16.4.–23.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][17]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 1,276 - 1,300 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • B

    PG:n todistelun kehittäminen on hengen niskalenkki paskanheittelystä.

    ts

    B kirjoitti: (19.5.2011 19:57:27)
    [
    Ensimmäinen perusjuttu, ts, on selvittää, mikä on perusolettamus/ väittämä.

    No keerohan toki meille mikä se on. Minä olen väitänyt, että lapa voi kulkea tietyn tarkastelusuunnan suhteen suoraan, vaikka se toisesta suunnasta tarkasteltuna kaarta tekisikin. Paria tyyppiä lukuunottamatta kaikki ovat tämän varsin helpsoti ymmärtäneet.

    Tukivoima-asiasta ei ole mitään pitävää näyttöä mihinkään suuntaan. Vain se, että jostain kumman systä toiset lyövät samalla lavan nopeudella pidemmälle kuin toiset. Teorioita ja laskelmia voi esitää, mutta niistä voi myös puuttua jotain. Yleensä on puuttunutkin, ja todisteena on käytetty sellaisia mittauksia, jotka osittain perustuvat tuohon samaan kaavaan käännettynä. Se vaan ei ole mikään todiste. Minulle parempi todiste on tuo ensinmainittu.

    Lisäksi olen kysynyt tukivoimaan liittyen, että miksi osuman rekyyli saa käsinopeuden putoamaan ja miksi silloin tuo vastaava voima ei vaikuttaisi myös toiseen suuntaan. En saanut siihen vastausta. Voin kysyä vielä, miksi paremmilla pelaajilla tuon notkahduksen jälkeen näkyy selkeä kiihtyvyys käsissä mutta huonommilla yleensä ei. Ilman vastausta. Ne kun eivät ilmeisesti kumpikaan sopineet teoriaan, niin oli parempi sivuuttaa ne tyhminä ykistyiskohtina. Miksi tuo osuman jälkeinen kiihtyvyys siis esiintyy niiden pelaajien lyönneissä selvimmin, ketkä saavat myös pallon lähtöarvot paremmiksi samalla lavan nopeudella?

    Olen väittänyt, että ranteessa on nivel. Sekin on varmaan minun esittämänäni täyttä sontaa. Olen väittänyt, että tuo nivel pyörii aika moneen suuntaan ja sen ansiosta käsien ja lavan radat voivat olla toisistaan erkanevat yläkuvasta katsottuna. Senkin kaikki ymmärtävät hetken katsottuaan, jos halua on. SIitä kun on kuvat ja graafit olemassa. Lisäksi lavan saaminen kulkemaan suoraan yläprojektiosta on täysin mahdollista ja siitäkin on kuvat.

    Sinä olet nähnyt muutaman graafin ja pari kuvaa. Minä olen tuijottanut niitä nyt työkseni pari vuotta varsin tiiviisti. Enkä tarkoita nyt noita paria, vaan satoja erilaisilta pelaajilta. Onkohan meillä mielestäsikin hieman eroa havaintopohjan laajuudessa?

    B

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Minä olen väitänyt, että lapa voi kulkea tietyn tarkastelusuunnan suhteen suoraan, vaikka se toisesta suunnasta tarkasteltuna kaarta tekisikin.

    Sitten väittely on ollut turhaa. Triviaali asia. Eihän tuota tarvitse täällä todistella. Sen tietää jokainen taideopiskelijakin.

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Tukivoima-asiasta ei ole mitään pitävää näyttöä mihinkään suuntaan. Vain se, että jostain kumman systä toiset lyövät samalla lavan nopeudella pidemmälle kuin toiset. Teorioita ja laskelmia voi esitää, mutta niistä voi myös puuttua jotain. Yleensä on puuttunutkin, ja todisteena on käytetty sellaisia mittauksia, jotka osittain perustuvat tuohon samaan kaavaan käännettynä. Se vaan ei ole mikään todiste. Minulle parempi todiste on tuo ensinmainittu.

    Näen, ettet ymmärrä fysikaalista tarkastelua, joka täällä on esitetty. Joka härjillä kyntää se härjistä puhuu. Tuo ymmärtämäsi todiste ei kestä pienintäkään loogista ajattelua. Fysikaalisen tarkastelun voima on siinä, että lyönnin pituuteen vaikuttavat tarkasteluun kuulumattomat asiat on poissuljettu. Niitä voidaan sanoa vaikkapa sekoittaviksi tekijöiksi.

    B

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)

    B kirjoitti: (19.5.2011 19:57:27)
    [
    Ensimmäinen perusjuttu, ts, on selvittää, mikä on perusolettamus/ väittämä.

    Lisäksi olen kysynyt tukivoimaan liittyen, että miksi osuman rekyyli saa käsinopeuden putoamaan ja miksi silloin tuo vastaava voima ei vaikuttaisi myös toiseen suuntaan. En saanut siihen vastausta. Voin kysyä vielä, miksi paremmilla pelaajilla tuon notkahduksen jälkeen näkyy selkeä kiihtyvyys käsissä mutta huonommilla yleensä ei. Ilman vastausta. Ne kun eivät ilmeisesti kumpikaan sopineet teoriaan, niin oli parempi sivuuttaa ne tyhminä ykistyiskohtina. Miksi tuo osuman jälkeinen kiihtyvyys siis esiintyy niiden pelaajien lyönneissä selvimmin, ketkä saavat myös pallon lähtöarvot paremmiksi samalla lavan nopeudella?

    Asian fysikaalinen tarkastelu antoi selkeän tuloksen, jonka mukaan joudut etsimään syitä noihin mielenkiintoisiin havaintoihin muualta.
    Havaintoja sinänsä ei kukaan voi kiistää, jos näin sanot olevan.

    B

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Olen väittänyt, että ranteessa on nivel. Sekin on varmaan minun esittämänäni täyttä sontaa. Olen väittänyt, että tuo nivel pyörii aika moneen suuntaan ja sen ansiosta käsien ja lavan radat voivat olla toisistaan erkanevat yläkuvasta katsottuna. Senkin kaikki ymmärtävät hetken katsottuaan, jos halua on. SIitä kun on kuvat ja graafit olemassa. Lisäksi lavan saaminen kulkemaan suoraan yläprojektiosta on täysin mahdollista ja siitäkin on kuvat.

    Nivel on. Tunnen sen toiminnan kuin omat taskuni, jos sallit sanonnan. Yläraajassa on muitakin niveliä. Tunnen niidenkin toimintaa.
    Käsillä ja lavalla on varmasti omat ratansa. olisi ilman niveliäkin.
    Viimeinenkin lause on kiistämätön. Jos sallit, käytän kohdelinjasanaa apuna hahmottamisessa. Voimme sopia, että sama sana kuvaa pallolle tuloa suorassa linjassa ylhäältä katsottuna. siis ennen impactiä. Yhtään sellaista graafia en ole nähnyt, missä tuo tapahtuisi.
    Fysiikan taitajat ovat omat perustelunsa esittäneet. Ne tuntuvat minusta relevanteilta.
    Myös graafiesi mittaustarkkuuden osalta.
    Jään kuulolle.

    ts

    B kirjoitti: (19.5.2011 20:52:53)

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Minä olen väitänyt, että lapa voi kulkea tietyn tarkastelusuunnan suhteen suoraan, vaikka se toisesta suunnasta tarkasteltuna kaarta tekisikin.

    Sitten väittely on ollut turhaa. Triviaali asia. Eihän tuota tarvitse täällä todistella. Sen tietää jokainen taideopiskelijakin.

    Loistava havainto. Juuri tätä on väki nauraen ihmetellyt, että miten se ei kolmen kirjoittajan kaaliin mene, vaikka se on täysin selvästi ja moneen kertaan heti aluksi sanottu.

    B kirjoitti: (19.5.2011 20:52:53)
    [

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Tukivoima-asiasta ei ole mitään pitävää näyttöä mihinkään suuntaan. Vain se, että jostain kumman systä toiset lyövät samalla lavan nopeudella pidemmälle kuin toiset. Teorioita ja laskelmia voi esitää, mutta niistä voi myös puuttua jotain. Yleensä on puuttunutkin, ja todisteena on käytetty sellaisia mittauksia, jotka osittain perustuvat tuohon samaan kaavaan käännettynä. Se vaan ei ole mikään todiste. Minulle parempi todiste on tuo ensinmainittu.

    Näen, ettet ymmärrä fysikaalista tarkastelua, joka täällä on esitetty. Joka härjillä kyntää se härjistä puhuu. Tuo ymmärtämäsi todiste ei kestä pienintäkään loogista ajattelua. Fysikaalisen tarkastelun voima on siinä, että lyönnin pituuteen vaikuttavat tarkasteluun kuulumattomat asiat on poissuljettu. Niitä voidaan sanoa vaikkapa sekoittaviksi tekijöiksi.

    Niitä sanotaan sekoittaviksi tekijöiksi, koska sanoja ei ymmärrä niiden vaikutusta eikä pysty niitä selittämään. Ymmärrän täysin tuon fyskillaisen tarkastelun, mutta se vaan ei sovellu golflyöntiin, koska golflyönnissä ikävä kyllä on noita ’sekoittavia asioita’

    Saisinko vastauksen siihen käsinopeuden putoamista koskevaan kysymykseen, koska se kuitenkin liittyy nimenomaan golflyöntiin ja lyöjän ja pallon kohdatessa ilmeneviin tapahtumiin.

    Bonuksena ymmärryksestäsi saat kivan kuvan, joka on varsin raju suurennos neljän eri pelaajan lyönneistä. Kovin eri tavoin saadaan lapa kulkemaan. Joukossa pari crrossaajaa, yhden voiis nimetä työntäjäksi ja yksi on sitten vaikka RR-mies. Ja työntäjä ei ole joka noista tulisi ensimmäisenä mieleen.

    ts kirjoitti: (19.5.2011 21:28:43)

    B kirjoitti: (19.5.2011 20:52:53)

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Minä olen väitänyt, että lapa voi kulkea tietyn tarkastelusuunnan suhteen suoraan, vaikka se toisesta suunnasta tarkasteltuna kaarta tekisikin.

    Sitten väittely on ollut turhaa. Triviaali asia. Eihän tuota tarvitse täällä todistella. Sen tietää jokainen taideopiskelijakin.

    Loistava havainto. Juuri tätä on väki nauraen ihmetellyt, että miten se ei kolmen kirjoittajan kaaliin mene, vaikka se on täysin selvästi ja moneen kertaan heti aluksi sanottu.

    B kirjoitti: (19.5.2011 20:52:53)
    [

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Tukivoima-asiasta ei ole mitään pitävää näyttöä mihinkään suuntaan. Vain se, että jostain kumman systä toiset lyövät samalla lavan nopeudella pidemmälle kuin toiset. Teorioita ja laskelmia voi esitää, mutta niistä voi myös puuttua jotain. Yleensä on puuttunutkin, ja todisteena on käytetty sellaisia mittauksia, jotka osittain perustuvat tuohon samaan kaavaan käännettynä. Se vaan ei ole mikään todiste. Minulle parempi todiste on tuo ensinmainittu.

    Näen, ettet ymmärrä fysikaalista tarkastelua, joka täällä on esitetty. Joka härjillä kyntää se härjistä puhuu. Tuo ymmärtämäsi todiste ei kestä pienintäkään loogista ajattelua. Fysikaalisen tarkastelun voima on siinä, että lyönnin pituuteen vaikuttavat tarkasteluun kuulumattomat asiat on poissuljettu. Niitä voidaan sanoa vaikkapa sekoittaviksi tekijöiksi.

    Niitä sanotaan sekoittaviksi tekijöiksi, koska sanoja ei ymmärrä niiden vaikutusta eikä pysty niitä selittämään. Ymmärrän täysin tuon fyskillaisen tarkastelun, mutta se vaan ei sovellu golflyöntiin, koska golflyönnissä ikävä kyllä on noita ’sekoittavia asioita’

    Saisinko vastauksen siihen käsinopeuden putoamista koskevaan kysymykseen, koska se kuitenkin liittyy nimenomaan golflyöntiin ja lyöjän ja pallon kohdatessa ilmeneviin tapahtumiin.

    Bonuksena ymmärryksestäsi saat kivan kuvan, joka on varsin raju suurennos neljän eri pelaajan lyönneistä. Kovin eri tavoin saadaan lapa kulkemaan. Joukossa pari crrossaajaa, yhden voiis nimetä työntäjäksi ja yksi on sitten vaikka RR-mies. Ja työntäjä ei ole joka noista tulisi ensimmäisenä mieleen.


    Jos mä olisin fyysikko tai matemaatikko tai vaikka DI niin sanoisin että miten vi****a noihin mitään kaavoja ja laskelmia voi soveltaa. Ja jos voisikin niin mitä hiton iloa siitä on yhtään kenellekkään.

    B

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Sinä olet nähnyt muutaman graafin ja pari kuvaa. Minä olen tuijottanut niitä nyt työkseni pari vuotta varsin tiiviisti. Enkä tarkoita nyt noita paria, vaan satoja erilaisilta pelaajilta. Onkohan meillä mielestäsikin hieman eroa havaintopohjan laajuudessa?

    Vastauksen tiedätkin. En kadehdi. Arvaat varmaan miksi en.

    ts

    B kirjoitti: (19.5.2011 21:27:47)
    Voimme sopia, että sama sana kuvaa pallolle tuloa suorassa linjassa ylhäältä katsottuna. siis ennen impactiä. Yhtään sellaista graafia en ole nähnyt, missä tuo tapahtuisi.
    .

    Enkä minä ole sellaista kohdelinjan suhteen esittänytkään. En missään vaiheessa, vaan sinä keksit tuon 20cm ennen palloa jutun. Siin on vaan sellainen juttu, että tuokin on mahdollista täysin, joskin sitten osuman jälkeen suoraan kuljettu matka lyhenee. Kohdelinjan suhteenhan ratkaisevaa on vain se, kuinka paljon vartalon asento on siihen nähden ehtinyt kääntymään. Tämä taas yhtenä asiana sinulta jäi ymmärtämättä, kun sanoin, että jos se voi kulkea suoraa linjaa johonkin suuntaan, se voi sen tehdä myös kohdelinjan suhteen suorassa.

    Täytyy kyllä sanoa, että hetki sitten löysin yhden pelaajan, joka tulee aivan käsittämättömän suorasta palloon jo reilusti ennen osumaa sen suhteen, mihin lapa jatkaa osuman jälkeen. Jos tuo pelaaja olisi hieman vähemmän hartioista suljettuna, lapa liikkuisi todellakin kohdelinjaa pitkin melkoisen pätkän moelmmin puolin osumaa. Ja taaskaan ei puhuta millin tarkkuudella vaan käytännön tasolla.

    ts

    B kirjoitti: (19.5.2011 21:40:41)

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Sinä olet nähnyt muutaman graafin ja pari kuvaa. Minä olen tuijottanut niitä nyt työkseni pari vuotta varsin tiiviisti. Enkä tarkoita nyt noita paria, vaan satoja erilaisilta pelaajilta. Onkohan meillä mielestäsikin hieman eroa havaintopohjan laajuudessa?

    Vastauksen tiedätkin. En kadehdi. Arvaat varmaan miksi en.

    Varmaan pelkäät, että olisit ymmärtänyt kuvion monimutkaisuuden. Sitä se onkin, mutta yllättävän helppo toteuttaa.

    Noista kuvista..mitään tarkempaa on vaikea sanoa, kun mitta-asteikkoa ei kerrota.
    Eli vaikea arvioida mittausten luotettavuutta.
    Joka tapauksessa eivät nuo ennen osumaa kovin erilaisilta näytä.
    Ainakin omaan silmään näyttävät radat olevan kaarevia ennen osumaa.
    Osuman jälkeiset erot johtuvat suurella todennäköisyydellä erilaisista
    osumatilanteista. On myös mahdollista, että osaltaan kuvia värittää mittalaitteen
    virhe paikkakoordinaattien suhteen. Yhä ilmeisempää nyt on, että mittaajien puutteellinen
    tieto osuman tapahtumista on johtanut heidät päätelmissään harhateille.

    ts

    data kirjoitti: (19.5.2011 21:58:41)
    Noista kuvista..mitään tarkempaa on vaikea sanoa, kun mitta-asteikkoa ei kerrota.
    Eli vaikea arvioida mittausten luotettavuutta.
    Joka tapauksessa eivät nuo ennen osumaa kovin erilaisilta näytä.
    Ainakin omaan silmään näyttävät radat olevan kaarevia ennen osumaa.
    Osuman jälkeiset erot johtuvat suurella todennäköisyydellä erilaisista
    osumatilanteista. On myös mahdollista, että osaltaan kuvia värittää mittalaitteen
    virhe paikkakoordinaattien suhteen. Yhä ilmeisempää nyt on, että mittaajien puutteellinen
    tieto osuman tapahtumista on johtanut heidät päätelmissään harhateille.

    Ei tatana… kyllä sä oot ainakin ihan ennallas 😀 Kaikki muu kelpaa paitsi totuus…

    ts kirjoitti: (19.5.2011 22:33:47)

    data kirjoitti: (19.5.2011 21:58:41)
    Noista kuvista..mitään tarkempaa on vaikea sanoa, kun mitta-asteikkoa ei kerrota.
    Eli vaikea arvioida mittausten luotettavuutta.
    Joka tapauksessa eivät nuo ennen osumaa kovin erilaisilta näytä.
    Ainakin omaan silmään näyttävät radat olevan kaarevia ennen osumaa.
    Osuman jälkeiset erot johtuvat suurella todennäköisyydellä erilaisista
    osumatilanteista. On myös mahdollista, että osaltaan kuvia värittää mittalaitteen
    virhe paikkakoordinaattien suhteen. Yhä ilmeisempää nyt on, että mittaajien puutteellinen
    tieto osuman tapahtumista on johtanut heidät päätelmissään harhateille.

    Ei tatana… kyllä sä oot ainakin ihan ennallas 😀 Kaikki muu kelpaa paitsi totuus…

    Eikös nykyään ole sellaisia ns. fanitus foorumeita, joissa foorumin
    pitäjän mielipidettä ei saa vastustaa. Mikset perusta sellaista. Vapailla
    foorumeilla löytyy aina ihmisiä, jotka ovat kiusallisen päteviä omalla alallaan.
    Heillä on taipumusta oikoa virheellisiä näkemyksiä.

    ts

    data kirjoitti: (19.5.2011 22:47:40)
    [
    Heillä on taipumusta oikoa virheellisiä näkemyksiä.

    Mä muuten kysyin tossa jokunen viesti sitten sulta kysymyksen. Pitääkö linja vanhaan malliin, että mihinkään sopimattomaan et vastaa?

    Kysymys oli, että kun olet markkinoinut 30fps videolta ja yhdellätä kameralta saatavaa tietoa riittävänä swingin mallinnukseen, niin miksi nyt 8 kameraa ja 170 fps ei olekaan riittävä?

    Kuitenkin kaikki tietävät, että sinun osuma-analyysisi (asia josta meillä ei siis ole mitään käsitystä) perustui juuri tuollaiseen laitteistoon. Viimeksi kun jokkedokke tuota sinulta kysyi, häivyit palstalta pariksi vuodeksi. Mitenköhän nyt käy…

    Mielestäni ts. on yrttänyt kirjoittamalla avata asiaa lukemattomin viestein. Kiitos ts.

    Tuossa linkissä asia alkaa n. 1.20s kohdalla ja kommentoi n. 3.40s kohdalla matemaatikkojen/fysiikkojen näkemyksiä aiheesta.

    Lopussa ’näyttöihin’ olisi toki voinut käyttää mallioppilaitaan…

    Release

    ts kirjoitti: (19.5.2011 22:55:37)

    data kirjoitti: (19.5.2011 22:47:40)
    [
    Heillä on taipumusta oikoa virheellisiä näkemyksiä.

    Mä muuten kysyin tossa jokunen viesti sitten sulta kysymyksen. Pitääkö linja vanhaan malliin, että mihinkään sopimattomaan et vastaa?

    Kysymys oli, että kun olet markkinoinut 30fps videolta ja yhdellätä kameralta saatavaa tietoa riittävänä swingin mallinnukseen, niin miksi nyt 8 kameraa ja 170 fps ei olekaan riittävä?

    Kuitenkin kaikki tietävät, että sinun osuma-analyysisi (asia josta meillä ei siis ole mitään käsitystä) perustui juuri tuollaiseen laitteistoon. Viimeksi kun jokkedokke tuota sinulta kysyi, häivyit palstalta pariksi vuodeksi. Mitenköhän nyt käy…

    Suurin ero on nyt siinä, että pystyn käyttämään fysiikkaa, matematiikkaa
    sekä tietokoneen suurta laskentakapasiteettia hyväkseni. Minulla on paljon
    sellaista tietoa, mitä monellakaan ei ole.

    Otan esimerkin, jolla valaisen tilannetta:

    Oletetaan, että pöydällä seisovaan teräskuutioon vaikuttaa keskelle yläpintaan
    kohtisuora pistevoima. Nyt pyrimme selvittämään materiaalin jännitystilan
    kuution sisällä joka ikisessä kohdassa.

    Tämä tehtävä on annettu kahdelle kaverille.

    1. Toisella on käytössään lujuuslaskentaohjelma

    2. Toinen yrittää mitata muodonmuutoksia tarkalla mittalaitteella,
    mitaten kuution muodonmuutoksia tuhannesta eri kohdasta.

    Jostain syystä kaveri 1. saa tarkemmat tulokset, vaikka hän on tehnyt
    vain kaksi mittausta eli mitannut tuon voiman suuruuden ja kuution sivun pituuden.

    Toinen mittasi tuhat mittausta kuitenkin saaden huonot tulokset.

    Mistä arvelet johtuvan?

    ts

    data kirjoitti: (19.5.2011 23:30:03)

    ts kirjoitti: (19.5.2011 22:55:37)

    data kirjoitti: (19.5.2011 22:47:40)
    [
    Heillä on taipumusta oikoa virheellisiä näkemyksiä.

    Mä muuten kysyin tossa jokunen viesti sitten sulta kysymyksen. Pitääkö linja vanhaan malliin, että mihinkään sopimattomaan et vastaa?

    Kysymys oli, että kun olet markkinoinut 30fps videolta ja yhdellätä kameralta saatavaa tietoa riittävänä swingin mallinnukseen, niin miksi nyt 8 kameraa ja 170 fps ei olekaan riittävä?

    Kuitenkin kaikki tietävät, että sinun osuma-analyysisi (asia josta meillä ei siis ole mitään käsitystä) perustui juuri tuollaiseen laitteistoon. Viimeksi kun jokkedokke tuota sinulta kysyi, häivyit palstalta pariksi vuodeksi. Mitenköhän nyt käy…

    Suurin ero on nyt siinä, että pystyn käyttämään fysiikkaa, matematiikkaa
    sekä tietokoneen suurta laskentakapasiteettia hyväkseni. Minulla on paljon
    sellaista tietoa, mitä monellakaan ei ole.

    Mistä arvelet johtuvan?

    LOL

    Nyt vedit kyllä helmen! Olisit vaan vaiennut niin olis ollut paljon parempi. Jokainen vähänkin näiden asioiden kanssa tekemisissä ollut tietää, että tuolla aineistolla ei mitenkään voida saada vähäisntäkään luotettavaa tietoa lavan liikkeistä. Ei yksinkertaisesti millään tavoin. Kahdella kameralla voisi jo joistain kohdista saada alkeellisen 3D-mallin, mutta yhdellä ei. Olettamuksilla ja hyvillä arvauksilla voi sitten päästä aina välillä vahingossa liki oikeaakin.

    Meillä muuten ei riitä yksi kone. Sinun softasi laitteistovaatimukset olivat nykyisen kännykän tasoa.

    Miettikääs nyt tän herran touhuja. Satunnaisesti jostain kohti sswingiä yksi kuva metrin välein ja siitä sitten lasketaan. Me emme saa lavasta riittävän paljon tietoa esim sen asennoista, vaikka kahdeksan huomattavasti tarkemmin piirtävää kameraa kuvaa sitä kuusinkertaisella nopeudella tuohon verrattuna.

    Tuo tietysti onnistuu, kun oletetaan kiihtyvyys vakioksi ja lisäksi vielä unohdetaan syvyyssuunta, tai siten annetaan sillekin joku kiinteä taso jolla oletetaan lavan liikkuvan. Valitettavasti noista yhddelläkään asialla ei ole golfswingin kanssa mitään tekemistä. Tosin hitaiden kameroiden avulla se voi näyttää siltä.

    Mutta eiköhän tämä riitä tällä erää. Oli hauska jutella pitkästä aikaa. Uskon tietämättömyyteni ja siirryn lepotilaan.

    ts kirjoitti: (19.5.2011 23:47:16)

    Tuo tietysti onnistuu, kun oletetaan……

    Ota rauhallisesti ja rentoudu. Jätä ajattelu minun huolekseni.

    B

    ts kirjoitti: (19.5.2011 20:22:39)
    Minä olen väitänyt, että lapa voi kulkea tietyn tarkastelusuunnan suhteen suoraan, vaikka se toisesta suunnasta tarkasteltuna kaarta tekisikin.

    ts kirjoitti: (19.5.2011 21:28:43)
    Loistava havainto. Juuri tätä on väki nauraen ihmetellyt, että miten se ei kolmen kirjoittajan kaaliin mene, vaikka se on täysin selvästi ja moneen kertaan heti aluksi sanottu.

    Kukaan järjissään oleva ei lähde trivialiteeteista kirjoittelemaan tuhannen viestin ketjua. Et myöskään sinä.
    Niin, muistaakseni olet tuota toistellut eri yhteyksissä, kun on keskusteltu siitä, saadaanko parilla oivalla ranneliikkeellä ja ’käsikolmion aukikierrolla’ aikaan svingikaareen suora osuus lyönnissä. Näin sen on ymmärtänyt moni muukin. Pahoittelen sekaannusta.
    Jotta keskustelu ei tyrehtyisi heti alkuunsa, pyydän, että voitaisi siirtyä käsittelemään tätä asiaa. :-DD
    No, hyvä. Jos se onnistuu, mieluummin jo ennen impactiä. Miksi pitäisi ylipäänsä?? Ai niin toistettavuus. Pienempi sivuhajonta (slaissit ja hookit) Nyt on sitten haussa taikuri, joka tuohon pystyy. Ja tuon taikurin graafit tarkasteluun kaikilla tarvittavilla tiedoilla höystettynä.
    Ei tässä sitten muuta. Tällä kertaa.

    ts

    data kirjoitti: (20.5.2011 0:38:34)

    ts kirjoitti: (19.5.2011 23:47:16)

    Tuo tietysti onnistuu, kun oletetaan……

    Ota rauhallisesti ja rentoudu. Jätä ajattelu minun huolekseni.

    Ei taatana… kyllä siihen kuitenkin työkalut pitää olla.

    Mutta näinhän se vaan menee ja onneksi minun ei tarvitese tuollaisia asioita miettiä. Sen verran tohtorit koulineet aiheen perusteisiin, että vitsin puolelle koko kuviosi kääntyi. Taustalla kimpoilee aika kovaa kommenttia kuten ’Kannattaisko hommata niin tykki tietokone, ettei tarte ollenkaan kameraa tiedonhankkimiseen.’

    Mutta oikeesti piti kirjottaa siitä että mulle tuli tässä heti aamusella idea (juu vaikka kielsitkin mua miettimästä) Mehän voitais kimpassa julkisesti esitellä vehkeitämme… tai siis laitteita tarkotin.

    Sovitaan joku päivä vaikka tonne meidän Riksun hallille niin pidetään semmoiset avoimet ovt kimpassa. Meidän laitetta kun on vähän hankala liikuttaa, niin tuot sinä sen supertietokoneen ja kameran ja porukka saa vapaasti lyödä molempien systeemien kanssa. B vois tulla kanssa ni teillä olis seuraa toisistanne.

    Eikös toi olis aika hyvä idea kun välimatkaakaan ei ole paljoa. Saatais sitten molemmat myös ihan sitä aitoa tietoa nähtäväksi ja opittaisi lisää ja ihmiset kuulis livenä näitä ajatuksia.

    Ehdota päivää niin jatketaan täällä sitten keskustelua kun saadaan tuo ensin sovittua. Jookospookos?

    Erittäin hyvä idea tuollainen avoimien ovien päivä. Odotan innolla päivää koska se on.
    Alkää kumminkaan viikolla 23 pitäkö sillä olen kertaamassa tai olisko tuo hyvä syy saada iltavapaata.

    Jamasa kirjoitti: (20.5.2011 9:56:01)
    Erittäin hyvä idea tuollainen avoimien ovien päivä.

    Erinomainen idea minustakin. Minä meinaan olla paikalla myös. Thumb Up!

    Hieno idea tämä avoimet ovet, tulen varmasti jos vain pääsen niin nähdään käytänössä mistä on kysymys. Loppuu tämä jankkaaminen. Ilmoitelkaahan milloin tilaisuus on!

    ts kirjoitti: (20.5.2011 8:58:27)
    …niin pidetään semmoiset avoimet…

    Olisi hieno homma.
    Vaikka pelkästään 4D avoimilla ovilla.

    B

    Pyydä ne siinä takana pyörivät tekniikan tohtorit opettamaan itsellesi graafinlukutaitoa. Samalla kysäise miten muuttaisivat PG:n kaavoja, koska ne ovat niin kelvottomat. Laitteet on hienot. Satoja graafeja on varmasti tuijotettu ja menty täysillä metsään.
    Onneksi et kuitenkaan anna asiakkaille svingiohjeita graafien perusteella.

Esillä 25 viestiä, 1,276 - 1,300 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen