Aihe: Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2 - Golfpiste.com

6.12.–13.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[5][6]
KilpailuaSuomalaista

Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Esillä 25 viestiä, 201 - 225 (kaikkiaan 639)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 11:23:17)

    Jos se auttaa, että ajattelee että gripissä on ’tukivoima’, silloin kannattaa ajatella niin, vaikka sille ei mitään fykaalista perustetta olisikaan.

    Niin… sama voimahan näihin kohdistuu

    B

    edit:
    Q =( lineaarisen liike-energian häviö lämmöksi ja pallon pyörimiseen)
    edit ends

    Totta joo, molemmat tietysti säilyy, jos oletetaan että törmäys on kimmoinen( mitä se tietysti todellisuudessa ei täysin ole),

    – liikemäärä säilyy
    – energia säilyy

    Tällä koko keskustelullahan ei kylläkään ole hevon v:n merkitystä siile, saako golfari lentämään pallon pitkälle, vai ei. Ja vielä vähemmän, meneekö se sinne suuntaan mihin piti, vai ei.

    Vartalon ’voimantuottoketju’ on tietysti eri juttu, eli vartalon ja raajojen kierrot ja heilurit siihen suuntaan ja siinä rytmissä että mailan lavan liiketila juuri ennen osumaa on oikea (suunta, nopeus, kiertomomentti) että pallolle saadaan sellainen liiketila kuin halutaan (suunta, nopeus, kiertomomentti)

    Esimerkiksi jos osuma ei ole sweetspotissa, lapa kääntyy osumassa, jolloin osa lavan liike-energiasta sitoutuu varren kiertymiseen eikä pallon nopeuteen.
    Tai jos lapa on vinossa, osa lavan liike-energiasta siteoutuu pallon sivukierteeseen, eikä pallon nopeuteen.

    Voi olla, että se mitä kädet aistivat muka ’osumahetkellä’ tulee todellisuudessa varren kautta viiveellä, siis ’kaikuna’ osumasta, joka meni jo aikaisemmin.

    Mutta voi olla hyviä mielikuvia, jotka auttavat, vaikka ne eivät olisikaan fysikaalisesti totta.

    ts

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 13:17:32)

    Mutta voi olla hyviä mielikuvia, jotka auttavat, vaikka ne eivät olisikaan fysikaalisesti totta.

    Selitätkö miksi tuo impact bägi lähtee tuosta osumasta noin paljon kauemmas kun varsi on tuettuna verratuna vapaaksi päästettyyn lapaan?

    B

    ts kirjoitti: (17.6.2013 12:57:34)
    Niin… sama voimahan näihin kohdistuu.

    Oletko varma?

    ts

    B kirjoitti: (17.6.2013 13:22:38)

    ts kirjoitti: (17.6.2013 12:57:34)
    Niin… sama voimahan näihin kohdistuu.

    Oletko varma?

    Totta hemmetissä. Sen takiahan toi bägikin liikkuu just saman verran molemmissa tapauksissa….

    ts kirjoitti: (17.6.2013 13:20:46)

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 13:17:32)
    Mutta voi olla hyviä mielikuvia, jotka auttavat, vaikka ne eivät olisikaan fysikaalisesti totta.

    Selitätkö miksi tuo impact bägi lähtee tuosta osumasta noin paljon kauemmas kun varsi on tuettuna verratuna vapaaksi päästettyyn lapaan?

    Vastasinkin jo kerran, mutta hukkui… uudestaan:

    Toisessa tapauksessa säkkiin kohdistuu isompi voima, koska se liikkuu pitemmälle. Ei ole siis sama voima.

    Säkki on painavampi ja pehmeämpi kuin golfpallo. Maila on säkissä kiinni hyvin paljon kauemmin kuin golfpallossa. Jopa 10-100 kertaa kauemmin?

    Siksi ehdit ’työntää’ säkkiä osuman aikana, koska työntövoima ehtii välittyä säkkiin varren kautta, koska osuma-aika on paljon pitempi. Luulisin että tätä ei ehdi tapahtua oikealla golfpallolla.

    Menikö perille?

    Vielä kommenttina, että

    – nämä asiat kuuluvat oikeastaan mailavalmistajille, jotka tietävät kaikki nämä teoreettiset (ja käytännön liikemäärät, energian siirtymiset ym.) kysymykset hyvin tarkasti, tuhansien mittausten perusteella

    – olen opiskellutfysiikkaa korkeakoulussa, mitä kaikki täällä selvästikään eivät ole tehneet

    – näillä asioilla ei ole ainakaan omaan golfaamiseeni mitään merkitystä, tuskin monen muunkaan

    – aion jatkossakin keskittyä siihe, mikä on mailan lavan liiketila juuri ennen osumaa, koska minun fysikaalisen ymmärrykseni mukaan se on se, joka oikeasti ratkaisee (enkä meinaa mennä lukemaan fysiikan kursseja uudestaan, josko fysiikka olisi muuksi muuttunut, siis tieteenä)

    lopetan osaltani keskustelun tähän.

    Jatkaa.

    ts

    Luulosi meni perille, mutta vastaus ei kelpaa kuin osittain.

    Aiemman väitteesi mukaan lavan suurempi hidastuvuus johtaa lyötävän kappaleen kovempaan lähtöön. Tuossa niin ei käy kuten näet.

    Painavuus ja pehmeys vaikuttavat ilmiön näkyvään määrään, mutta eivät sen etumerkkiin. Samalla tavalla koko lyövän kappaleen massa, mukaanlukien kädet, välittävät voimaa golfpalloon ja sen vuoksi pelaajan pitää ymmärtää tuottaa voimaa koko mailaan, eikä heittää lapaa vapaaksi.

    Totaalimatkassa erot ovat kohtalaisen pieniä, mutta havaittavia. Sitten kun mennään vielä sivuvaikutuksiin pallon lennon osalta, alkavat erotkin kasvamaan merkittäviksi.

    Ja silti ollaan vielä hemmetin kaukana golfswingin voimantuottokeskustelusta ja itse aion siitä kaukana tällä palstalla pysyäkin. Ei vaan enää jaksa.

    ts kirjoitti: (17.6.2013 13:39:24)
    Samalla tavalla koko lyövän kappaleen massa, mukaanlukien kädet, välittävät voimaa golfpalloon

    Kysypä piruuttasi joltain mailan varsien valmistajalta, onko näin, kun ovat varmasti asian mitanneet ja tutkineet,

    – kuinka monta % impactin (pallon ja lavan välisestä) voimasta sitoutuu varren taipumaan impactin keston aikana (joka on alle 1 ms) (oma arvaus: 99.x%)

    – kuinka monta % ehtii välittyä grippiin saakka, sen alle 1 ms aikana kun lapa on kiinni pallossa? (oma arvaus; 0.x%)

    Asiaa on taatusti tutkittu hyvin paljon.
    Voi tistysti olla, että Sinä ts olet oikeassa, ja kaikki muut ovat väärässä, mutta normaalin tieteellisen vertailevan metodin perusteella arvelisin, että ne muut ovat oikeassa.

    http://mecholsky.mse.ufl.edu/EMA4714/golf_club_files/Golf_ball_Impact_paper.pdf

    http://www.ams.org/notices/201004/rtx100400498p.pdf

    Tässä paperissa esitetään että ’kiihdyttäminen läpi osumaan’ voi tuoda maksimissaan noin metrin lisää lyöntiin.
    http://www.tutelman.com/golf/swing/accelerateThru.php

    ts

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 13:55:40)

    ts kirjoitti: (17.6.2013 13:39:24)
    Samalla tavalla koko lyövän kappaleen massa, mukaanlukien kädet, välittävät voimaa golfpalloon

    Kysypä piruuttasi joltain mailan varsien valmistajalta, onko näin, kun ovat varmasti asian mitanneet ja tutkineet,

    Mailanvalmistajat olisivat erittäin kiinnostuneita laitteista joilla tuota osumaa voitaisiin oikeesti tutkia.

    Veikkaan sun ymmärtävän kuvion kun lakkaat ajattelemasta sitä lapaa heilurin päässä olevana kappaleena. Samalla voi se omien sanojesi mukaan luokaton pelikin muuttua varsin toisen oloiseksi.

    ts kirjoitti: (17.6.2013 14:01:57)

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 13:55:40)

    ts kirjoitti: (17.6.2013 13:39:24)
    Samalla tavalla koko lyövän kappaleen massa, mukaanlukien kädet, välittävät voimaa golfpalloon

    Kysypä piruuttasi joltain mailan varsien valmistajalta, onko näin, kun ovat varmasti asian mitanneet ja tutkineet,

    Mailanvalmistajat olisivat erittäin kiinnostuneita laitteista joilla tuota osumaa voitaisiin oikeesti tutkia.
    Veikkaan sun ymmärtävän kuvion kun lakkaat ajattelemasta sitä lapaa heilurin päässä olevana kappaleena. Samalla voi se omien sanojesi mukaan luokaton pelikin muuttua varsin toisen oloiseksi.

    Eikö mailanvalmistajilla muka ole laitteita siihen? Mistä ihmeestä sulla sellainen käsitys on?
    Aivan varmasti on mittalaitteet, ja analyysit tehtynä.
    Ja yhtä varmaa on, että eivät kerro laitteista ja mittauksista kaikkea julkisesti.
    Sekä huippupelaajien swingit on taaatusti mitattu ja tutkittu. Eri asia on, mitä niistä kannattaa kertoa (edes pelaajalle itselleen – itseluottamus on kuitenkin kaikkein tärkein asia)

    En ole tyhmä.
    En tietenkään ajattele lapaa heilurin päässä olevana kappaleena, kun se ei ole heilurin päässä, vaan varren päässä.
    Varren ominaisuudet vaikuttavat suuresti siihen, mikä on lavan liiketila juuri ennen osumaa, eli se tärkeä asia.

    Neuvo ’lyö pallon läpi’ on ihan sama kaikissa pallopeleissä. Se tarvitaan siksi, että ihminen ei alitajuisesti hidasta lyöntiä tai varo ennen osumaa, koska ’kohta kopsahtaa’. Samoin saaton korostaminen, vaikka pallo meni jo, koska saatto tietysti vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu ennen osumaa ja mikä on se tärkeä asia, eli lavan liiketila juuri ennen osumaa..

    Mutta kyllä kai sinäakin ts nämä tiedät, et kai sinäkään tyhmä ole?

    Olen pelannut kilopaa muita mailapallopelejä, en golfia. Golfareiden (ja valmentajien) kannattaisi tutkailla muita pelejä, joissa on samoja lainalaisuuksia

    ts

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 14:30:35)
    [

    Eikö mailanvalmistajilla muka ole laitteita siihen? Mistä ihmeestä sulla sellainen käsitys on?

    Siitä kun toimin alalla ja olen heidän kuullut sellaisista haaveilevan.

    Mä en tiedä puhutaanko me ihan samasta asiasta, mutta tuo läpilyöminen kuulostaa näin ammattilaisen korviin kovin amatööriohjeelta. Siitä puuttuu se olennainen, eli mitä läpilyönti tarkoittaa.

    Tässä kun on muutama vuosi tullut mittailtua noita liikenopeuksia ihan oikeesti ja useamman sadan pelaajan osalta, niin homma on aika selkeetä. Pallon saa parhaiten lähtemään ne, joilla grippipään nopeus on suuri ja hidastuma siellä pientä. Smash arvot putoavat sitä mukaa kun grippipään nopeus laskee tiettyjen arvojen alle ja lapa vapautetaan. Sama ilmiö näkyy myös sitten osuman aiheuttamana käsinopeuden muutoksena.

    Tuo hidastaminen on jännä asia kun otit sen esille. Pelaajahan ei pysty golfissa lapaa hidastamaan, vaan ainoastaan käsiään ja lapa jatkaa kiihtymistään sen seurauksena. Valitettavan suuri osa harrastajista jopa pyrkii tuohon ja kaikki lähtee ajatuksesta että lapaan pitäisi saada vauhtia ranteilla. Niin kauan kuin liikutaan tiettyjen käsinopeuksien alapuolella, tuo joiltakin tietyssä määrin jopa onnistuu, mutta ei sillä koskaan ole vielä päästy lähellekään niitä arvoja, joita hyvät pelaajat saavuttavat mailan yläpään vauhdista huolehtiessaan. Puhumattakaan sitten siitä, miten vakaana lapa saadaan menemään läpi osuman ja kuinka saavutetaan mahdollisimman alhhainen sulkeutumisnopeus osuma-alueella. Sitten kun nuo ymmärretään, voidaan alkaa puhumaan siitä todellisesta voimantuotosta ja nivelpisteiden suunnista ja nopeuksista eritasoisilla pallonlyöjillä. Siitäkin on tuossa vieressä kone täynnä dataa.

    Jos noi asiat oikeesti kiinnostaa, niin tervetuloa tuloksia tutkailemaan ja itse kokeilemaan. Profiilista löytyy yhteystiedot kyllä.

    ts kirjoitti: (17.6.2013 14:54:43)
    [Jos noi asiat oikeesti kiinnostaa, niin tervetuloa tuloksia tutkailemaan ja itse kokeilemaan. Profiilista löytyy yhteystiedot kyllä.

    Ei oikeesti kiinnosta, tämä nyt on tällaista teoreettista pyörittelyä.

    Mun huonoihin golftaitoihin on syynä

    1) vähäinen kokemus ja harjoittelu (arvaisin että ehkä yhteensä 100-150 kierrosta 15 vuoden aikana, plus ehkä 200 tuntia treeniä? (siis 15 vuoden aikana yhteensä) siihen nähden händäri 17 on minusta ihan OK)

    2) aloitin yli 30-vuotiaana

    3) en ole luontaisesti huippulahjakas osumaan palloon, no ihan OK kuitenkin, riippuu mihin vertaa

    Aloitin golfin nyt uudestaan kolmen vuoden tauon jälkeen, kävin jopa prolla yhden tunnin ;-D sekä ostin uudet käytetyt puut, aikaisemmin ei ollut oikeastaan ollenkaan (tai no, yhdet puut merkkiä Cougar, ja toiset merkkiä Dunlop, ihan surkeita molemmat)

    Lyönnin pituudet minusta ihan OK tähän tasoon HCP 17, esim. rauta-4 160 m (rullineen), draivit about 200. Olen 171 cm lyhyt, 50 v nuori. En rupea tekemään isoja swingimuutoksia, kun en kuitenkaan saa niitä ikinä vakiinnutettua näin vähäisillä treenimäärillä.

    Jos kerkiäisin käydä 20 sangollista rangella sekä 10 tuntia lähipeliä tänä kesänä, ja muutama kierros kentällä, voisin päästä takaisin lähelle 17 tasoon, joka minulle luultavasti riittäisikin loppuelämäksi.

    Tänä vuonna jo yksi täysi kierros ja kaksi puolikasta takana! …

    ts kirjoitti: (17.6.2013 14:54:43)
    Pallon saa parhaiten lähtemään ne, joilla grippipään nopeus on suuri ja hidastuma siellä pientä. Smash arvot putoavat sitä mukaa kun grippipään nopeus laskee tiettyjen arvojen alle ja lapa vapautetaan. Sama ilmiö näkyy myös sitten osuman aiheuttamana käsinopeuden muutoksena.

    Onko tämä ’parhaiden joukko’sitten eri kuin jos katsoisit lavan nopeutta, eikä grippipään nopeutta?
    Arvaisin, että jos grippipään nopeus on suuri, myös mailanpään nopeus on suuri?
    Jos ne korreloi vahvasti, silloin on ihan sama kumpaa katsoo?

    Mitä tarkoitat että ’hidastuma siellä pientä’, siis hidastuma mistä hetkestä – mihin hetkeen?

    Jos lapa on pallossa kiinni esim 0.8 millisekuntia, sulla pitäisi olla luokkaa 1000 kuvaa/s että saisit esille, mitä osumassa tapahtuu. Tuolla nopeudella saisit ehkä yhden kuvan, jossa pallo on lavassa kiiinni, tai sitten kaksi joista toinen on juuri ennen ja toinen juuri jälkeen osuman. Osuman aiheuttaman nopeusmuutoksen mittaamiseen tarvitsisit vielä tiheämmin kuvia, koska muuten alkaa ehkä tulla mukaan varren taipuman ja jousiominaisuuksien vaikutus?

    Jos kuvaat esim 50 ms pätkän (siis 1/20 sekuntia), se on kai jo luokkaa 50 x pitempi kuin todellinen impact-hetki jonka pallo on lavassa kiinni, ja silloin varmasti nopeuksien muutoksiin vaikuttaa jo paljon kaikki varren värähtelyt ym.

    ts

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 15:51:02)

    Jos lapa on pallossa kiinni esim 0.8 millisekuntia, sulla pitäisi olla luokkaa 1000 kuvaa/s että saisit esille, mitä osumassa tapahtuu. Tuolla nopeudella saisit ehkä yhden kuvan, jossa pallo on lavassa kiiinni, tai sitten kaksi joista toinen on juuri ennen ja toinen juuri jälkeen osuman. .

    No eihän se nyt noin mene. Kyllä ne osuman vaikutukset näkyvät paljon pidempään ja siksi ovat mitattavissa ja tutkittavissa. Ja niiden tulosten kauttahan sitten johdetaan päätelmät.

    Kai ymmärrät, että käsien (grippipään) nopeus kuitenkin alkaa putoamaan hyvillä pelaajilla jo ennen osumaa, mutta sitten on vielä erikseen se kynnys joka näkyy osuman vaikutuksesta. Noissa ennen osumaa tapahtuvissa arvoissakin on jo suuria eroja pelaajien välillä, joita en ala tässä sen enempää ruotimaan.

    ts

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 15:14:15)

    Ei oikeesti kiinnosta, tämä nyt on tällaista teoreettista pyörittelyä.

    No sittenhän tätä on ihan turha jatkaa muutenkaan.

    ts kirjoitti: (17.6.2013 16:07:12)
    Kyllä ne osuman vaikutukset näkyvät paljon pidempään ja siksi ovat mitattavissa ja tutkittavissa. Ja niiden tulosten kauttahan sitten johdetaan päätelmät.

    Mutta etkö edellä ole juuri kertonut, että mittalaitteita ei ole, joilla voitaisiin asiaa riittävän
    tarkasti tutkia. Nyt sellainen taas sitten löytyykin.

    Google,
    ’golf impact high speed video’

    noin 24 800 000 hits

    Parhaimmillaan näköjään youtubessa kuvattu 10.000 – 100.000 kuvaa per sekunti, sillä saa jo selville yksityiskohtia osumasta.

    Wikipediassa väitetään nopeimpien kameroiden pystyvän 200 miljoonaan fps.
    Kuulostaa uskomattomalta.
    Käytetään esim. luotiliivien tutkimuksessa.

    B

    ts kirjoitti: (17.6.2013 16:07:12)
    No eihän se nyt noin mene. Kyllä ne osuman vaikutukset näkyvät paljon pidempään ja siksi ovat mitattavissa ja tutkittavissa. Ja niiden tulosten kauttahan sitten johdetaan päätelmät.

    Päätelmät tässä käsitellyn osalta ovat ristiriidassa mekaniikan peruslakien osalta. Mitä luulette, kumpi taipuu, ts vai Newton?

    ts

    B kirjoitti: (17.6.2013 21:21:03)

    ts kirjoitti: (17.6.2013 16:07:12)
    No eihän se nyt noin mene. Kyllä ne osuman vaikutukset näkyvät paljon pidempään ja siksi ovat mitattavissa ja tutkittavissa. Ja niiden tulosten kauttahan sitten johdetaan päätelmät.

    Päätelmät tässä käsitellyn osalta ovat ristiriidassa mekaniikan peruslakien osalta. Mitä luulette, kumpi taipuu, ts vai Newton?

    Ei ne ole mitenkään ristiriidassa. Yksinkertaiset ihmiset vaan haluavat yksinkertaistaa asioita ja käsitellä ihan eri kappaletta kuin mikä golfissa palloon iskee.

    B

    ts kirjoitti: (17.6.2013 22:18:52)
    Ei ne ole mitenkään ristiriidassa. Yksinkertaiset ihmiset vaan haluavat yksinkertaistaa asioita ja käsitellä ihan eri kappaletta kuin mikä golfissa palloon iskee.

    Millä massalla osuma pitää mittauksiesi tai parhaan arviosi mukaan laskea n.100 kg atleetin parhaassa tukivoimatyöskentelyssä.

Esillä 25 viestiä, 201 - 225 (kaikkiaan 639)
Vastaa aiheeseen: Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2