Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

29.11.–6.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][3]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    PG kirjoitti: (15.1.2011 12:33:14)
    Juu, olen 4parin, © PJS inc.’in ja Järvipallon kanssa samaa mieltä siitä, että asioita kannattaa miettiä hiukan myös fysiikan peruslakien pohjalta..

    Varmasti kannattaa, mutta silloin kannattaa myös miettiä niitä todellisen tapahtuman pohjalta. Muuten se tuntuu aika hölmöltä.

    Osumatilannehan on täynnä muutujia ja sen tutkiminen tuntuu olevan ihan maailmallakin varsin alkutekijöissään, joskin mielenkiintoa sen tutkimiseen löytyy. Korvanappiin kun on tullut varsin kaukaa yliopiston proffilta tietoa, että paljon pitäisi selvittää lisää, jotta voitaisiin esim välineteollisuutta paremmin auttaa.

    Yksi selitys kovan lapanopeuden yhteydestä hidastuvuuden määrään voisi olla pallon isompi puristuvuus ja sitä kautta pidempi vaikutusaika lapaan. Itsellä ei hajuakaan kuinka todellista tuo olisi, mutta sellaistakin on esitetty.

    Ensimmäinen lähtökohtaero on kuitenkin se, että lähdetään laskemaan tilannetta koko mailasta sen liikkuessa asennossaan läpi osuman. Ei siltä pohjalta kuin lapa olisi narun päässä oleva punnus tai että lapa heilahtaisi ranteista nivelletyn akselin kautta.

    ts kirjoitti: (15.1.2011 12:59:51)
    Ensimmäinen lähtökohtaero on kuitenkin se, että lähdetään laskemaan tilannetta koko mailasta sen liikkuessa asennossaan läpi osuman. Ei siltä pohjalta kuin lapa olisi narun päässä oleva punnus tai että lapa heilahtaisi ranteista nivelletyn akselin kautta.

    No ei, mehän nimenomaan juuri yritämme laskea sitä että kuinka paljon energiaa sen pelkän mailan lavan lisäksi siihen törmäykseen tulee! Jos meillä on tiedossa kappaleiden nopeudet ja massat ennen ja jälkeen osumaa, niin eikö tuosta voida silloin laskea juuri se että paljonko ulkopuolista energiaa pelaaja tuo siihen varren kautta lisää osumahetkellä?

    Ja PG, jos driverilla max COR on kerran 0.83 (pallo kimpoaa mailasta 83% alkuperäisestä nopeudesta?), niin silloinhan se jo suoraan kertoo että 0,83 arvoisella mailalla (ja testatun laisella pallolla!) hävikki törmäyksessä on 17%.

    Jotta ei menisi liian helpoksi, niin yksi lisämuuttuja näihin laskelmiin tässä..

    Ei tietoa, mutta vastauksia mm. PG:n kysymyksiin saattaisi löytyä tuolta palloteollisuuden puolelta.

    ts kirjoitti: (15.1.2011 10:57:57)

    Järvipallo kirjoitti: (15.1.2011 10:11:48)
    [
    Oma postaukseni liikemäärän säilymisestä ei varsinaisesti ole teoriaa eikä selittelyä, vaan se on fysiikan peruslaki. Tarkkaan luettuna postauksestani selviää se, että se kuitenkin koskee vain yksinkertaistettua ideaalitilannetta, mikä ei ole käytännössä golflyöntiin suoraan sovellettavissa.

    Näinpä ja siinähän näissä kuvioissa metsään mennäänkin kun on vuosikymmeniä kuviteltu swingin olevan heilautus jossa lapa heilahtaa vapaana ja saattaa pallon liikkeelle. Ihanko oikeesti joku uskoo että sen kappaleen hidastumisen määrään ei vaikuta lainkaan se, onko sen liikkeen takana vapaan liikkeen sijasta kiihdyttävää voimaa?

    .

    Joku varmaan uskoo.. noin liikemäärän säilymisen mukaan ajateltuna kappale hidastuu juuri osumahetkellä massojen ja nopeuksien suhteessa, mutta nopeus hetki sen jälkeen määräytyy sen mukaan vaikuttaako kappaleeseen kiihdyttävä vai hidastava voima.

    Analysaattorien tehtävä onkin sitten löytää käytännön riippuvuus lyönnin pituuteen sen mukaan onko mailan nopeus kiihtyvä vai hidastuva.. toisaalta kiihtyminenkin voi olla vielä kiihtyvää.

    B

    Tästä jokainen voi ammentaa uskonvahvistusta. Näkyykö nojaa vai armotonta lapanopeuden hakua?
    F=ma

    PG

    (c) PJS Inc. kirjoitti: (15.1.2011 13:16:40)

    Ja PG, jos driverilla max COR on kerran 0.83 (pallo kimpoaa mailasta 83% alkuperäisestä nopeudesta?), niin silloinhan se jo suoraan kertoo että 0,83 arvoisella mailalla (ja testatun laisella pallolla!) hävikki törmäyksessä on 17%.

    Ahaa. Eli jos noissa kahdessa esimerkissäni törmäyksen COR- arvo olisi 0,83, kappale 2 kimpoaisi kappaleesta 1 vauhdilla 83 mph, eikä kappaleen 1 alkuperäisellä vauhdilla 100 mph. Tällöin kappaleen 2 saama nopeus (v2) olisi kummassakin tapauksessa 17 mph laskemaani pienempi. Siis 65,4 mph + 83 mph = 148,4 mph, jos m1 = 220 g ja 77,9 mph + 83 mph = 160,9 mph, jos m1 = 370 g? (Nyt ei ollut golfpallon lyömisestä kyse).

    PG

    Lipulle kirjoitti: (15.1.2011 13:39:40)
    Jotta ei menisi liian helpoksi, niin yksi lisämuuttuja näihin laskelmiin tässä..

    Tuo ratkaistiin jo viime talvena, onneksi :-).

    ts kirjoitti: (15.1.2011 10:57:57)Sitten kun aletaan tarkastelemaan koko osumaa tapahtumana jossa koko maila liikkuu asennossaan samaan suuntaan ja sen eri päihin kohdistuu erilaisia voimia, aletaan olemaan todellisuuden kanssa tekemisissä. Siis ei vipuna jossa nivel on ranteessa.

    Suoritin J.Kasken rauta-6 lyönnin arvoilla vähän Excel-laskentaa. Näyttäisi siltä, että liike-energian kautta tarkasteltuna ero koko maila vs pelkkä lapa olisi keskiraudoilla n 15 prosentin luokkaa, puumailoilla vähemmän. Tiedä sitten paljonko tästä saadaan kiihdyttämään palloa.

    Osuman aikaisen ’tukivoiman’ vaikutukseksi pallon lähtönopeuteen arvioisin 0 – 5% – (10%). Tämä perustuu varren taipumaan ja siihen tarvittavan voiman arvioimiseen. (Osuman aikaisen voiman saisi kohtuu helposti mitattua, mutta ei nyt riitä enegiaa sellaisen koemailan tekemiseen).

    ts

    4par kirjoitti: (15.1.2011 17:42:42)

    Osuman aikaisen ’tukivoiman’ vaikutukseksi pallon lähtönopeuteen arvioisin 0 – 5% – (10%). Tämä perustuu varren taipumaan ja siihen tarvittavan voiman arvioimiseen. (Osuman aikaisen voiman saisi kohtuu helposti mitattua, mutta ei nyt riitä enegiaa sellaisen koemailan tekemiseen).

    Eli aika hemmetin paljon.

    B

    ts kirjoitti: (15.1.2011 20:21:04)

    4par kirjoitti: (15.1.2011 17:42:42)

    Osuman aikaisen ’tukivoiman’ vaikutukseksi pallon lähtönopeuteen arvioisin 0 – 5% – (10%). Tämä perustuu varren taipumaan ja siihen tarvittavan voiman arvioimiseen. (Osuman aikaisen voiman saisi kohtuu helposti mitattua, mutta ei nyt riitä enegiaa sellaisen koemailan tekemiseen).

    Eli aika hemmetin paljon.

    Ei se tuon perusteella näyttänyt olevan ainakaan negatiivinen 😀

    ts

    (c) PJS Inc. kirjoitti: (15.1.2011 13:16:40)

    Ja PG, jos driverilla max COR on kerran 0.83 (pallo kimpoaa mailasta 83% alkuperäisestä nopeudesta?), niin silloinhan se jo suoraan kertoo että 0,83 arvoisella mailalla (ja testatun laisella pallolla!) hävikki törmäyksessä on 17%.

    Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella.

    Zam

    ts kirjoitti: (15.1.2011 20:45:46)
    Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella.

    Tai tällaisella vempaimella: COR mittauslaite

    ts

    Zam kirjoitti: (15.1.2011 21:51:13)

    ts kirjoitti: (15.1.2011 20:45:46)
    Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella.

    Tai tällaisella vempaimella: COR mittauslaite

    Ei vaan se vanha versio. Kyllä tuohon linkkejä löytyy sadoittain.

    ts kirjoitti: (15.1.2011 21:59:33)

    Zam kirjoitti: (15.1.2011 21:51:13)

    ts kirjoitti: (15.1.2011 20:45:46)
    Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella.

    Tai tällaisella vempaimella: COR mittauslaite

    Ei vaan se vanha versio. Kyllä tuohon linkkejä löytyy sadoittain.

    Jostain tuolta linkkiviidakon syövereistä olin lukevinani, että vanha menetelmä oli kait se että paineilmatykillä ammuttiin pallo 100 mph kohti kiinteästi sijoitettua irtonaista lapaa ilman vartta. Pallon nopeus mitattiin kuinka kovaa se kimpoaa tuosta lavasta irti ja siitä saatiin COR-luku.

    Toisaalta sillä ei sinänsä ole väliä kun tänään tuli nuijittua yksi Suomen huippupro golfsimulaattorissa, tosin meni vähän tiukoille lopussa kun pallo juuttui puskaan eikä oikein lähtenyt irti;) Tämä siis Virvikin optishot-simulaattorissa. Tosin en kyllä kisaa voittanut, kun yksi alaikäinen paukutti, olikohan nyt +2, kun oma tulos taisi olla jotain +10.

    Rauski kirjoitti: (15.1.2011 23:26:56)

    ts kirjoitti: (15.1.2011 21:59:33)

    Zam kirjoitti: (15.1.2011 21:51:13)

    ts kirjoitti: (15.1.2011 20:45:46)
    Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella.

    Tai tällaisella vempaimella: COR mittauslaite

    Ei vaan se vanha versio. Kyllä tuohon linkkejä löytyy sadoittain.

    Jostain tuolta linkkiviidakon syövereistä olin lukevinani, että vanha menetelmä oli kait se että paineilmatykillä ammuttiin pallo 100 mph kohti kiinteästi sijoitettua irtonaista lapaa ilman vartta. Pallon nopeus mitattiin kuinka kovaa se kimpoaa tuosta lavasta irti ja siitä saatiin COR-luku.

    Toisaalta sillä ei sinänsä ole väliä kun tänään tuli nuijittua yksi Suomen huippupro golfsimulaattorissa, tosin meni vähän tiukoille lopussa kun pallo juuttui puskaan eikä oikein lähtenyt irti;) Tämä siis Virvikin optishot-simulaattorissa. Tosin en kyllä kisaa voittanut, kun yksi alaikäinen paukutti, olikohan nyt +2, kun oma tulos taisi olla jotain +10.

    Hitsi kun tuo edit puuttuu täältä vieläkin, mutta ethän ts sitten ilmoita että viesti on asiaton;)

    ts kirjoitti: (15.1.2011 20:45:46)
    Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella.

    Sen pitääkin olla mitattaessa tuettuna jotta saadaan laskettua se lavan kimmoisuus ilman että varsi pääsee vaikuttamaan. Tässä laskussa sitä käytetään vain selvittämään kuinka paljon lapa/pallo yhdistelmä hukkaa osumassa energiaa (100mph lyönnissä).

    ts

    (c) PJS Inc. kirjoitti: (16.1.2011 0:16:03)

    ts kirjoitti: (15.1.2011 20:45:46)
    Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella.

    Sen pitääkin olla mitattaessa tuettuna jotta saadaan laskettua se lavan kimmoisuus ilman että varsi pääsee vaikuttamaan. Tässä laskussa sitä käytetään vain selvittämään kuinka paljon lapa/pallo yhdistelmä hukkaa osumassa energiaa (100mph lyönnissä).

    Jaa.. no nykyversossa se kuitenkin mitataan varrren kanssa ja osuman kestona.

    B

    ts kirjoitti: (16.1.2011 0:36:37)
    Jaa.. no nykyversossa se kuitenkin mitataan varrren kanssa ja osuman kestona.

    COR Definition: A measurement of the clubface’s ability to rebound the ball, expressed as a percentage that is determined by a ball’s speed off the clubhead divided by the speed at which it struck the clubhead.

    Tämäkin muuttunut?

    B

    Tässä vielä linkki nykymenetelmään.
    cor

    B

    Ja Tom Wishon
    Tompalta

    ts

    B kirjoitti: (16.1.2011 8:20:44)
    Ja Tom Wishon
    Tompalta

    Mistähän sä mahdat taas puhua. Just sulle kirjotin, että tuntuu halu lukea / ymmärtää toisen kirjoittamisia taas palstta kaikoneen. Ei nykymenetelmässä tai linkkien löytämisessä siihen ole mitään ongelmaa. Etsin linkkiä vanhaan tapaan, jossa ei vielä mitattu tuota kosketusaikana vaan kimpoamisena.

    En tiedä minkä muuttumisesta toisessa viestissäsi kysyit, mutta lainaukseen olit ottanut minulta pätkän jossa kerroin nykytestissä varren olevan mukana. Omasta linkistäsi voin lainata pätkän:

    This test measures the response of a shafted golf club. If there is no shaft in the clubhead, one must be temporarily installed prior to testing.

    B

    Jos olisit lukenut linkin, olisit löytänyt tämän lyhyen viittauksen, joka vahvistaa muistikuviasi. tietysti näitä linkkejä voivat katsoa muut, joilla omaan tapaani ei ole pendeliä eikä tykkiä kotona. Jos joku löytää takempaa tietoa, on mukava , jos saa linkin. odotellessa hörppään kahvia. Jas jos ei muuta kuulu, lähden golfaamaan. 🙂
    Viittaus:
    CT stands for “Characteristic Time” and is an acronym that represents the test performed by the USGA since 2004 to determine if the spring face effect of a clubhead conforms to the USGA Rules of Golf. Prior to 2004, the USGA performed a spring face conformity test that involved firing a golf ball at the center of the clubface with an air cannon at a speed of 109 mph. If the speed of the ball rebounding off the face was greater than 83% of the impact speed of the ball, the clubhead would be ruled as non-conforming because the COR would be higher than 0.830.

    ts

    B kirjoitti: (16.1.2011 8:57:57)
    Jos olisit lukenut linkin, olisit löytänyt tämän lyhyen viittauksen, joka vahvistaa muistikuviasi. tietysti näitä linkkejä voivat katsoa muut, joilla omaan tapaani ei ole pendeliä eikä tykkiä kotona. Jos joku löytää takempaa tietoa, on mukava , jos saa linkin. odotellessa hörppään kahvia. Jas jos ei muuta kuulu, lähden golfaamaan. 🙂
    Viittaus:
    CT stands for “Characteristic Time” and is an acronym that represents the test performed by the USGA since 2004 to determine if the spring face effect of a clubhead conforms to the USGA Rules of Golf. Prior to 2004, the USGA performed a spring face conformity test that involved firing a golf ball at the center of the clubface with an air cannon at a speed of 109 mph. If the speed of the ball rebounding off the face was greater than 83% of the impact speed of the ball, the clubhead would be ruled as non-conforming because the COR would be higher than 0.830.

    Mä olin lukenut nuo linkit ja parikymmnetä muuta jo eilen, mutta kun tuo ei anna vastausta kysymykseen, eikä kuvaile laitetta millä se mitattiin. Siis menetelmä on haussa, ei sen yleiskuvaus.

    B

    Tässä vielä syyt, jotka saivat muutoksen aikaan. Niille, jotka eivät pidä linkeistä.

    syyt:
    In 2003, the USGA determined that their existing air cannon COR test took too long to set up and perform. Companies that had submitted clubheads for spring face conformity ruling were having to wait 3-4 months to receive a decision so the USGA created a different type of test to determine the same spring face effect as COR which they called CT for Characteristic Time.

    ts

    B kirjoitti: (16.1.2011 9:11:27)
    Tässä vielä syyt, jotka saivat muutoksen aikaan. Niille, jotka eivät pidä linkeistä.

    syyt:
    In 2003, the USGA determined that their existing air cannon COR test took too long to set up and perform. Companies that had submitted clubheads for spring face conformity ruling were having to wait 3-4 months to receive a decision so the USGA created a different type of test to determine the same spring face effect as COR which they called CT for Characteristic Time.

    Sinänsä mielenkiintoista tekstiä, joka mielestäni juuri osoittaa kaiken yksinkertaistetun kappaleiden törmäyslaskennan tässä kohti turhaksi. Jos tuota asiaa siis voidaan mitata nimenomaan suoraan kosketusajan pituudella, löytyy sieltä varmaan paljon muutakin mielenkiintoista. Olispa kiva päästä koko aineistoon käsiksi ja tietää miten eri muttujien vaihtaminen tuossa vaikuttaa tailanteeseen.

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen