämän vuoden tammikuussa. Koska sopimus tehtiin oikeudenkäynnin ulkopuolella, sen sisältö ei ole julkinen.
Samoin Asunto oy Helsingin Konsertin konkurssipesä sopi kiinteistöosakeyhtiö Lahden konserttitalon kanssa riitajuttunsa, jossa pesä vaati vastaajalta takaisinsaantikanteella noin miljoonaa euroa. Tämänkin sovinnon sisältö on salainen. Juttu oli vireillä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.
ESS – Syyskuu, 2020: Pyhäniemen kartanon isännälle Mika Lehdolle syyte törkeästä kavalluksesta – syyttäjän mielestä Långvik Southin osakekaupat toteutuivat ilman valtakirjoja
Konkurssiin ajautuneen kirkkonummelaisen Långvik Southin osakekaupoista käydään jälleen oikeutta. Kaupoissa mielestään vahinkoa kärsineet yhtiön vähemmistöosakkaat hakevat nyt rikosoikeuden kautta korvausta tappiolleen, ja syyttäjä puolestaan vaatii liikemies Mika Lehdolle rangaistusta törkeästä kavalluksesta.
Hollolan Pyhäniemen kartanon omistaja, liikemies Mika Lehto joutuu syytteeseen törkeästä kavalluksesta. Epäilty rikos liittyy kirkkonummelaisen Långvik South oy:n osakekauppaan, jossa Lehto tutkintatietojen mukaan myi osakkeet miljardööri Antti Herlinin omistamalle Security Trading oy:lle.
ESS ei keskiviikkona puhelimitse eikä sähköpostitse tavoittanut Lehtoa kommentoimaan syytettä. Jutun käsittelypäivää Helsingin käräjäoikeudessa ei ole määrätty, mutta 3–5 päivää kestävä pääkäsittely päästään järjestämään vasta ensi vuoden puolella.
– Syksy on syyttäjällä ja oikeudella jo täynnä, sanoo syyttäjä Petteri Perälä Etelä-Suomen syyttäjäalueelta.Herliniä ja Security Tradingia kauppaneuvotteluissa edustanutta miestä on kuulusteltu epäiltyinä avunannosta rikokseen. Heidän osaltaan syyttäjä teki kuitenkin syyttämättäjättämispäätöksen.
OIKEUDENKÄYNTIIN JOHTAVA osakekauppa tehtiin 10.5.2016. Tuolloin Lehto myyjäpuolen edustajana myi Långvik South-kiinteistöyhtiön Herlinin yhtiölle. Sittemmin konkurssin tehneellä kiinteistöyhtiöllä oli Kirkkonummen Långvikin lahden etelärannalla laaja merenranta-alue. Velattomaksi kauppahinnaksi tuli 1,5 miljoonaa euroa, ja se maksettiin Lehdon vaatimuksesta hänen maltalaiseen Nemea-pankkiinsa. Kaupalla oli kiire.
Långvik Southin neljä vähemmistöosakasta nostivat jälkikäteen äläkän, koska heidän mukaansa Lehto oli hoitanut kiinteistöyhtiön osakekaupan ilman heidän suostumustaan ja heidän tietämättään. He katsoivat kärsineensä tuntuvaa vahinkoa Lehdon menettelyn vuoksi ja tekivät tutkintapyynnön poliisille.
Långvik Southin kauppoja on käräjöity aikaisemminkin riita-asiana.
Ostajayritystä eli Herlinin Security Tradingia edustanut mies kertoi saaneensa käsityksen, että Lehdolla oli vähemmistöosakkailta suullinen valtakirja. Kirjallisena sitä ei kaupantekohetkellä ollut nähtävissä, mutta Lehdon sanaa ei ollut miehen mukaan syytä epäillä.
Paikalla ollut Herlinin lakimies muisti niin ikään kuulleensa Lehdolta, että tällä on muilta osakkailta suullinen valtakirja tai suullinen valtuutus. Lakimieskin oli luottanut saamaansa tietoon.
SYYTTÄJÄN ARVIO Långvik-kaupoista on, että vähemmistöosakkaiden valtakirjoja ei ollut olemassakaan. Lehdolla ei ole ollut muiden osakkaiden valtuutusta osakkeiden myyntiin, joten hänen on katsottava todennäköisin syin syyllistyneen törkeään kavallukseen. Syyttäjä kiinnittää huomiota siihen, että Långvikin vähemmistöosakkaat ovat kaikki yhtäpitävästi kertoneet sivuutetuiksi tulemisestaan.
Security Tradingia edustaneen miehen olisi syyttäjän mielestä pitänyt varmistaa, että valtakirjat ovat kunnossa ja vähemmistöosakkaiden suostumus kauppoihin on saatu. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida etenkin tässä tapauksessa, kun Lehto kiirehti kauppoja, kauppasumma oli huomattava, rahat oltiin siirtämässä maltalaiseen pankkiin ja myynnissä oli Långvik Southin koko osakekanta.
Näyttämättä kuitenkin jäi, että Security Tradingin edustaja olisi varsinaisesti tiennyt valtakirjojen puutteesta tai siitä, että kyseessä oli kavallusrikos. Siten syyte miestä vastaan jää nostamatta. Asianomaisen henkilön toiminta kauppojen valmistelussa oli syyttäjän arvion mukaan lähinnä törkeää huolimattomuutta.
Syyttämättä jättämisen puolesta puhui lisäksi se, että ostajapuoli oli saanut muidenkin kuin Lehdon kautta tietoja Långvik Southin osakkaiden mahdollisesta halusta osakekauppoihin. Tuolloin ei olisi ollut syytä epäillä Lehdon olevan kaupoissa liikkeellä omin päin.
ANTTI HERLIN oli hyväksynyt kauppahinnan ja allekirjoittanut Långvik Southin kauppakirjan Security Tradingin omistajana. Herlin kertoi kuulusteluissa, ettei hänellä ollut aihetta kyseenalaistaa Mika Lehdon valtuuksia myydä Långvikin osakkeita.
Herlinillä ei ollut muistikuvaa, toimitettiinko Långvik Southin vähemmistöosakkaiden valtakirjoja kaupantekotilaisuuteen. Hän kiisti kuulusteluissa syyllistyneensä avunantoon törkeässä kavalluksessa.
Samaan kaupantekotapahtumaan liittyy vielä Security Tradingia avustanut kiinteistöasiantuntija, mutta häntä ei ole epäilty mistään rikoksesta.
Heidän osaltaan..? Kenellä laskutaito kaipaa huoltoa?
Eikös viittaus tarkoita sekä Antti Herliniä, että avustajaa … mahdollista voisi kaiketi olla myös kolmantena Security Trading Oy.
Epäselväksi tosin jäi, tai en muista, miten nuo Peuramaan osakkeet siirtyivät (vai liittyivätkö lainkaan) Långvik Southin yhtiökauppaan?
Vain yksi henkilö oli oli epäiltynä. Yhteen henkilöön ei viitata sanalla ’heidän’. Tosin olihan siinä jo sählätty kirjoittamalla ’miestä on kuulusteltu epäiltyinä’. Taas on päästetty kielitaidoton henkilö kirjoittamaan tärkeä muistio.
Firmoja ei muutenkaan voida kuulustella eikä edes epäillä. Rikokseen syyllistyy aina henkilö, olkoonkin että yrityksille voidaan langettaa uhkasakkoja. Yritystä ei kuitenkaan voi laittaa vankilaan eikä edes saattaa oikeuden eteen, ainakaan käsittääkseni.
HÖH! Siis tekstissä lukee ”Herliniä ja … miestä” kuulusteltu… Heidän viittaa siis molempiin edellisessä lauseessa.
Viittasin kohtaan Rikoslaki 9. Luku, joka koskee oikeushenkilöä. Eli myös yritystä voidaan kuulustella rikoksesta. Kukaan ei tässä vaiheessa ole kai panemassa Anttia, miestä tai oy:tä vankilaan 😉
HÖH! Siis tekstissä lukee ”Herliniä ja … miestä” kuulusteltu… Heidän viittaa siis molempiin edellisessä lauseessa.
Oikeassa olet, tuon voi käsittää myös esittämälläsi toisella tavalla, mikä edelleen pönkittää käsitystäni tekstin laatineen henkilön kyvystä kirjoittaa selkeää ja helposti ymmärrettävää tekstiä. Epäselvyyksien välttämiseksi tuo olisi pitänyt kirjoittaa ’Security Tradingia kauppaneuvotteluissa edustanutta miestä ja Herliniä…’
Viittasin kohtaan Rikoslaki 9. Luku, joka koskee oikeushenkilöä. Eli myös yritystä voidaan kuulustella rikoksesta.
Yritystä ei voida kuulustella, koska se on olemassa vain paperilla. Yrityksen edustajaa voidaan kuulustella, koska hän on ihminen.
Aika kauas on päädytty golfista 😀
Kyllä tuon pitkästä jutusta irroitetun yhden lauseen ymmärtää oikein, jos malttaa lukea. Kun on kiire päästä kommentoimaan täysin epäoleellista asiaa, voi joskus mennä metsään. Poliitikko ainesta kyllä nimimerkillä, huomaa tehneensä hieman tyhmästi, poistaa alkuperäisen postauksen ja myötäilee toista kirjoittajaa ja kas; myöhemmät lukijat pitävät äidinkielen(kin) taitamana.
Kauas menty golfista mutta tällä kertaa taisit itse tehdä ainakin yhden aloitteen.
Golfiin tämä ei liity, mutta ainahan voi itseltään kysyä onko kyseinen Peuramaa Golfin suuromistaja ja hallituksen jäsen sopiva yhtiön hallinnossa. Rahoitusalalla tällaista henkilöä ei pidettäisi fit&properina, jolloin hallituksen jäsenyys lakkaisi välittömästi. Mutta rahoitusala painii omassa sarjassaan ja golf on golf 🙂
Herliniä ja Security Tradingia kauppaneuvotteluissa edustanutta miestä on kuulusteltu epäiltyinä avunannosta rikokseen. Heidän osaltaan syyttäjä teki kuitenkin syyttämättäjättämispäätöksen.
KL1: tuon voi käsittää myös esittämälläsi toisella tavalla, mikä edelleen pönkittää käsitystäni tekstin laatineen henkilön kyvystä kirjoittaa selkeää ja helposti ymmärrettävää tekstiä. Epäselvyyksien välttämiseksi tuo olisi pitänyt kirjoittaa ’Security Tradingia kauppaneuvotteluissa edustanutta miestä ja Herliniä…’
Ensimmäinen lause voidaan todellakin tulkita kahdella eri tavalla. Seuraavan lauseen ”heidän” sulkee kuitenkin pois sen toisen mahdollisuuden. Lisäksi myöhemmästä tekstistä käy ilmi, että myös Herliniä epäiltiin avunannosta rikokseen.
Omasta mielestäni ESS-tekstin kirjoittaja on osannut valaista sotkuista asiaa erittäin selkeästi.
Poliitikko ainesta kyllä nimimerkillä, huomaa tehneensä hieman tyhmästi, poistaa alkuperäisen postauksen ja myötäilee toista kirjoittajaa
En poistanut tuota postaustani eikä kokonaisten postausten poistaminen omin päin ole edes mahdollista. Ihan vain tiedoksesi.
Epäselväksi tosin jäi, tai en muista, miten nuo Peuramaan osakkeet siirtyivät (vai liittyivätkö lainkaan) Långvik Southin yhtiökauppaan?
Långvik South Oy:n kirje Peuramaa Golfin osakkeenomistajille
Tuon linkin mukaan Långvik South Oy ja sen 100%:sti omistama Kirkkonummen Kiinteistökehitys Oy ostivat joulukuussa 2014 LUOPin omistamat Peuramaan osakkeet. (LUOP=Länsi-Uudenmaan Osuuspankki.)
Peuramaan osakkeet oli siirretty toiseen yhtiöön ennen kauppaa. Osakkeet käytännössä hallinnoi tälläkin hetkellä LUOP, koska toimi tuon kaupan rahoittajana (jälleen; en tiedä minkä järjen mukaan pankki toimi). Villi veikkaukseni on että osakkeet siirretty Govestor Oy:n omistukseen, perustettu 18.4.2018 (jotenkin nimi viittaa golfiin). Omistus makasi luultavasti Revestor Oy:n taseessa jonkin aikaa.
Viisi vuotta on kulunut LUOP:n luopumisesta Peuramaan osakkeista ja runsaat kolme vuotta tämän keskustelun aloituksesta. On murheellista seurata Peuramaan tiimoilta nyt käytävää keskustelua ja Peuramaan kehityssuuntaa. Kuluvalla kaudella kenttien hoito ja palvelutarjonta on edelleen etääntynyt osakkaiden ja pelaajien tarpeista. Lisäksi kentille on pesiytynyt aggressiivinen pelikulttuuri, joka saa osan pelaajista välttelemään Peuramaalla ja vallankin Porkkalassa pelaamista.
Kentän maine epäilemättä kärsii golfyhtiön hallitukseen kuuluvan suuromistajan maineen kolhiutumisen myötä. Golfyhtiön hallituksen toiminta puolestaan kuvastanee suuromistajan tahtoa.
Mitä sitten on tapahtunut:
Golfyhtiöllä on markkinointijohtaja (!), mutta ei päätoimista kenttämestaria. Painopiste on siirtynyt markkinointiin ja myyntiin tuotteen = kenttien asiantuntevan kunnossapidon kustannuksella. Sekä pelaaja että osakas painottaisivat asioita toisin.Golfseura menetti parhaat edustuspelaajansa Hirsala Golfille, kun heitä valmentanut pro siirtyi Hirsalaan golfyhtiön uudistettua golfin opetusta ja valmennusta siten, että pitkään Peuramaalla opettaneet golf prot joutuivat siirtymään muualle.
Golfyhtiöllä on pöytälaatikossa tytäryhtiö, jonka funktiosta nyt ei ole tietoa.
Vanhaa Peuraa on kuluvana kautena hoidettu eri periaatteilla kuin Porkkalaa, josta muutamia esimerkkejä: Väylät leikattiin kesän alussa kapeampina ja niitä reunusti korkea raffi. Heinäkuussa pelaajien valitusten lisääntyessä pallojen etsintäajan pidentymisen ja pelinopeuden hidastumisen myötä, semiraffit sentään leikattiin. Huolimattomuus näkyy puuutteina jopa puuttuvissa välimatkamerkeissä (esim. VP väylä 16) ja viitoituksessa. Väylälle 17 johtavalla tiellä osittain kaatuneen kaiteen tukivaijerin harsuuntuneet säikeet raapivat jalkoja Lipputangoissa ei ole lipun paikkaa griinillä osoittavia pikkulippuja jne.
Porkkalan kunnossa ei ole ollut moittimista ja siihen Peuramaan ”tour”-kenttänä selvästi panostetaan.
Kentillä ei ole valvojaa tai pelaajien neuvojaa. Tehtävä on kokonaan lakkautettu kustannussyistä (!). Pelaajille ja osakkaille suunnatussa viestinnässä painotetaan erityisesti ohittamisoikeutta. Niinpä kentille ja vallakin Porkkalaan on pesiytynyt ikävä ohittamisen imperatiivin kulttuuri. Vaikka samalla väylällä olisi kolme ryhmää etenemässä, takaa tuleva, autolla (nopeasti) etenevä seurue tai jostain muusta syystä pelaajien ja koko kentän etenemisnopeuteen tyytymätön ryhmä tai yksikin pelaaja vaativat ohitusta. Yllättäen kentän kiertonopeus ei tästä parane, vaan tapahtuu sama, kuin nelostiellä viikonvaihteessa: muun pelaajavirran etenemisnopeus laskee, kun ohittajat hidastavat tasaista etenemistä. Kun ohittajia on useita, vaikutus muiden pelinopeuteen on suuri. Syksyn myötä tunnelma on kiristynyt edelleen, kun iltojen pimeneminen vähentää tehollista peliaikaa.
Pelaajille ja osakkaille suunnattu viestintä painottaa pelinopeutta, ohittamista ja lyöntijälkien korjausta sekä Peuramaan toiminnan oivallisuutta eikä muista mainita golfetiketin kulmakiviä, turvallisuutta ja kohteliaisuutta. Kentän puolelta ei hankalassa tai vaarallisessa tilanteessa ole saatavissa tukea, joten ei ole ihme, että moni kanssapelaaja kertoo kokevansa turvattomuutta, ilmapiirin muuttuneen ja mukavan yhdessä toimimisen tavan kadonneen. Minulle on kerrottu, että eriyisesti iäkkäämpiä pelaajia kohtaan ilmenee lähes syrjivää käytöstä eikä ikävistä tilanteista kannata kertoa toimistolle. Moni muu kenttä taas marssittaa ikäpresidenttinsä median eteen kertomaan, miten erinomainen liikuntamuoto golf on kaiken ikäisille ja kuinka kivaa sitä on juuri siinä golfyhteisössä harrastaa. Eron tosiaan huomaa muilla kentillä pelatessaan. Peuramaalla on karkeammat käytöstavat kanssapelaajia kohtaan, ehkä myös kentän hoitajia kohtaan. Kanssapelaajia ei aina muisteta tervehtiäkään.
Siivouksen ja ylläpidon taso on laskenut, vaikka tänä aikana voisi olettaa siivoukseen ja siisteyreen erityisesti panostettavan.
Golfyhtiö otti kaksi vuotta sitten ravintolatoiminnan haltuunsa. Oman ravintolan palvelutaso on hyvä, mutta ravintola tuottaa yhtiölle vähemmän kuin saatu vuokratulo oli.
Kaikki edellä kerrottu antaa hiljaisia signaaleja meneillään olevasta muutoksesta. Näyttää, ettei Peuramaata kehitetä golfille edulliseen suuntaan.
Perinteikkäänä ulkoilmalajina golf on juuri nyt vetovoimainen liikuntamuoto. Taloudellisesti vahvan kenttäyhtiön voisi nyt odottaa panostavan uusien harrastajien houkutteluun ja golfyhteisön hyvän maineen kasvattamiseen sekä osakkaiden ja jäsenten halukkuuteen käyttää oman golfkentän palveluita (ravintola, varusteet, opetus ja valmennus jne.) ja tutkivan aktiivisesti yhteistyömuotoja pääkaupunkiseudun muiden kenttien kanssa.
Arvoitus on, mitä golfyhtiön hallitus haluaa ja mihin suuromistaja pyrkii.Selvää on, että taloudellisesti vahva osakekenttä pystyy toteuttamaan markkinakysyntään vastaavan tulevaisuuden toimintamallin osakkaat huomioivalla tavalla, jos tahtoo.
Kerrassaan hieno, ytimekäs, asioihin pureutuva ja kielellisestikin oivallinen kirjoitus Mavillelta. Ikävää, että se koskettelee ikäviä asioita Peuramaan kannalta.
Minä en ihan purematta niele koko Mavillen tekstiä. Omaan makuun Vanhalle peuralle sopi erittäin hyvin semiraffien puute. Kerrankin peltokenttä näytti ja tuntui golfkentältä, jossa ei voi sutia kuulaa ihan mihin sattuu.
Lisäksi pikkuliput kyllä on ollut paikoillaan kaikilla sellaisilla griineillä, joilla niistä on jotakin merkitystä. Muistaakseni pikkuliput on puuttunut vain muutamalla par 3lla ja ehkä muutamalla par 4llä. Näilläkin griinin näkee tiiltä tai lähestymispaikasta. Ja miksi 200 metrisellä par 4llä edes pitäisi olla mitään välimittamerkkejä?
Kentän hoitohan on ollut aika minimissä ja näkynyt selvästi kenttien kunnossa ja siisteydessä. Minusta tämä on ainoastaan merkki keväällä tehdyistä koronastrategioista pandemiahysterian pahimpaan aikaan eikä mistään pitkäaikaisesta yleisestä pahantahtoisuudesta.
Kun on seurannut Mavillen kirjoittelua Peuramaasta, niin tulee mieleen, että onkohan kysessä jokin henkilökohtainen missio Peuramaata kohtaan vai onko tullut tehtyä pari bogeyta liikaa?
Jos en väärin muista, niin Peuramaan yhtiökokouksessa esitettiin ravintolan luvut, jotka kyllä kertoo jotain muuta, kun Maville väittämä ravintolan tuottavuudesta.
Ja olen täysin samaa mieltä ReijoRuisRanteen kanssa, että en voi hyväksyä kyllä muitakaan Mavillen väittämiä purematta. Vanha Peura näyttää pitkästä aikaa jokseenkin golfkentältä uuden ilmeen myötä. Oli ilman raffeja ”liian helppo” pelata.Mitä tulee ohittamiseen ja pelikulttuuriin, niin olen hiukan Mavillen kanssa samoilla linjoilla. Valvontaa voisi kyllä kentillä olla, mutta eikö homma kuitenkin lähde meistä pelaajista?
Olen pelannut Peuramaalla jo useamman vuoden ja tulen pelaamaan jatkossakin. Oli pakko kirjoittaa tämä kirjoitus, koska mielestäni muutama nimimerkki täällä antaa täysin väärän kuvan Peuramaasta. Tämä on mielestäni harmi, koska pidän Peuramaan kentistä.
Pelasin pitkästä aikaa Peuramaalla (Vanha Peura) elokuussa. Hämmästys oli kyllä melkoinen, muttei niinkään raffeista, vaan griineistä. Omien kenttien griininopeuksiin tottuneena tuntui kuin olisi putannut raffissa. Paikallinen pelikaveri kertoi, että P:lla ei ole kenttämestaria, minkä vuoksi ilmeisesti griinejä ei uskalleta ajaa edes normaalinopeuksiin, koska silloin niiden hoito olisi työläämpää ja vaatisi enemmänh ammattitaitoa. Kenttien hoitomenoista yritetään säästää mahdollisimman paljon. Toivottavasti kenttämestarin puuttuminen on väliaikainen toimi, sillä pitkällä aikavälillä tämä hieno 36 reiän kokonaisuus kulkee kohti laadullista katastrofia. Mikään oheispavelu tms. ei korvaa kenttien ja erityisesti griinien kuntoa/niiden puutteita.
Olen aloittanut tämän keskustelun v. 2017 ja aion tätä keskustelua jatkaa. Pontimenani on huoli siitä, miten sijoituksilleen maksimaalista tuottoa hakevan liikemiehen suuri omistusosuus kenttäyhtiössä vaikuttaa golfyhteisön ja golfkenttien kehitykseen ja onhan se vaikuttanut. Viisi vuotta sitten Peuramaa oli hieno, kehittyvä ja ajassa hyvin kiinni ollut golfyhteisö. Golfyhtiö oli velaton, omisti kenttäalueet ja hiihtokeskuksen maa-alueen sekä joitakin rakentamiseen soveltuvia tontteja ja golfseura toimi aktiivisesti.
Peuramaa on edelleen hieno kenttä, jonka sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on mainio ja jonka fasiliteetit ovat hyvät. Peuramaa on myös vakavarainen eikä ole vielä ollenkaan mennyttä, mutta moni asia on toisin ja kehityssuunta näyttää huonolta. Vahvuuksia ei maksimoida ja säännöllisin väliajoin yhtiökokoukseen tuodaan esityksiä, joiden tavoite on poistaa osakkeenomistajien enemmistöltä päätösvalta ja suuromistajalta vastikevelvoite.
On ilmiselvää, että muutokset heijastavat sitä piilotettua agendaa, joka hallitukseen kuuluvalla suuromistajalla on. Tavoitekin on selvä: saada sijoitukselle kunnon tuotto.Siksi Peuramaan osakkeenomistajien pitää pysyä valveilla ja kysyä itseltään, haluanko että tämän yhdessä rakennetun taloudellinen hyöty menee keinottelijalle, vai haluanko, että Peuramaa pysyy vahvana ja haluttuna paikkana harrastaa golfia.
Koronan piikkiin ei muutoksia voi panna, koska kenttäyhtiö on saanut vastikkeista vakaan tulon kuten ennenkin ja kierrosmääristä voi päätellä, että muitakin tuottoja on kertynyt hyvin. Nyt on vain muuten innostuttu säästämään ydinasioissa.
Peuramaalla kannattaa pelata, mutta pitää silmät auki vähitellen tapahtuville muutoksille ja tehdä ne näkyviksi. On täysin sumun peitossa, mihin kenttäyhtiö on menossa. Viiden vuoden kehitys on osakkeenomistajien ja pelaajienkin kannalta ollut epäsuotuisaa.
Hiljainen kehitys huonompaan näkyy golfkenttien arviointitutkimuksissa. Peuramaan kentät ovat menettäneet asemiaan kenttärankingissa tuntuvasti. Porkkala on vuonna 2019 vajonnut sijalle 94. Arviossa todetaan seuraavaa:”Peuramaa ei ole pystynyt vastaamaan golfareiden yhä kovempiin odotuksiin pk-seudun kilpailluilla markkinoilla.” Vanha Peura on oli 2019 sijalla 86 ja arviossa suorittamista kuvattiin tasaiseksi.
Muuten, kyllä pikkulippu Vanhan Peuran väylän 4 tangossa olisi poikaa! 🙂
Lisäksi pikkuliput kyllä on ollut paikoillaan kaikilla sellaisilla griineillä, joilla niistä on jotakin merkitystä. Muistaakseni pikkuliput on puuttunut vain muutamalla par 3lla ja ehkä muutamalla par 4llä. Näilläkin griinin näkee tiiltä tai lähestymispaikasta.
Nyt menee hieman varsinaisen asian sivusta, mutta omasta mielestäni viheriön näkeminen ei millään muotoa riitä lipun (siis reiän) sijainnin arvioimiseen syvyyssuunnassa. Kyllä ne pikkuliput tai eriväriset liput ovat jokaisella viheriöllä ihan tarkoituksella enkä ole vielä koskaan pelannut kentällä, jolla nuo merkit puuttuisivat osalta rei’istä, kuten nyt ilmeisesti on tilanne Vanhalla Peuralla.
-
JulkaisijaArtikkelit