Aihe: Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2 - Golfpiste.com

6.12.–13.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[5][6]
KilpailuaSuomalaista

Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Esillä 25 viestiä, 176 - 200 (kaikkiaan 639)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    B kirjoitti: (14.6.2013 15:53:30)

    ts kirjoitti: (14.6.2013 15:37:18)
    Miten se on mitattu?

    Tiesit, että laskelmista puuttuu muutama muuttuja. Mitkä?
    Ei laskelmissa mitata. Ei punnita palloa, ei mailanpäätä eikä mailanpään nopeutta. Käytetään tunnettuja realistisia arvoja, jotka sijoitetaan mekaniikan peruslaeista johdettuihin kaavoihin.
    Näin vältetään mittausvirheet. Toinen etu on se, että voidaan vastata mitä, jos-kysymyksiin.

    Hyvä kun tunnustit, että todellista tietoa ei ole.

    Sä voisit oikeestaan alkaa vaikka pelaamaan golfia ja koittaa oppia lyömään palloa. Saattaisit jopa havaita, että osuman tunteella käsissä ja pallon lennolla on selkeä yhteys myös muten samoilla osuma-arvoilla. Edelllyttäen tietysti, että opit oikealla tavalla vaikka vahingossa palloon voimaa kohdistamaan ja mailan liikkeen säilyttämään läpi osuman.

    B

    Tiesit, että laskelmista puuttuu muutama muuttuja. Mitkä?

    ts

    B kirjoitti: (14.6.2013 16:07:40)
    Tiesit, että laskelmista puuttuu muutama muuttuja. Mitkä?

    Johan mä kerroin. Ei se auta että sinne keksitään jotain lukuja muuttujiksi, pitäis olla todellista aineistoa niiden pohjaksi eikä arvottuja vakiolukuja.

    B

    ts kirjoitti: (14.6.2013 16:11:07)

    B kirjoitti: (14.6.2013 16:07:40)
    Tiesit, että laskelmista puuttuu muutama muuttuja. Mitkä?

    Johan mä kerroin. Ei se auta että sinne keksitään jotain lukuja muuttujiksi, pitäis olla todellista aineistoa niiden pohjaksi eikä arvottuja vakiolukuja.

    Siis jos johdetaan kaava, jolla lasketaan mailanpään nopeus pallon irtautumishetkellä sanotan ks nopeutta laskelman ’tuntemattomaksi’. Ihan niinkuin laskettaessa auton nopeus, kun se ajaa tasaisella nopeudella 100km:n matkan 3600 sekunnissa.

    ts

    B kirjoitti: (14.6.2013 16:26:54)

    ts kirjoitti: (14.6.2013 16:11:07)

    B kirjoitti: (14.6.2013 16:07:40)
    Tiesit, että laskelmista puuttuu muutama muuttuja. Mitkä?

    Johan mä kerroin. Ei se auta että sinne keksitään jotain lukuja muuttujiksi, pitäis olla todellista aineistoa niiden pohjaksi eikä arvottuja vakiolukuja.

    Siis jos johdetaan kaava, jolla lasketaan mailanpään nopeus pallon irtautumishetkellä sanotan ks nopeutta laskelman ’tuntemattomaksi’. Ihan niinkuin laskettaessa auton nopeus, kun se ajaa tasaisella nopeudella 100km:n matkan 3600 sekunnissa.

    Tuota… taidan lähteä viinan juontiin jos vaikka pääsis siten samalla tasolle sinun kanssasi älykkydessä. Pari litraa kirkasta riittänee…

    B

    Hyvä ajatus.
    Mietiskele samalla, millä edellytyksillä 100mph:n mailanpään nopeudella pallon lähtönopeus on 200mph, jos lyönnin cor on 1.0.
    Paljonko on mailanpään nopeus osuman jälkeen? Pelaajan voimantuoton vaikutus siihen??

    Joskus aikoinaan utelin millainen/mikä tämä superkaava on millä näitä ihmeellisyyksiä lasketaan. Ja tietysti tarkoitan loppuunsaakka johdettua kaavaa. Ja aina myös kiinnostaa mitä kertoimia/vakiota sinne yritetään upottaa ja millä perusteella. Esim pallon paskaisuusaste……Vaikuttaa muuten aika v¤%%¤¤%% jos jos peetä on riittävästi pallossakin !
    Mikä on kylkkärin vaikutuskerroin ? Mikä on duffikerroin ? Koukkupolvikerroin ? Vai lyökö joku aina pelkkiä svetariosumia…? jne jne jne Miten taito kompensoi kaikkea muuta ?

    B

    B kirjoitti: (14.6.2013 16:48:05)
    Hyvä ajatus.
    Mietiskele samalla, millä edellytyksillä 100mph:n mailanpään nopeudella pallon lähtönopeus on 200mph, jos lyönnin cor on 1.0.
    Paljonko on mailanpään nopeus osuman jälkeen? Pelaajan voimantuoton vaikutus siihen??

    Hyväksyn toki todellisenkin tiedon, ei tarvitse vaivautua laskeskelemaan.

    Pitäisköhän meidänkin lähteä brenkun juontiin,siis brenkun?
    Mä olen aina luullut et nää loomannin teukat ja börjet tissuttele vaan snasisti valkkaria poikien kanssa,handu kaverin h,,,,,,a,mut ei helevetissä et ihan oikeen viinaa.
    Jeesaiskohan muutaman vuoden kunnon jurrit venkuloiden kanssa ja jokunen bööna fölissä vaikka eihän ne teuvoja korvaa mut …
    Me sun kanssa kun tarvittais kuuppaleguria vaikka ei sekään auttais meillä ,niin vaihtaisit sä kuuppaa kaverin kanssa?
    Mä en mistään fyrkasta,tai jos teukka,,,,,,
    Aprilli,jos sua snadisti hermostuttaa aamuborkkaa juodessa niin teet sä näitä kirjotusvirheitä niin kuin minuakin dorgaa on usein muistutettu,mut et tälläinen kouluja käynyt kafru (teuvo)vaikka ei useista syöteistä huolimatta ottanu petsiä asiassa vastaan.
    Ja sit aprillipila onks sulla ketään kuuppa ukkoa,tai mielellään tyttöä joka vois jeesaa meitä.

    B.Data.ym.muut me mitään ymmärrättömät koitetaan kestää.

    Sitä mä olen ihmetellyt että eiks Suomen PGA ………….
    Ystävällisin terveisin v…n veltto.paskalle svingillä kyg se +4
    Taakse ei voi mennä kun ei ole saanut valmennusta .

    Teemu,saa poistaa,asiaton viesti!
    Unohdin laittaa perään.

    Ymmärsikö joku jotain ? Kovin paljon jäi arvauksen varaan vaikka ilmeisesti kertojalla olikin paljon asiaa, ainakin omasta mielestään.

    Rauta 1 kirjoitti: (14.6.2013 21:29:26)
    Ymmärsikö joku jotain ? Kovin paljon jäi arvauksen varaan vaikka ilmeisesti kertojalla olikin paljon asiaa, ainakin omasta mielestään.

    Se koittaa leikkiä hassua, mut ei onnistu siinäkään. Helevetin ärsyttävää luettavaa.

    B

    B kirjoitti: (14.6.2013 15:53:30)

    ts kirjoitti: (14.6.2013 15:37:18)
    Miten se on mitattu?

    Tiesit, että laskelmista puuttuu muutama muuttuja. Mitkä?
    Ei laskelmissa mitata. Ei punnita palloa, ei mailanpäätä eikä mailanpään nopeutta. Käytetään tunnettuja realistisia arvoja, jotka sijoitetaan mekaniikan peruslaeista johdettuihin kaavoihin.
    Näin vältetään mittausvirheet. Toinen etu on se, että voidaan vastata mitä, jos-kysymyksiin.

    Quote nimim. TeeAce Foralla:
    Mä näen asian niin, että kiihtyvyyden tavoittelu osumassa saa lavan paremmin säilyttämään nopeutensa irtoamishetkeen asti. Sen johdosta siinä pinnassa josta pallo lähtee kimpoamaan, kun se alkaa palautumaan puristuksesta, on enemmän perusnopeutta jäljellä ja siten pallo saa suurimman nopeutensa.
    Quote ends
    Tuosta jää voimantuottokuvio varsin hämäräksi, mutta kyse lienee uskosta lisävoiman tuottamiseen osuman yli niin, että esimerkiksi ’liki samoilla osuma-arvoilla tuotetaan draivissa 105 mph nopeudella pidempiä kaaria kuin 115mph:lla’ missä on ihmettelemistä sekä oppilaalla että opettajalla et cetera, et cetera.

    Mennään vielä reaalimaailmaan ja tarkastellaan tlannetta fysiikan kannalta:

    Mailanpään hidastuminen pallokontaktin johdosta liittyy lavan liike-energian välittymiseen pallon liike-energiaksi. Mitä suurempi lasku, sitä parempi pallon lähtönopeus (samoilla massa-arvoilla).
    Mailanpään lineaarinen nopeus pallon irtautumishetkellä kasvaa luonnollisesti samoilla osuma-arvoilla, jos mailanpään nopeus pallokontaktin alussa on suurempi. (Näin , jos liikutaan realistisilla nopeusalueilla. )
    Mitä jos halutaan kasvattaa mailanpään nopeutta pallokontaktin lopussa kasvattamatta mailanpään nopeutta pallokontaktin alkaessa ( aiemmassa esimerkissä 100mph)?
    Aiemmin käsiteltiin varren osuuden ja pelaajan osumanaikaisen vääntömomenti tuoton mahdollisuudet, jotka todettiin merkityksettömiksi lavan ja pallon välisen lineaarisen impulssin rinnalla.
    Jäljelle jää kaksi muuttujaa joiden muuttaminen kasvattaa mailanpään nopeutta pallon irtautuessa siitä.:
    Lavan massa: painavampi lapa, suurempi osuman loppunopeus lavassa (samoilla osuma-arvoilla jos mailanpään nopeus ennen osumaa ei putoa.
    No jokainen voi kokeilla lyijyteipillä tai muilla lisäpainoilla, mutta mailanvalmistajat ovat lavan massan optimoinnin pitkälle tehneet puolestamme.
    Toinen tapa on selvästi vielä kehnompi: osuman cor-arvon heikentäminen, mikä kasvattaa mailanpään nopeutta kontaktin lopulla, mutta heikentää pallon lähtönopeutta.
    Johtopäätös: Impactin voimantuotossa mailanpään vauhti pallokontaktin alussa on ratkaiseva yhdessä hyvän ja puhtaan osuman kanssa.
    PS Kiitokset nimim. PG:lle ja datalle asian aiemmasta käsittelystä tällä foorumilla, mistä tämä ’katsaus’ on saanut käyttövoimaa.

    ts

    B kirjoitti: (17.6.2013 1:21:47)

    Mennään vielä reaalimaailmaan ja tarkastellaan tlannetta fysiikan kannalta:

    Mailanpään hidastuminen pallokontaktin johdosta liittyy lavan liike-energian välittymiseen pallon liike-energiaksi. Mitä suurempi lasku, sitä parempi pallon lähtönopeus (samoilla massa-arvoilla).

    Ja tässä mentiin jälleen niin syvälle metsään, että pidempään tuota ei tarvinnutkaan lukea.

    Voi voi kun joskus valo pääsisi tuonnekin paistamaan…

    ts kirjoitti: (17.6.2013 4:46:17)

    B kirjoitti: (17.6.2013 1:21:47)
    Mennään vielä reaalimaailmaan ja tarkastellaan tlannetta fysiikan kannalta:
    Mailanpään hidastuminen pallokontaktin johdosta liittyy lavan liike-energian välittymiseen pallon liike-energiaksi. Mitä suurempi lasku, sitä parempi pallon lähtönopeus (samoilla massa-arvoilla).

    Ja tässä mentiin jälleen niin syvälle metsään, että pidempään tuota ei tarvinnutkaan lukea.
    Voi voi kun joskus valo pääsisi tuonnekin paistamaan…

    ? Häh?
    Jos ajatellaan mailanpää irralliseksi kappaleeksi, juuri näinhän se on, että osumassa osa mailanpään liike-energiasta siirtyy pallon liike-energiaksi. Jos energiaa siirtyy määrä X, silloin pallo saa energian X. Jos X on suurempi, pallo lähtee kovempaa, ja maila hidastuu enemmän. Siis jos kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

    Eiköhän tuo opetettu jo lukiossa, vaikka olen kyllä fysiikkaa opiskellut myös korkeakoulussa.

    Eri juttu on sitten se, että pallon lentoon vaikuttaa myös vaikkapa kierre, johon taas vaikuttaa lavan asento osumassa, lavan liikesuunta, onko lavan asennossa osumahetkellä käynnissä joku kierto johonkin suuntaan (hyvinkin voi olla) jne.

    Vaikka en osaa golfia kunnolla, enkä tunne noita mittauksia ja laskelmia joihin täällä viittaatte – mutta näppituntumalta fysiikan perusteella arvioisin, että kun mailan varsi on kuitenkin aika pitkä, vaikka pallo onkin aika kevyt, mailan yläpään tapahtumilla osumahetkellä ei ole kovin suurta merkitystä. Lapa on osumahetkellä siinä asennossa kuin on, ja menee minne menee (suunta ja käynnissä oleva kierto). Voi olla että hiukan vaikuttaa myös se kuinka tiukasti maila on kiinni yläpäästä (ote ja ’tuntuma käsissä) jos lapa ei ole suorassa, varren ominaisuudet, ym., mutta kyllä kai ehdottomasti suurin osa pallon lentoon vaikuttavista tekijöistä riippuu pelkästään lavan liiketilasta juuri ennen osumaa (nopeus, suunta ja kiertomomentti)

    *********************

    Eiköhän golf on ensisijaisesti tarkkuuspeli. Jos voimantuottoa haluaa optimoida, täytyisi kysyä pituuslyöntimestareilta, ja heidän valmentajiltaan. Jotka eivät kuitenkaan ole ’oikean golfin’ maailman rankingissa korkealla.

    Vähän sama kuin vaikkapa biljardissa. Eka lyönnillä pakkaan, on tärkeää osata lyödä ’riittävän’ kovaa. Siis ’riittävän’ kovaa, ei tarkoita että mahdollisimman kovaa, koska tarkkuus on kuitenkin tärkeämpää kuin voima. Sama golfissa.

    Tämäkin on ihan sama kuin muissa urheilulajeissa, joissa on jonkun tyyppinen lyönti jonka pitää osua johonkin (esim tennis, pesäpallo, …), niissäkin pelaaja harvoin vetää 100%voimalla, vaan siten että oma tuntuma voimantuotosta on ehkä 90% tai 80%, jolloin tarkkuus on parempi.

    Eri lajia on sitten urheilut joissa oikeasti vedetään jokainen kilpailusuoritus 100% täysillä eikä tarvitse osua tarkasti mihinkään, kuten keihäänheitto, pituushyppy, myös golfin pituuslyöntikilpailut.

    ************************

    Toisaalta taas, minun kaltaiseni tuupparin swingissä on niin paljon virheitä, että ei ole mitään järkeä yrittääkään hakea maksimaalista voimaa, vaan keskittyä ensiksi esim siihen että kaikki vastustavat lihakset olisivat rentoina, edes. Silloin työtä tekevien lihasten voima menisi mailan ja pallon liikuttamiseen, eikä omien vastustavien lihasten voittamiseen. Luultavasti ’voimantuotto’ paranisi reilusti. Sekä varmasti myös osuman laatu, kun haittaavia lihasvoimia ei olisi mailan kiihdyttämistä häiritsemässä.

    ************************

    Voiko golfissa sama henkilö olla menestyksekäs huippu-urheilijoiden valmentaja, ja samalla onnistunut aloittelijoiden ja harrastelijoiden opettaja? En oikein usko, että voi, koska haasteet ovat niin aivan erilaiset.

    Ei muissakaan urheilulajeissa yleensä sama valmentaja ohjaa huippu-urheilijoita, ja aloittelijoita. Golfissa jotkut prot yrittävät. Onnistuuko se?

    ts

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 9:59:00)

    Jos ajatellaan mailanpää irralliseksi kappaleeksi, juuri näinhän se on, että osumassa osa mailanpään liike-energiasta siirtyy pallon liike-energiaksi.

    Vaan kun ei pidä ajatella sitä irralliseksi kappaleeksi. Mä aikanaan ajattelin ihan liian kauan.

    Toinen juttu on sitten kompressio, joka myös sotkee tuota peruslaskelmaa.

    B

    ts kirjoitti: (17.6.2013 10:14:37)
    Toinen juttu on sitten kompressio, joka myös sotkee tuota peruslaskelmaa.

    Ei sotke.

    ts kirjoitti: (17.6.2013 10:14:37)

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 9:59:00)

    Jos ajatellaan mailanpää irralliseksi kappaleeksi, juuri näinhän se on, että osumassa osa mailanpään liike-energiasta siirtyy pallon liike-energiaksi.

    Vaan kun ei pidä ajatella sitä irralliseksi kappaleeksi. Mä aikanaan ajattelin ihan liian kauan.

    Toinen juttu on sitten kompressio, joka myös sotkee tuota peruslaskelmaa.

    Onko joku fysikaalinen peruste, miksi mailan päätä ei pidä ajatella irralliseksi kappaleeksi?

    Maila on aika pitkä, joten mailan pään momentti on aika iso.

    Jotenkin (ihan laskematta) uskoisin että mitä tahansa (uutta iikettä) mailan yläpäässä tapahtuu osumahetkellä (joka on lyhyt), se mitä tapahtuu on että mailan varsi taipuu ja/tai kiertyy, mutta mailan lapaan se ei ehdi vaikutaa paljon mitenkään. Teoreettisesti tietysti vähän vaikuttaa, mutta arvaisin että (varren ominaisuuksista riippuen) todella vähän.

    Voisihan tuon joku laskea, ei se vaikeaa ole, jos tiedetään lavan paino, varren pituus ja jäykkyydet (kierto- ja taipumis-), lavan nopeus, ja joku arvaus yläpäässä tapahtuvasta uudesta ohjausliikkeestä.

    Arvaukseni on, että lavan liiketilan muutos olisi minimaalinen, ja yläpään (gripin) uusi liike menee varren taipumiseen ja/tai kiertymiseen.

    Eka laskelman voisi tehdä vertailuna niin, että 1) grippi on maksimaalisesti kiinni tukivarressa, 2) grippiä ja vartta ei ole olemassa. Olen ihan täysin varma, että tällaiset laskelmat on olemassa, tehty hyvinkin monta kertaa.

    B

    ts kirjoitti: (17.6.2013 10:14:37)
    Vaan kun ei pidä ajatella sitä irralliseksi kappaleeksi. Mä aikanaan ajattelin ihan liian kauan.

    Impactin voimien kannalta varren merkitys on lavan laskennallisen massan kasvattaminen luokkaa parikymmentä grammaa. Varren lavan hidastumista vähentävä vaikutus on suuruudeltaan osumassa merkityksetön. Samoin pelaajan lapaan välittyvä voimantuotto impactissä on suuruudeltaan käytännössä merkityksetön vaikka molemmille on laskettavissa positiivinen numeroarvo.
    Kaikki ne toimet grippipäässä, jotka muuttavat lavan liiketilaa tai osumageometriaa ennen osumaa, ovat merkittäviä parempaan tai huonmpaan suuntaan.
    Tässä mielessä laskennallisesti osumassa lapa käyttäytyy käytännössä irrallisen pistemäisen massan tapaan. Hämmästyttävää mutta totta.
    Vartta tarvitaan vaikka se joskus houkuttelee epäedulliseen voimantuottoon, minkä moni tuuppari on kokenut.

    Täysin samaa mieltä kuin B (vaikka en olekaan asiantuntija, mutta fysiikasta ymmärrän jotain)

    Kokonaan toinen asia on, mitä pelurin kannattaa omassa päässään ajatella, kun downswing alkaa. Ajatukset vaikuttavat suuresti siihen, mikä on lavan liiketila ennen osumaa, mikä taas vaikuttaa pallon lentoon.

    Jos se auttaa, että ajattelee että gripissä on ’tukivoima’, silloin kannattaa ajatella niin, vaikka sille ei mitään fykaalista perustetta olisikaan.

    Ihan vaan heittona, halutaanko käytössä oleva energia kuluttaa lavan negatiiviseen kiihtyvyyteen?

    mesikämmen kirjoitti: (17.6.2013 11:26:25)
    Ihan vaan heittona, halutaanko käytössä oleva energia kuluttaa lavan negatiiviseen kiihtyvyyteen?

    Kyllä kai.

    Energia säilyy maailmankaikkeudessa, aina. Jos pallo saa liike-energiaa jostain, se vähentää jotain liike-energiaa jossain – jonka täytyy olla mailan lapa, koska pallo ei muuhun liikkuvaan esineeseen kosketa..

    Pallon positiivinen kiihtyvyys = lavan negatiivinen kiihtyvyys.

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 11:31:26)

    Kyllä kai.

    Energia säilyy maailmankaikkeudessa, aina. Jos pallo saa liike-energiaa jostain, se vähentää jotain liike-energiaa jossain – jonka täytyy olla mailan lapa, koska pallo ei muuhun liikkuvaan esineeseen kosketa..

    Pallon positiivinen kiihtyvyys = lavan negatiivinen kiihtyvyys.

    Aivan, mutta paljon kuluu energiaa siihen että lapa hidastuu ja siirtyykö se suoraan palloon?

    mesikämmen kirjoitti: (17.6.2013 11:41:35)

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.6.2013 11:31:26)

    Kyllä kai.

    Energia säilyy maailmankaikkeudessa, aina. Jos pallo saa liike-energiaa jostain, se vähentää jotain liike-energiaa jossain – jonka täytyy olla mailan lapa, koska pallo ei muuhun liikkuvaan esineeseen kosketa..

    Pallon positiivinen kiihtyvyys = lavan negatiivinen kiihtyvyys.

    Aivan, mutta paljon kuluu energiaa siihen että lapa hidastuu ja siirtyykö se suoraan palloon?

    Ennen osumaa lapa liikkuu, ja pallo ei.
    Lavan liike-energia = 100, pallon = 0.

    Osuman jälkeen molemmat liikkuvat.

    Lavan liike-energia esimerkiksi = 80, pallon liike-energia = 17, ja pallon kompressioon sitoutunut energia = 3 (ei aavistustakaan mitkä ovat todelliset luvut)

    Eli siis lapa on hidastunut, ja pallo on kiihtynyt. Energiaa ei tule mistään eikä ’kulu’ mihinkään, vaan lavan liike-energiasta osa siirtyy palloon.

    Koska osumassa lapa on hidastunut ja grippi on kiinni käsissä, varsi on osumassa taipunut lisää (ja ehkä kiertynyt). Osuman jälkeen varsi lähtee oikenemaan (luulisin), tai ei ainakaan taivu enää taaksepäin niin pailon kuin muuten taipuisi, mikä ehkä hiukan kiihdyttää lapaa heti osuman jälkeen, ennen kuin lavan liike alkaa jälleen hidastua saatossa, mihin vaikuttaa mm. painovoima, ilmanvastus jne.

    Mutta en tosiaankaan ole varsinaisesti asiantuntja, vaikka fysiikkaa vään ymmärränkin.

    B

    Liikemäärän säilymisen laki on ideaalinen lähtökohta impactin analysointiin.
    Se ei poista mahdollisuutta tarkastella asiaa energian kautta. Pitää huomioida lineaarisen kineettisen energian häviö, jolloin systeemin kokonaisliikenergia ennen osumaa (lapa)= yhteenlasketut liikenergiat osuman jälkeen(lapa+pallo)+Q ( liike-energian häviö lämmöksi ja pallon pyörimiseen)
    Energian häviö aiemmin esimerkissä esitetyillä arvoilla on 13,5 J.
    Mailanpään nopeusarvot ennen ja jälkeen impactin ja pallon lähtönopeus ovat tietenkin samat.

Esillä 25 viestiä, 176 - 200 (kaikkiaan 639)
Vastaa aiheeseen: Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2