Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Onko suomalainen urheiluyleisö liian negatiivinen?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olipa tosiaan aika ponnekas mielipide kaverilla, symppaan.
Mutta mitä tilalle nykyiseen toimintaan? Itse olen sen kannalla että ”all inn” lasten liikuntaan.
Tämä posti siis liittyen siihen Mikko Salasuon haastatteluun.
Lapset ovat tärkeitä ja sinne paljon rahaa, mutta myös muun kansanosan liikunnan tukemiseen pitää rahoja osoittaa. Ammattilaisille ei tarvitse, siitä tulee liike-elämän pitää huolta. Jos ei pidä, ei ole kyse ammatista, vaan kerjuusta. Siihen puolestaan kykenee se Forumin romanialaiskerjäläinenkin, ihan ilman mitään tukea verovaroista.
Minun pointtini oli siis huippu urheilun kehittäminen. Näen sen selkeästi parhaana ratkaisuna panostaa koululiikuntaan.
toverit
Itse urheilleena ja sen jälkeen valmentajana olleena niin voisin väittää että aika yhteinen näkemys kentällä on että paras tie kehitykseen löytyisi koululiikunnasta. Aikalailla yksimielisiä siellä ollaan siitä että liikunnan opetuksen kehittämisellä huomioiden valmis infra sekä potentiaalinen materiaali, ei viisaampaa paikkaa olisi panostaa urheiluun sekä valmennukseen. Sieltä olisi tarvittavalla osaamisella kaikkein helpointa noukkia ns, rusinat pullasta oikeassa vaiheessa.Tähän en voi olla kommentoimatta. Urheilleena, valmentaneena ja liikuntaan erikoistuneena luokanopettajana totean vain lyhyesti, että tuota mainitsemaasi yksimielisyyttä ei ole. Urheilun ja valmennuksen tuominen yleisopetuksen pariin on meillä ammattipiireissä erittäin ristiriitainen teema. Itse en kannata ollenkaan.
Niin itse en voi kertoa kokemuksia kuin vapaaehtospuolelta josta kyllä löytyy taas paljon kokemuksia kilpaurheilusta.
Mutta siitä olen suht varma että tehokkain keino huippujen löytämiseen olisi nimenomaan koululiikuntaan puolella ja siellä valmentamiseen. Ja huom. Mittavaan resurssien siirrosta sille.
Lisäksi lähtökohtana sinne pitäisi siis tuoda liikuntaa, sen seurauksena kaikki positiivinen sen ympäriltä.
KL
Siis jos urheilija lähtee kisoihin eikä pärjää, syy on resurssien puutteessa, mikä näkyy tekemättä jääneinä asioina, mikä näkyy menestymättömyytenä ko. kisoissa. Kuitenkin tämä samainen urheilija on kyennyt antamaan sellaisia näyttöjä, jotka osoittavat hänen kuuluvan tuohon valittuun joukkoon, joista yksi kruunataan olympiavoittajaksi. Nämä näytöt hän on siis kyennyt antamaan riittämättömistä resursseista huolimatta.
Nyt voisi kysyä, että missä vaiheessa urheilija tulisi päästää minkään tasoisiin kisoihin, jos ja kun resurssit ovat riittämättömät.
Täytyy vielä koittaa vääntää ratakiskosta asiaa selkeämmäksi:
Kyse ei ole niiden urheilijoiden resursseista, jotka nyt kisoissa pelaavat, vaan siitä mitä resursseja heillä on ollut käytössään 15-20v iässä, tai mitä nyt tuon ikäisillä on.
Jos nykyiseen 15-20v ikäluokkaan rakennetaan ihan toinen vaatimustaso ja sen mukaiset resurssit, meillä on 26-30v ikäluokassa sen jälkeen kasa paljon kovemman tason urheilijoita noista paikoista kisaamassa. Nyt niitä oli miehissä kolme ja naisissa käytännössä vain valitut kaksi. Koko joukossa yksi joka on todellista menestystä saavuttanut jossain määrin ja koko joukko hyvää vauhtia lähestymässä 40 ikäuoden rajaa. Missä seuraavat?
Nuorten golfia on tullut seurattua se 20 vuotta ja merkit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta varsin heikot.
Ruotsin puolelta yksi ainoa golflukio raahaa liki 40 pelaajaa 6-8 viikon leirille Espanjaan.. siis yksi. Muut tuohon päälle. Siellä rakennetaan kuviot, joilla mennään jenkkien yliopistoihin menestymään, ei vain pelaamaan. Heidän valmiutensa 20 ikävuoden jälkeen on liki järjestäen korkeammalla tasolla kuin 99%:lla meidän kolmikymppisistä. Päivät ovat pitkiä 8-20 ja jos ei tekeminen maistu, voi lähteä kotiin.
Itse en silti ole kovin suuri ryhmäleirien kannattaja, vaan näkisin pikemminkin meidän resursseilla oikean panostuksen olevan henkilökohtainen tuki, jonka saa menestyksen, tavoittellisuuden ja suunnitelmallisuuden kautta. Otetaan vaikka 20 15-20v pelaajaa ja laitetaan 10k rahaa jokaiselle käyttöön, niin voivat oman valmentajansa kanssa viettää hyvinkin 10-15 viikkoa talvikaudesta aidosti ruoholla treenaamassa ja liitolta palaa rahaa vain 200k, jonka säästökohteena varmaan kaikki jo arvaavatkin.
Koululiikunna osuutta tässä tapauksessa kyllä liioitellaan vahvasti, vaikka se on erittäin merkittävä tekijä muilta osin. Kotoa ne asiat lähtevät ja tietyt urheilijan geenit kyllä ohjaavat omatoimiseen tekemiseen.
KL
Siis jos urheilija lähtee kisoihin eikä pärjää, syy on resurssien puutteessa, mikä näkyy tekemättä jääneinä asioina, mikä näkyy menestymättömyytenä ko. kisoissa. Kuitenkin tämä samainen urheilija on kyennyt antamaan sellaisia näyttöjä, jotka osoittavat hänen kuuluvan tuohon valittuun joukkoon, joista yksi kruunataan olympiavoittajaksi. Nämä näytöt hän on siis kyennyt antamaan riittämättömistä resursseista huolimatta.
Nyt voisi kysyä, että missä vaiheessa urheilija tulisi päästää minkään tasoisiin kisoihin, jos ja kun resurssit ovat riittämättömät.
Täytyy vielä koittaa vääntää ratakiskosta asiaa selkeämmäksi:
Kyse ei ole niiden urheilijoiden resursseista, jotka nyt kisoissa pelaavat, vaan siitä mitä resursseja heillä on ollut käytössään 15-20v iässä, tai mitä nyt tuon ikäisillä on.
Jos nykyiseen 15-20v ikäluokkaan rakennetaan ihan toinen vaatimustaso ja sen mukaiset resurssit, meillä on 26-30v ikäluokassa sen jälkeen kasa paljon kovemman tason urheilijoita noista paikoista kisaamassa. Nyt niitä oli miehissä kolme ja naisissa käytännössä vain valitut kaksi. Koko joukossa yksi joka on todellista menestystä saavuttanut jossain määrin ja koko joukko hyvää vauhtia lähestymässä 40 ikäuoden rajaa. Missä seuraavat?
Nuorten golfia on tullut seurattua se 20 vuotta ja merkit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta varsin heikot.
Ruotsin puolelta yksi ainoa golflukio raahaa liki 40 pelaajaa 6-8 viikon leirille Espanjaan.. siis yksi. Muut tuohon päälle. Siellä rakennetaan kuviot, joilla mennään jenkkien yliopistoihin menestymään, ei vain pelaamaan. Heidän valmiutensa 20 ikävuoden jälkeen on liki järjestäen korkeammalla tasolla kuin 99%:lla meidän kolmikymppisistä. Päivät ovat pitkiä 8-20 ja jos ei tekeminen maistu, voi lähteä kotiin.
Itse en silti ole kovin suuri ryhmäleirien kannattaja, vaan näkisin pikemminkin meidän resursseilla oikean panostuksen olevan henkilökohtainen tuki, jonka saa menestyksen, tavoittellisuuden ja suunnitelmallisuuden kautta. Otetaan vaikka 20 15-20v pelaajaa ja laitetaan 10k rahaa jokaiselle käyttöön, niin voivat oman valmentajansa kanssa viettää hyvinkin 10-15 viikkoa talvikaudesta aidosti ruoholla treenaamassa ja liitolta palaa rahaa vain 200k, jonka säästökohteena varmaan kaikki jo arvaavatkin.
Koululiikunna osuutta tässä tapauksessa kyllä liioitellaan vahvasti, vaikka se on erittäin merkittävä tekijä muilta osin. Kotoa ne asiat lähtevät ja tietyt urheilijan geenit kyllä ohjaavat omatoimiseen tekemiseen.
Lisäksi lähtökohtana sinne pitäisi siis tuoda liikuntaa, sen seurauksena kaikki positiivinen sen ympäriltä.
samaa mieltä
EDIT: Ps. ammattilainen olen vain opetuksen, en urheilun saralla
No löytyykö siitä samanmielisyyttä opetuspiireissä?
Edit, siis liikunnan lisäämisestä.
Minusta joku sanoi hyvin kisojen päätyttyä ja pohdittaessa menestymättömyyttä. Hän sanoi jotenkin niin, että urheilumenestyksen merkitys suomalaisuuden rakentamisessa on vähentynyt. Jotenkin olen havainnut, että huippu-urheilun hurmos on vähentynyt.
Ihmiset fanittavat yksilöä, joukkuetta tai vaikka Suomen joukkuetta, mutta sitä ei ehkä oteta enää samalla lailla tosissaan. Se on vain viihdettä (ja parhaimmillaan hyvää viihdettä). Merkitys on nykyisin eri, en osaa sitä täsmälleen selittää.Kysymys ts. Mitä 15-20 vuotiaalle lahjakkuudelle tehdään? korjataan aiempia virheitä. En nyt tosiaankaan ole golfin asiantuntija mutta kuullostaa jo myöhäiseltä reagoida isosti.
Niin ja selvennyksen vielä että kotimainen lehdistö on erittäin kiltti verrattuna vaikka johonkin Italiaan tai Iso-Britanniaan. Täällä kirjoitetaan että ”yritti parhaansa” ja ”haki lisää kokemusta”
Tästä on tehty tutkimustakin: esim. ruotsalaiset ip-lehdet ovat kritiikissään paljon IS:ää ja IL:ää ankarampia urheilijoitaan kohtaan, mikä saattaa monelle tulla yllätyksenä. Suomalaisen lehdistön väittäminen armottomaksi on täysin vailla pohjaa. Sen sijaan räväkkyyttä löytyy myös juuri Briteistä ja esim. Saksasta.
”Yleisö” onkin sitten jo haastavampi kysymys. Ikäänkuin olisi jokin tasalaatuinen yleisö tuolla jossain, joka omaa jotkin tarkat ominaisuudet ja asenteet. Mitähän yleisönosaa sitten tarkoitetaan, lapsia, aikuisia, naisia, miehiä, somettajia, palstojen kommentoijia? Yhtä hassunkurista olisi väittää että suomalainen musiikkiyleisö tms. on keskimäärin sellaista ja sellaista. Yksittäisistä nettikommentoinnista ei voi päätellä yleisön negatiivisuudesta pätevästi mitään. Vaikka selvän negatiiviset kommentit olisi vähemmistöä niin helposti näiden perusteella vedetään mutkat suoriksi ”yleisöstä” yleensä. Kriittinen kommentointi saa ilmeisesti helpommin huomiota tsemppi- ja kannustusviestien seassa.
Luultavampaa onkin että jonkinlaiset julman ja armottoman yleisön kuvaukset ovat osittain median(ei pelkästään valtamedia) ylläpitämää puhetta. Rion kisojen aikana huomannut monen lehden sivuilla vastaavaa uutisointia, jossa jopa torutaan epämääräistä yleisöä toimittajan ja urheilijoiden toimesta. En tiedä käydäänkö tällaista keskustelua muualla. Tämäkin keskustelu on siitä yksi esimerkki. Urheilukansan ajatellaan olevan Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää, mutta mihin on tietysti helppo hakea extriimimpiä vertailukohtia maailmalta.
Marssijärjestys näytti jossain vaiheessa Rion kisoissa siltä että urheilijat floppasivat, yleisö haukkui urheilijat, toimittajat ja urheilijat haukkuivat yleisön.
toverit
No löytyykö siitä samanmielisyyttä opetuspiireissä?
Edit, siis liikunnan lisäämisestä.Ei löydy.Lisääminen on aina jostain pois ja on vaikea löytää samanmielisyyttä siitä, mistä pitäisi luopua.Liikuntaa on toki jo lisätty ei vain opetustunteina, vaan myös erilaisin koulujen projektein, joista mainittakoon Liikkuva koulu. Siinä liikuntaa tuodaan koulun arkeen välitunneilla, tuntiliikuntana ja koulujen yhteisillä tapahtumilla sekä liikuntavälineistöihin ja -ympäristöön panostamalla. Erinomainen projekti, joka on lisänyt lasten liikuntaa oleellisesti.
Deq: Hyvin kirjoitettu. Vastaamatta jää, miksi urheilijat ja urheilutoimijat sitten kokevat tätä negatiivisuutta ja kiitoksen ja arvostuksen puutetta, kuten aiemmin kirjoitin. Mediasta tämä ei yksistään voine johtua.
Hana3
“Mielenkiintoista oli, kun kolmiloikkaaja meni (vastoin odotuksia) loppukilpailuun omalla ennätyksellään, ja matka sitten tuomittiin turistimatkaksi kun finaalissa tuli jumbosija.
”
Missä tuomittiin ja kuka tuomitsi?Voi olla, että tuossa on mennyt minulla sekaisin some, uutisointi ja kahvipöytäkeskustelut.
Onko suomalaista kansanluonnetta, että kun P.Olli tilitti itkunsekaisin tuntein, että ei voi vittu antaa olympialaisissa noin paljon pisteitä, niin tämä on oikeaa tuhkanheittoa ja jos kertoo, että paukut meni näköjään karsintaan ja loppukilpailu oli pettymys, mutta opettavainen kokemus, niin väärin heitetty tuhkaa.
Golfinvihollinen39
Onko suomalaista kansanluonnetta, että kun P.Olli tilitti itkunsekaisin tuntein, että ei voi vittu antaa olympialaisissa noin paljon pisteitä, niin tämä on oikeaa tuhkanheittoa ja jos kertoo, että paukut meni näköjään karsintaan ja loppukilpailu oli pettymys, mutta opettavainen kokemus, niin väärin heitetty tuhkaa.
En tiedä onko kyse ennemmin urheilijan käytöstavoista, kuin kansanluonteesta. Ymmärtäähän sen että huonon suorituksen jälkeen ärsyttää, mutta kyllä pitäisi suorassa TV-lähetyksessä pystyä pitämään v-alkuiset sanat mahassaan. Golfarit sentäs osasivat käyttäytyä kierrostensa jälkeisissä haastatteluissa ja antoivat jopa hyvin analyyttisiä kommentteja suorituksistaan, propsit heille!
Sabane
Onko suomalaista kansanluonnetta, että kun P.Olli tilitti itkunsekaisin tuntein, että ei voi vittu antaa olympialaisissa noin paljon pisteitä, niin tämä on oikeaa tuhkanheittoa ja jos kertoo, että paukut meni näköjään karsintaan ja loppukilpailu oli pettymys, mutta opettavainen kokemus, niin väärin heitetty tuhkaa.Arvelenpa että tämä on yksi oikea vastaus tähän alkuperäiseen kysymykseen.
Tähän väliin kiitän kaikkia keskustelijoita erityisen miellyttävästä, asiallisesta ja hyviä perusteluja sisältäneestä keskustelusta! Joku jopa ilmaisee muuttaneensa mieltään keskustelun kuluessa. Se on jo jotain. Kiitos.
Edelleen uusiakin urheiluelämän inessä olevia asiaan vihkiytyneitä odotellessa.
Harri
Löyhähkösti aiheeseen liittyen..
Kuinka moni noista karsinnoissa pelaavista uskoo tiensä tourille selvittävän ihan oikeasti? Monenko tulokset viimeisten vuosien varrelta kertovat edellytyksistä mennä läpi?
Olenko nyt negatiivinen vai realistinen?
Pohjois-Koreassa on erittäin onnistunut motivointjärjstelmä
Meillä tuo johtajien leikkimielinen tulos tai ulos ei ole mistän kotoisin jutustelu, eihän ne kuitenkaan noista posteista mihinkään lähde. On ne senverran hyväpalkkaisia ja pienitöisiä hommian.
Tässä hiukka mallia systeemistä johon meilläkin pitäisi päästä urheilijoiden ja johtajien palkitsemisessa.
http://www.iltalehti.fi/rion-olympialaiset-2016/2016082322214228_ro.shtml
Kuinka moni noista karsinnoissa pelaavista uskoo tiensä tourille selvittävän ihan oikeasti? Monenko tulokset viimeisten vuosien varrelta kertovat edellytyksistä mennä läpi?
Olenko nyt negatiivinen vai realistinen?Eikö mielestäsi saisi kokeilla miltä isommat kekkerit tuntuu ja testata esim. omaa kisansietoaan siinä? Eikö siinä juuri urheilija saa samalla hyvällä tavalla realistista tietoa omasta tasoastaan?
Hana3
Eikö mielestäsi saisi kokeilla miltä isommat kekkerit tuntuu ja testata esim. omaa kisansietoaan siinä? Eikö siinä juuri urheilija saa samalla hyvällä tavalla realistista tietoa omasta tasoastaan?
Ihan vapaasti saa mennä leikkimään tuonne.. rahaahan se vaan on mitä siinä palaa.
Mutta tuota… eikös se LET:n tuloslistakin kerro aika paljon tasosta, kuten myös LETA:s kisojen. Lisäksi statistiikkaa on muutamalta vuodelta noista kisoista ja olennaisissa en näe kehitystä tapahtuneen.
Kysymys siis kuului, odotetaanko tuolta oikeasti paikkaa kiertueelle vai toivotaanko ihmettä joka veisi läpi koko ruljanssin? Eli lähteekö se 11s satasen juoksija nyt toivomaan 10s alitusta?
Kuinka moni noista karsinnoissa pelaavista uskoo …
Sitä on mahdoton ulkopuolisen tietää. Minusta on hyvä että uskaltavat kokeilla rajojaan.
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen? Lienee lajikohtaista. Seuratkaapa jääkiekkoyleisöä katsomossa lähituntumalta. Negatiiviset hetket voittavat mennen tullen positiiviset palautteet. Pelaajille ja varsinkin tuomareille annettu palaute on monesti jopa raivon sekainen. Olen miettinyt ilman lopputulosta, että mikä on ihmisen mieli ja psyykkinen olotila pelin jälkeen, kun hän on kaksi tuntia huutanut naama punaisena tuomarille ja vastustajajoukkueen pelaajille? Onko sitä ihminen rentoutunut hyvin, hienon lajin parissa?
Hana3
Sitä on mahdoton ulkopuolisen tietää. Minusta on hyvä että uskaltavat kokeilla rajojaan.
Oletko perehtynyt noiden pelaajien saavutuksiin ja tuon kisan tasoon yleisesti? Mitä tilastollisia seikkoja olet huomioinut tuon mielipiteesi taustaksi?
Kun tähän soppaan liittää tämän kommentin…
toverit
Kysymys ts. Mitä 15-20 vuotiaalle lahjakkuudelle tehdään? korjataan aiempia virheitä. En nyt tosiaankaan ole golfin asiantuntija mutta kuullostaa jo myöhäiseltä reagoida isosti.herää mieluummin otsikkoa myötäilevä kysymys: Onko suomalainen urheiluyleisö liian tietämätöntä?
Miten hemmetissä joku onnistuu ajattelemaan että tuossa lähdettäisiin virheitä korjaamaan? Eikös tuohon joukkoon valikoidu juuri ne, joiden kohdalla virheet on jäänyt tekemättä?
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Onko suomalainen urheiluyleisö liian negatiivinen?