-
JulkaisijaArtikkelit
-
Aikaisemmin golf’in harrastajat pitivät itsestään selvänä että pelaaminen on mahdollista vain osallistumalla yhteisiin kustannuksiin.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana mukaan on tullut erilaista siipiveikkoa jotka pyrkivät harrastamaan lajia, tai muuten hyötymään taloudellisesti mahdollisimman paljon muiden kustannuksella. Riitaa syntyy yleensä kun yhtiön johto (siis osaamaton, ammattitaidoton johto) unohtaa pelaavien (ja vastikkeensa maksavien) osakkaiden tarpeet saada vastiketta maksuilleen (siis sitoutumiselle osakkuuteen ja hoitovastikkeisiin) ja pyrkii hankkimaan lisätuottoja jopa myyntikatteista tinkimällä. Toki syytä on omistajissakin kun ei ymmärretä antaa kenkää näille osamattomille tyhjäntoimittajille.
Pahimmillaan yhtiössä ikäänkuin verotetaan osakkaiden (yhtiöjärjestyksen määräyksellä pakollisia) vastikemaksut, joiden vastineeksi saa ainoastaan pelioikeuden. Siis unohdetaan autaasti että osakkeenomistaja on vuosittaisen vastikkeen lisäksi sijoittanut kenttään myös peruspääoman. Ja, koko kenttä on alunperin perustettu juuri omistajien omaa harrastusta varten.
Kentän johdon tulisi ymmärtää että juuri se osakkeenomistaja on tärkein kohderyhmä. Lisätuotot pitää hankkia vain siitä kapasiteetista joka jää omistajilta käyttämättä. Eikä niitä saa antaa ulkopuolisille halpatarjouksina vaan hyväkatteisena täysihintaisena tuotteena.
Käytännössä olisi selkeämpää että mahdollisimman edullista pelaamista etsiville olisi tarjolla/löytyisi omat pay&play kenttänsä. Toisekseen osakekentillä toimivan johdon tulisi ymmärtää huolehtia omistajiensa eduista mahdollisimman hyvin..
Petsari puhuu asiaa aiemmassa viestissään. ’…pyrkii hankkimaan lisätuottoja jopa myyntikatteista tinkimällä.’ GF hintojen/vuokrapelioikeuksien hinnannosto ’oikealle tasolle’ on kuitenkin varsin haastavaa. Varsinkin eteläisessä Suomessa kenttävaihtoehtojahan riittää, joten pelaajat (asiakkaat) varmasti äänestävät jaloillaan, mikäli jokin kenttä esimerkiksi kaksinkertaistaa hintansa. Uskoisinkin pay&play kenttien ansaintalogiikan lisääntyvän tulevaisuudessa, koska ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä.
Suomi on taasen markkina-alueena liian pieni (?) jenkkityyppisiin yksityiskenttiin. Näille kentillehän siis ei edes pääse pelaamaan kuin osakaat ja heidän vieraansa.
petsari kirjoitti: (8.8.2014 15:08:03)
Riitaa syntyy yleensä kun yhtiön johto (siis osaamaton, ammattitaidoton johto) unohtaa pelaavien (ja vastikkeensa maksavien) osakkaiden tarpeet saada vastiketta maksuilleen (siis sitoutumiselle osakkuuteen ja hoitovastikkeisiin) ja pyrkii hankkimaan lisätuottoja jopa myyntikatteista tinkimällä. Toki syytä on omistajissakin kun ei ymmärretä antaa kenkää näille osamattomille tyhjäntoimittajille.
Omistajalla on pahasti peili epäkunnossa jos syytä on kenessäkään muussa kuin itsessä kun omistamassansa yhtiössä on osaamaton, ammattitaidoton johto. Kukakohan hallituksen on valinnut? Hallituksen tehtävät kiteytynevät kahteen asiaan, määritellään strategia ja palkataan toimari.
Sabane kirjoitti: (8.8.2014 15:20:11)
Varsinkin eteläisessä Suomessa kenttävaihtoehtojahan riittää, joten pelaajat (asiakkaat) varmasti äänestävät jaloillaan, mikäli jokin kenttä esimerkiksi kaksinkertaistaa hintansa. Uskoisinkin pay&play kenttien ansaintalogiikan lisääntyvän tulevaisuudessa, koska ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä.
Kuinka monella kentällä gf tulot ovat oikeasti mainitsemisen arvoinen lisätulo, kun sen vaikutusta arvioidaan vastikkeen muutoksen kautta?
Esimerkiksi 50- 100€ korotus vastikkeessa ja väljyyden lisääntyminen 10% – 15% kierrosmäärien pudotuksen kautta ei kuullosta lainkaan huonolta vaihtokaupalta.
Nuo olisivat seurakset useimpien kenttien kohdalla private kentäksi ryhtymisestä.
Suomalaiset ovat tottuneet riitelyyn. Ennen riideltiin tilojen rajoista, kyläteistä ja niiden hoidosta. Useimmiten pienistä ja mitättömistä asioista, kun ei pystytty puhumaan ja sopimaan asioista. Nyt riidat ovat siirtyneet mm. harrastustoimintaan. Kun valtaosa maamme golfkentistä on tullut siihen ikään, että perusparannuksia mm. kastelujärjestelmiä on pakko uusia, niin riidat syntyvät. Koska ilman kustannuksia näitä korjauksia ei tehdä. Jos investointi vaikuttaa 100-200 euroa vastikkeeseen jollakin aikavälillä, riita on valmis. Näin kävi mm. Keimolassa, kun taitamattomasti ja vajavaisella suunnittelulla myytiin investointia osakkaille. Syntyi iso riita,
kun ei ollut kykyä selvittää asioita, vaan syntyi kaksi leiriä; puolesta ja vastaan, taisi olla kolmaskin leiri ja soppa oli valmis. Näyttää siltä, että soppa ei selviäkkään muuta kuin raastuvassa ja sillä ei yleensä ole sovintoon johtavia seurauksia. Pilataan kehityskelpoinen kenttä ja yhteisön yhteishenki sukupolveksi. Pahimmassa tapauksessa kenttä jää kunnostamatta, ainakin sopuisasti.Sabane kirjoitti: (8.8.2014 15:20:11)
… Suomi on taasen markkina-alueena liian pieni (?) jenkkityyppisiin yksityiskenttiin. Näille kentillehän siis ei edes pääse pelaamaan kuin osakaat ja heidän vieraansa.
Onneksi löytyy kuitenkin ainakin yksi käytännössä tämäntyyppinen kenttäyhteisö. Vieraat tosin ovat tervetulleita, mutta harva mahdollisuutta on käyttänyt; vuositasolla yritystapahtuma- ja varsinaisia vierasgf -kierroksia on ollut luokkaa 3% kokonaiskierroksista. Tälle kaudelle ohjeistus oli vähentää yritystapahtumia entuudestaan. Hienoa, että tällainenkin vaihtoehto Suomesta löytyy!
Sailor kirjoitti: (8.8.2014 15:31:35)
petsari kirjoitti: (8.8.2014 15:08:03)
Riitaa syntyy yleensä kun yhtiön johto (siis osaamaton, ammattitaidoton johto) unohtaa pelaavien (ja vastikkeensa maksavien) osakkaiden tarpeet saada vastiketta maksuilleen (siis sitoutumiselle osakkuuteen ja hoitovastikkeisiin) ja pyrkii hankkimaan lisätuottoja jopa myyntikatteista tinkimällä. Toki syytä on omistajissakin kun ei ymmärretä antaa kenkää näille osamattomille tyhjäntoimittajille.
Omistajalla on pahasti peili epäkunnossa jos syytä on kenessäkään muussa kuin itsessä kun omistamassansa yhtiössä on osaamaton, ammattitaidoton johto. Kukakohan hallituksen on valinnut? Hallituksen tehtävät kiteytynevät kahteen asiaan, määritellään strategia ja palkataan toimari.
Se vaan on kumma että joihinkin yhtiöihin, kerääntyy sellainen hyväveliporukka joka keskenään sopii toiminnasta..Hallituksessa ja toimikunnissa on sama seuraporukka, joka on niissä hommissa ollut jo ainakin kaksikymmentä vuotta. Kunnes kuolema joskus korjaa.. Ja, kukapa muu sen toimarinkaan valitsee kuin tämä sama hallitusrinki.
Siinä saa istuskella peilin kauan ja venytellä naamaansa..eikä mitään tapahdu. Onneksi tarjolla on aina vaihtoehtoja mutta se jää harmittamaan kun pienellä uusiutumiselle olisi mahdollista elää mukana ajassa ja positiivisessa kehityksessä.
Näistä pysähtyneisyyksistä niitä riitoja sitten poikii..
Hölmöintä kaikissa riitoja synnyttävissä asioissa on se että niistä ei informoida ennakkoon ja huolella. Ilman hyvää valmistelua ja ennakkoinformaatiota osa osakkaista on PERIAATTEESSA sitä mieltä ettei ikinä, miettimättä asiaa sen enempää vaikka kyse olisi vain ’eurosta’, joka on SE AINA takuuvarma riidan aiheuttaja. Useimmiten peruskorjaukset ovat hallituksen asioita, niin suunnitteluvastuun, budjetoinnin kuin ennakkoesittelynkin osalta. Tj on työrukkanen. Yhtiökokouksessa esittelyn voi hoitaa toimitusjohtaja saamiensa toimintaraamien pohjalta, jollei hallituksen pj. halua ’yrittää loistaa’.
Siinä vaiheesa kun ollaan periaatteessa jotain mieltä, ollaan samalla pattitilanteessa. Tilanne harvoin ratkeaa osakkaista valittujen hallitusten vaihtamisella ja kierrättämisellä. Useimmiten tarvitaan ulkopuolinen neutraali taho joka rakentaa asiasta kunnon selvityksen ja antaa perustelut miksi. Tällöin yksikään osakas ei pääse syyttämään toista siitä että joku saa enemmän tai vähemmän.
Kun tilanne pääsee ’Keimola-asteelle’ ollaan pahassa paikassa, koska viillot ovat syviä. Pitää aina muistaa että osakkaat ovat hyvin heterogeeninen porukka jonka ainut yhteinen nimittäjä on: halu pelata golfia ja vielä sitäkin eri asteilla. Joukossa on enemmän ja vähemmän varakkaita, urheilijoita ja harraselijoita jne….
killinki kirjoitti: (8.8.2014 17:44:32)
Siinä vaiheesa kun ollaan periaatteessa jotain mieltä, ollaan samalla pattitilanteessa. Tilanne harvoin ratkeaa osakkaista valittujen hallitusten vaihtamisella ja kierrättämisellä. Useimmiten tarvitaan ulkopuolinen neutraali taho joka rakentaa asiasta kunnon selvityksen ja antaa perustelut miksi. Tällöin yksikään osakas ei pääse syyttämään toista siitä että joku saa enemmän tai vähemmän.
Konsulteille töitä. Ja osakkaat maksaa.
Sabane kirjoitti: (8.8.2014 15:20:11)
Suomi on taasen markkina-alueena liian pieni (?) jenkkityyppisiin yksityiskenttiin. Näille kentillehän siis ei edes pääse pelaamaan kuin osakaat ja heidän vieraansa.Ei mielestani. Yksityiskenttia taalla Jenkeissa on hyvinkin ruraaleilla alueilla (itsekin olen jasenena yhdella sellaisella), ja toisaalta jos paakaupunkiseutu ei ole tarpeeksi iso markkina-alue vaikka minkalaiselle kentalle, niin mika sitten? Ja ennen kun joku taas aloittaa, niin a) verratkaa Suomea Jenkkien johonkin osavaltioon, ei itse USAhan ja b) ei, saaolot ei ole se syy, etta hommat ei luista.
Minusta Suomesta puuttuu edelleen tietotaito golfin suhteen eika tekijoita / rahamiehia ole juurikaan golfin parissa pyorimiseen. Siina se isoin ero on. Ei markkina-alueet.
Golfinn kirjoitti: (8.8.2014 23:00:19)
Minusta Suomesta puuttuu edelleen tietotaito golfin suhteen eika tekijoita / rahamiehia ole juurikaan golfin parissa pyorimiseen. Siina se isoin ero on. Ei markkina-alueet.
Sinulla on siis edelleen luja usko siihen, että Suomessa (ja etenkin pk-seudulla) voi golfkentän rakentamisella tehdä rahaa..?
Minä taas uskon siihen, että Suomessa ihmiset ovat rahankäyttönsä suhteen keskimäärin paljon konservatiivisempia kuin jenkeissä eikä golfkentällä siksi pysty tekemään rahaa samoilla konsepteila kuin siellä jenkeissä. Tästä suoraan seuraa se, ettei golfkentän rakentamisella voi tehdä rahaa Suomessa eikä niitä rahamiehiä tietotaitoineen siksi täälllä liiemmälti kuljeskele.
Ai mutta pahus, tämähän ei mitenkään liity siihen miksi golfseuroissa tapellaan, kuten tosin suurin osa tämän ketjun viesteistä….
KL kirjoitti: (8.8.2014 23:16:41)
Sinulla on siis edelleen luja usko siihen, että Suomessa (ja etenkin pk-seudulla) voi golfkentän rakentamisella tehdä rahaa..?
ei kai kukaan kuvittele että golfkentällä tehtäisiin rahaa – mutta varmaa on, että rahalla tehdään golfkenttiä.
näin se on kai kaikessa urheilubusineksessä – vrt. NHL, KHL, jalkapallo, jne
Golfinn kirjoitti: (8.8.2014 23:00:19)
Sabane kirjoitti: (8.8.2014 15:20:11)
Suomi on taasen markkina-alueena liian pieni (?) jenkkityyppisiin yksityiskenttiin. Näille kentillehän siis ei edes pääse pelaamaan kuin osakaat ja heidän vieraansa.Ei mielestani. Yksityiskenttia taalla Jenkeissa on hyvinkin ruraaleilla alueilla (itsekin olen jasenena yhdella sellaisella), ja toisaalta jos paakaupunkiseutu ei ole tarpeeksi iso markkina-alue vaikka minkalaiselle kentalle, niin mika sitten? Ja ennen kun joku taas aloittaa, niin a) verratkaa Suomea Jenkkien johonkin osavaltioon, ei itse USAhan ja b) ei, saaolot ei ole se syy, etta hommat ei luista.
Minusta Suomesta puuttuu edelleen tietotaito golfin suhteen eika tekijoita / rahamiehia ole juurikaan golfin parissa pyorimiseen. Siina se isoin ero on. Ei markkina-alueet.
Itsekin jonkuin kuukauden Floridan itärannikolla viettäneenä ymmärrän mitä tarkoitat. Markkina-alue vaan käsittää tässä tapauksessa ihmismassan lisäksi heidän maksukyvyn. Golfkenttien rakentaminen ja ylläpitäminen on kallista puuhaa. Varsinkin Floridan ja Kalifornian osavaltioissa on huomattavasti Suomea enemmän näitä multimiljonäärejä, joille rahalla ei ole enää väliä. Heidän rahoillaanhan nämä yksityiset kentät on ymmärrykseni mukaan pitkälti alkujaan rahoitettu.
Putti-Possu kirjoitti: (8.8.2014 23:23:24)
ei kai kukaan kuvittele että golfkentällä tehtäisiin rahaa – mutta varmaa on, että rahalla tehdään golfkenttiä.
näin se on kai kaikessa urheilubusineksessä – vrt. NHL, KHL, jalkapallo, jne
Näinhän se vanha vitsi menee. Miten tulla miljonääriksi urheilubisneksellä?
– Mikäli bisneksen aloittaessa olet miljardööri…
KL kirjoitti: (8.8.2014 23:16:41)
Sinulla on siis edelleen luja usko siihen, että Suomessa (ja etenkin pk-seudulla) voi golfkentän rakentamisella tehdä rahaa..?
Minä taas uskon siihen, että Suomessa ihmiset ovat rahankäyttönsä suhteen keskimäärin paljon konservatiivisempia kuin jenkeissä eikä golfkentällä siksi pysty tekemään rahaa samoilla konsepteila kuin siellä jenkeissä.
Mahan en tieda golf-kentan pyorittamisesta Suomessa (varsinkaan kulupuolesta) yhtaan mitaan, joten ’en osaa sanoa’. Ja tarkoitin pyorittamista, en rakentamista.
Onko ’konservatiinen’ sama kun pers’aukinen? Eli kun tollasesta keskitason country clubista puhutaan, niin kuukausimaksut on siella $400-$500 hujakoilla ja pakollinen ravintelimaksu noin satasen. Golfista kun puhutaan, niin aika usein naytetaan unohdettavan, etta tama on kallista puuhaa. Vaaditaan kaikenlaista, mutta onko ihmiset valmiita maksamaan siita? Menee vahan joo OT, mutta olen pelannut useinkin klubeilla missa ei tartte odotella ja kaikki on paremmin kun tip top. Liittymismaksu $50.000 (tai yli) ja kk maksut noin tonnin. Eli kun maksaa, niin ei tartte valittaa. Sen kun nauttii. Ja jos ei halua maksaa, niin ei muuta kun kunnalliselle kentalle viideksi tunniksi pelaamaan ja rundi maksaa $30 tai alle. Jutun ydin on vaan se, etta ei silla $30:lla voi paljoa sitten vaatiikaan. Ja ihmiset nayttavat vaativan…
Mutta kylla, itse omistaisin ihan mielellani golfkentan (ja pyorittaisin sita) ellei tama mita nyt teen olisi niin mukavaa, palkitsevaa ja jopa tuottavaa. Aika vahva usko on siihen, etta talla tietotaidolla kentan pyorittamisesta jais viivan alle jokunen $$:kin kaiken muun mukavan lisaksi. Siis taalla Jenkeissa.
kasosakas kirjoitti: (8.8.2014 15:38:41)
Kuinka monella kentällä gf tulot ovat oikeasti mainitsemisen arvoinen lisätulo, kun sen vaikutusta arvioidaan vastikkeen muutoksen kautta?Esimerkiksi 50- 100€ korotus vastikkeessa ja väljyyden lisääntyminen 10% – 15% kierrosmäärien pudotuksen kautta ei kuullosta lainkaan huonolta vaihtokaupalta.
Nuo olisivat seurakset useimpien kenttien kohdalla private kentäksi ryhtymisestä.
Tästä asiasta, ja kenttien peruskorjaustarpeista, ne osakkaitten keskinäiset riidat useimmiten kumpuavat.
Onko enemmistö niitä, jotka haluavat lisätä golfyhtiön gf-tuloja asiakaslähtöisin markkinointikeinoin? Vai niitä, jotka haluavat entisestään lisätä kenttien väljyyttä suosimalla vähäistä gf-pelaamista ja vähän korkeampia vastikkeita? Kun molempien linjojen kannattajia on riittävä joukko niin riidat alkavat, eivätkä helpolla ratkea.
Kenttien tulevaisuuden kannalta riidat välttämättömistä perusparannuksista ovat vakavampi juttu. Jos tuloja osakaskunnan ulkopuolelta ei haluta kasvattaa, näille kustannuksille ei ole muita maksajia kuin osakkaat. Huonoin vaihtoehto on säästää kunnossapidosta ja jättää perusparannukset tekemättä.
Kun 50-henkisellä työpaikallakin kyetään riitelemään itsestäänselvistä ja jopa sellaisista asioista, joista kinaajat ovat loppujen lopuksi samaa mieltä, niin ei ole mikään ihme, että golfseuran kokoisessa vapaaehtoisorganisaatiossa on suukopua. Työpaikalla monesti on vielä niin, että mitä pienempi yhteisö, vaikkapa 10-henkinen eri ammattiryhmiä edustava otos saa suuren taistelun aikaan, niin tuhannen ihmisen etujen ja haittojen tasapuolinen ja kaikkien vaatimukset huomioivat järjestelyt eivät mitenkään ole mahdollista.
Nekin, jotka hyväksyvät jäsenyyshedot tai seuran toimintasuunnitelman hiljaisesti ilman kommentteja todennäköisesti ovat joiltain osin perusteellisestikin eri mieltä, mutta sopeutuvat, koska haluavat harrastaa. Ja sen edellytyksenä on jäsenyys tässä nykyisessään tai jossain toisessa samanlaisessa yhdistyksessä.
Yksi seikka riitelyä synnyttämään on myös johtoasemiin valittavat henkilöt ja niihin valitsematta jääneet. Jotkut haluavat päästä vaikuttamaan, ilmoittavat olevansa käytettävissä hallitukseen ja puheenjohtajaksi omine visioineen, joita sitten sopivalla mandaatilla pääsee suunnittelemaan ja voi toteuttaa. Pelkän pelaamisen lisäksi harrastuksen suola näille järjestöihmisille onkin päästä hallintoon toteuttamaan hallintohalujaan. Se, miten hallintohalu jalkautuu seuran toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen ei todennäköisesti miellytä koko jäsenistöä. Joskus valitsematta jääneet ryhtyvät kaivamaan maata positiivisen toimintavireen perustusten alta heti äänestyksen selvittyä. Jos tällainen sanotaanko hallintopyrkyri on varsin vähän golfurheilusta ja sen harrastamisesta ymmärtävä, niin todennäköisyys konflikteille vaan lisääntyy.
Joskus käy niin, että valituksi tultuaan kellon sointi muuttuu ja ns. hyvästä jätkästä tulee mulkvisti – kihahtaa valta päähän, tai ei ehkä edes kihahda, vaan valituksi tulemisen taustalla on ollutkin jo lähteissä halu toimia kuten toimii pyöreäkulmaisista ennakkokannanotoista ja edellisen johtokunnan maltillisesta arvostelusta huolimatta.
Seurat on suuria, jäsenillä monia mielipiteitä, hyviä ja huonoja kokemuksia, joista erimielisyyttä kumpuaa. Jokaiselle ei pysty eikä pidäkään kumartaa.
Pekka Pelimies kirjoitti: (9.8.2014 7:49:08)
Kun 50-henkisellä työpaikallakin kyetään riitelemään itsestäänselvistä ja jopa sellaisista asioista, joista kinaajat ovat loppujen lopuksi samaa mieltä, niin ei ole mikään ihme, että golfseuran kokoisessa vapaaehtoisorganisaatiossa on suukopua. Työpaikalla monesti on vielä niin, että mitä pienempi yhteisö, vaikkapa 10-henkinen eri ammattiryhmiä edustava otos saa suuren taistelun aikaan, niin tuhannen ihmisen etujen ja haittojen tasapuolinen ja kaikkien vaatimukset huomioivat järjestelyt eivät mitenkään ole mahdollista.Nekin, jotka hyväksyvät jäsenyyshedot tai seuran toimintasuunnitelman hiljaisesti ilman kommentteja todennäköisesti ovat joiltain osin perusteellisestikin eri mieltä, mutta sopeutuvat, koska haluavat harrastaa. Ja sen edellytyksenä on jäsenyys tässä nykyisessään tai jossain toisessa samanlaisessa yhdistyksessä.
Yksi seikka riitelyä synnyttämään on myös johtoasemiin valittavat henkilöt ja niihin valitsematta jääneet. Jotkut haluavat päästä vaikuttamaan, ilmoittavat olevansa käytettävissä hallitukseen ja puheenjohtajaksi omine visioineen, joita sitten sopivalla mandaatilla pääsee suunnittelemaan ja voi toteuttaa. Pelkän pelaamisen lisäksi harrastuksen suola näille järjestöihmisille onkin päästä hallintoon toteuttamaan hallintohalujaan. Se, miten hallintohalu jalkautuu seuran toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen ei todennäköisesti miellytä koko jäsenistöä. Joskus valitsematta jääneet ryhtyvät kaivamaan maata positiivisen toimintavireen perustusten alta heti äänestyksen selvittyä. Jos tällainen sanotaanko hallintopyrkyri on varsin vähän golfurheilusta ja sen harrastamisesta ymmärtävä, niin todennäköisyys konflikteille vaan lisääntyy.
Joskus käy niin, että valituksi tultuaan kellon sointi muuttuu ja ns. hyvästä jätkästä tulee mulkvisti – kihahtaa valta päähän, tai ei ehkä edes kihahda, vaan valituksi tulemisen taustalla on ollutkin jo lähteissä halu toimia kuten toimii pyöreäkulmaisista ennakkokannanotoista ja edellisen johtokunnan maltillisesta arvostelusta huolimatta.
Seurat on suuria, jäsenillä monia mielipiteitä, hyviä ja huonoja kokemuksia, joista erimielisyyttä kumpuaa. Jokaiselle ei pysty eikä pidäkään kumartaa.
Juuri näin, vielä kun kirjoitukseen lisätään Talo- ja AsuntoOy:t niin analyysi on täydellinen.
killinki kirjoitti: (8.8.2014 17:44:32)
Hölmöintä kaikissa riitoja synnyttävissä asioissa on se että niistä ei informoida ennakkoon ja huolella. Ilman hyvää valmistelua ja ennakkoinformaatiota osa osakkaista on PERIAATTEESSA sitä mieltä ettei ikinä, miettimättä asiaa sen enempää vaikka kyse olisi vain ’eurosta’, joka on SE AINA takuuvarma riidan aiheuttaja. Useimmiten peruskorjaukset ovat hallituksen asioita, niin suunnitteluvastuun, budjetoinnin kuin ennakkoesittelynkin osalta. Tj on työrukkanen. Yhtiökokouksessa esittelyn voi hoitaa toimitusjohtaja saamiensa toimintaraamien pohjalta, jollei hallituksen pj. halua ’yrittää loistaa’.
Juuri näin se menee.
Tyypillisesti näin:
Tavallinen osakas saa tietoa yhtiön asioista vain kerran vuodessa pidettävällä vuosikokouksessa. Minkäänlaista muuta julkista (tai edes osakkaiden keskinäistä) keskustelua ei käydä korjaushankkeista tai mistään muustakaan. Kokoukseen tuodaan hallituksen esitys jonka taakse on jo valmiiksi koottu ’junttaporukka’ joka ei tietenkään halua juurikaan perustella tai keskustella aiheesta. Ei pienimmissäkään määrin.Kun se sama hallitus ja johto on toiminut jo kaksikymmentä vuotta ei siellä varmastikaan tarvita minkäänlaisia ajatuksia tai ideoita muilta osakkailta?, nuorilta?, uusilta?, valhoilta?, naisilta? jne.
Missään tapauksessa ei anneta mahdollisuutta osakkaille/jäsenille tehdä ehdotuksia, puhumattakaan että hallitus kyselisi maksavien osakkaiden mielipiteitä, tai tarjoaisi vaihtoehtoja uudistuksille, niiden toteutukselle tms. Vaikka kysymyksessä saattaa olla useiden tuhansien eurojen sitoumukset/osakas..On helppo sanoa vuosikokouksessa ettei ehdotusta voi eikä tarvitse käsitellä koska sitä ei ole annettu hallituksen tietoon kahta viikkoa ennen vuosikousta…niin että lähettäkää ehdotuksenne ennen seuraavaa vuosikokousta, siis ensi vuonna. Keskustelusta muodostuu väkisinkin hieman hidastempoinen jos sen ainoana foorumina on kerran vuodessa pidettävä vuosikokous.
Tällainen suhtatuminen osakkaisiin on tietysti omiaan aiheuttamaan riitaa ja kiistoja.
Osakkaille nämä ovat ikäviä sillä usein näissä kelvottomasti hoidetuissa yhtiöissä on muitakin hankaluuksia, etuoikeutettuja osakelajeja, vähemmistön päätöksillä aiheutettua ’velkavankeutta’, osakkeiden jälkimarkkinoiden/hintojen romahduksia jne. Sekin harmittaa jos juuri kyseinen kenttä olisi muuten esim. sijainniltaan mitä mainioin pelipaikka.
petsari kirjoitti: (9.8.2014 10:06:42)
…
On helppo sanoa vuosikokouksessa ettei ehdotusta voi eikä tarvitse käsitellä koska sitä ei ole annettu hallituksen tietoon kahta viikkoa ennen vuosikousta…niin että lähettäkää ehdotuksenne ennen seuraavaa vuosikokousta, siis ensi vuonna. Keskustelusta muodostuu väkisinkin hieman hidastempoinen jos sen ainoana foorumina on kerran vuodessa pidettävä vuosikokous.Tällainen suhtatuminen osakkaisiin on tietysti omiaan aiheuttamaan riitaa ja kiistoja.
…
Kun ainoa tilaisuus, jossa kaikkia osakkaita koskevasta asiasta voidaan päättää, yllä kuvatun lainen pj:n tai hallituksen käyttäytyminen on oikein sopivaa. Mahdollisesti suuriin muutoksiin johtavat ehdotukset tulee olla kannan muodostamiseksi jokaisella osakkaalla riittävän varhain ennen päätöksentekotilaisuutta käytettävissä.
Toki, jos kaikki osakkaat olisivat kokouksessa paikalla, niin voitaisiin ensin päättää siitä, voidaanko säännöistä poiketen asialistalle esitetty asia käsitellä ja sen jälkeen tarvittaessa äänestää sen hyväksymisestä.
Ketterät kehittäjät eivät vaan useinkaan tahdo ymmärtää, että vuosikokouksesta jostain syystä estyneitä myös saattaa kiinnostaa, mistä asioista kokouksessa päätetään ja ovat jopa saattaneet antaa valtakirjan vireillä ja asialistalla olevan asian äänestystilanteita varten.
Yhtiökokous voidaan siirtää eli pitää joko jatkettuna myöhempänä ajankohtana tai sitten voidaan päättää että pidetään kokonaan uusi yhtiökokous. Aikaa tulee antaa niin että kaikilla on mahdollisuus tutustua suunnitteilla olevan projektin materiaaliin. Kokous voidaan siirtää kokonaisuudessaan tai jonkin kohdan osalta ja antaa ohjeeksi hallitukselle aikaa ennen uutta kokousta on osakkaille toimitettava selvitys ko. asiasta/asioista sekä toimitetan pöytäkirja tuosta kokouksesta jossa näin päätettiin.
Voi tietysti käydä niinkin että on kerätty valtakirjoja tai on ns. maxi äänioikeuden omaavia osakkeita läsnä jolloin tämä ei onnistu. Yrittää voi aina.
Jotain tertteis tehrä
Kyllä on syytäkin tapella ja tehrä muutoksia.
Kävimme viikonloppulla pelailemassa vieraspelaajina Päijät-Hämeessä muutamilla kentillä. Kokeeksi päätimme maksella yhtiöiden pyytämän vieraspelaajan GF:n ’mukisematta’. GF hinta oli kohtalaisen ’rasvainen’ erityisesti viikonloppuna.
Kaikilla kolmella kentällä ryhmässämme oli myös muita vieraspelaajia, jotka olivat lunastaneet pelioikeutensa ’pörssistä’ haalimillaan pelilipuilla. Vertailu tuotti kohtuullisen karmeaa lopputulosta. Kaikkissa tapauksissa pelilipuilla pelattiin puoleen hintaan.
Onko tuossa enää mitään järkeä yhtiöiden tai GF pelaajan kannalta. Ei todellakaan.
PS enää ei muiden kenttien osakkaana pelata vieraskentillä osakkaan vieraana ja/tai alenetuilla GF:llä. vaan siirrymme vieraskentillä ’pelilippu’-lokeiksi’
Olisiko Kolhvikenttien yhteisöllä jotain todellisia lääkkeitä – vai onko sekin vaan yksi lisäkustannuerä golfosakkaiden pussista.
?? ?? ! kirjoitti: (11.8.2014 10:42:58)
Kaikilla kolmella kentällä ryhmässämme oli myös muita vieraspelaajia, jotka olivat lunastaneet pelioikeutensa ’pörssistä’ haalimillaan pelilipuilla. Vertailu tuotti kohtuullisen karmeaa lopputulosta. Kaikkissa tapauksissa pelilipuilla pelattiin puoleen hintaan.Onko tuossa enää mitään järkeä yhtiöiden tai GF pelaajan kannalta. Ei todellakaan.
Ettei taas menisi puurot ja vellit sekaisin niin muistetaan että Oy on saanut pelilipusta määrittelemänsä hinnan osakkaalta. Jos osakas myy lipun halvalla eteenpäin niin hän kärsii tappion. Ei Oy.
No miksi näitä lippuja sitten myydään alennuksella? Yksinkertaisesti kyseessä on kysynnän ja tarjonnan laki. Osakkeet tuottavat niin paljon pelioikeuksia / pelilippuja että osakkaita ei ole tarpeeksi käyttämään niitä kaikkia. Ylitarjonta –> alihinta, yksinkertaista.
Parti kirjoitti: (11.8.2014 11:34:38)
?? ?? ! kirjoitti: (11.8.2014 10:42:58)
Kaikilla kolmella kentällä ryhmässämme oli myös muita vieraspelaajia, jotka olivat lunastaneet pelioikeutensa ’pörssistä’ haalimillaan pelilipuilla. Vertailu tuotti kohtuullisen karmeaa lopputulosta. Kaikkissa tapauksissa pelilipuilla pelattiin puoleen hintaan.Onko tuossa enää mitään järkeä yhtiöiden tai GF pelaajan kannalta. Ei todellakaan.
Ettei taas menisi puurot ja vellit sekaisin niin muistetaan että Oy on saanut pelilipusta määrittelemänsä hinnan osakkaalta. Jos osakas myy lipun halvalla eteenpäin niin hän kärsii tappion. Ei Oy.
No miksi näitä lippuja sitten myydään alennuksella? Yksinkertaisesti kyseessä on kysynnän ja tarjonnan laki. Osakkeet tuottavat niin paljon pelioikeuksia / pelilippuja että osakkaita ei ole tarpeeksi käyttämään niitä kaikkia. Ylitarjonta –> alihinta, yksinkertaista.
Tuossahan on oiva paikka säästöihin- Lopetataan ’kädäritoiminta’ siirretään varaukset ’nettiin’. Lopetataan GF kauppa ja nostetaan pelioikeuksien hintaa satasella /vuosi – ravinteli hoitaa senjälkeen pelilippujen vastaanoton. ja kaikki on tyytyväisiä . Pelippujenkin hinta ’markkinoilla’ saadaan kohdilleen.
-
JulkaisijaArtikkelit