Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

27.9.–4.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[10][18]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 451 - 475 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #447344 Ilmoita asiaton viesti

    PG kirjoitti: (21.3.2011 11:14:13)
    ’Mitä suurempi on mailanpään hidastuminen, sitä suurempi on palloon kohdistuva voima ja pallon kiihtyminen’

    2 tapausta.
    Molemmissa lavan vauhti on 100 osumassa.
    Toisessa nopeus hidastuu 80 ja toisessa se pysyy 99 nopeudessa.
    Niin kyllä jälkimmäisessä pallo pakenee reippaammin.

    #447345 Ilmoita asiaton viesti

    Näprääjä kirjoitti: (28.3.2011 13:31:15)
    Molemmissa lavan vauhti on 100 osumassa.
    Toisessa nopeus hidastuu 80 ja toisessa se pysyy 99 nopeudessa.
    Niin kyllä jälkimmäisessä pallo pakenee reippaammin.

    Väitteen matemaattinen tarkastelu olisi kiva yllätys…

    #447346 Ilmoita asiaton viesti

    4par kirjoitti: (28.3.2011 13:41:21)

    Näprääjä kirjoitti: (28.3.2011 13:31:15)
    Molemmissa lavan vauhti on 100 osumassa.
    Toisessa nopeus hidastuu 80 ja toisessa se pysyy 99 nopeudessa.
    Niin kyllä jälkimmäisessä pallo pakenee reippaammin.

    Väitteen matemaattinen tarkastelu olisi kiva yllätys…

    Helppoa kuin heinänteko, mutta jätetään kaavojen pyörittely fyysikoille. Pysytään mielikuvalinjalla, ja kuvitellaan mailanpäähän lonkalta heitettynä n. 10kg painava, lyijystä taottu lapa. Swingi täytynee lainata moukarinheittäjiltä että lapaan saadaan tarvittava vauhti. Ainakin muutama pyörahdys tarvittaneen. Ei se mailanpään nopeus tuolla painosuhteella paljoa osumassa tipu. Mutta, puhdas osuma voi tuottaa uusia haasteita, puhumattakaan hallitusta loppuasennosta… Mahtaako maila lentää pallon perässä, tai jos grippi pitää, niin mihin päätyy golfari, ja minkälaisella lähtönopeudella?

    #447347 Ilmoita asiaton viesti

    Minulle tuli mieleen toteuttaa tuo Näprääjän missio seuraavasti.Otetaan esim Alpha C830.4 nuppi ja asennetaan painotusruuvien tilalle joku ajopanos, pienosrakettimoottori tms. Sitten tarvitaan vielä sytytyselektroniikka, joka reagoi kosketuksesta palloon. Eiköhän sopivalla mitoituksella saada mailanpäätä jopa kiihdytettyä.

    #447348 Ilmoita asiaton viesti

    Tässä (toivottavasti) toimiva linkki tuonne raketti-Alpha:aan

    #447349 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Swinger? kirjoitti: (28.3.2011 17:02:27)

    4par kirjoitti: (28.3.2011 13:41:21)

    Näprääjä kirjoitti: (28.3.2011 13:31:15)
    Molemmissa lavan vauhti on 100 osumassa.
    Toisessa nopeus hidastuu 80 ja toisessa se pysyy 99 nopeudessa.
    Niin kyllä jälkimmäisessä pallo pakenee reippaammin.

    Väitteen matemaattinen tarkastelu olisi kiva yllätys…

    Helppoa kuin heinänteko, mutta jätetään kaavojen pyörittely fyysikoille. Pysytään mielikuvalinjalla, ja kuvitellaan mailanpäähän lonkalta heitettynä n. 10kg painava, lyijystä taottu lapa. Swingi täytynee lainata moukarinheittäjiltä että lapaan saadaan tarvittava vauhti. Ainakin muutama pyörahdys tarvittaneen. Ei se mailanpään nopeus tuolla painosuhteella paljoa osumassa tipu. Mutta, puhdas osuma voi tuottaa uusia haasteita, puhumattakaan hallitusta loppuasennosta… Mahtaako maila lentää pallon perässä, tai jos grippi pitää, niin mihin päätyy golfari, ja minkälaisella lähtönopeudella?

    Kymmenen kiloa painava lapa on erittäin hyvä arvaus. Draiverin mailanpää hidastuu silloin vain 0,8%. Tarkalleen yhden prosentin hidastumiseen päästään lavan massalla 7,85 kg. Näillä painosuhteilla korkea smash factor on varma asia. Jos COR = 0,78, on smash factor huikea 1,76. Jos COR = 0,5, niin smash factor = 1,48. Valitettavasti mailanpäälle ei saada pyörähdystyylilläkään kunnon vauhtia. Hyvä smash ei korvaa alentunutta mailanpään nopeutta, joka on seurausta raskaamman mailan käyttämisestä. Pallon lähtönopeus jää huonoksi, huonommaksi kuin tapauksessa, jossa mailanpään nopeus putoaa 20 %. (Tässäkin tapauksessa draiverin lapa pitää olla normaalia raskaampi).

    #447350 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    4par kirjoitti: (28.3.2011 17:58:23)
    Tässä (toivottavasti) toimiva linkki tuonne raketti-Alpha:aan

    Tuossa näytti olevan lavan massa 200 g. Se lienee lähellä optimia?

    #447351 Ilmoita asiaton viesti

    Näprääjä kirjoitti: (28.3.2011 13:31:15)

    PG kirjoitti: (21.3.2011 11:14:13)
    ’Mitä suurempi on mailanpään hidastuminen, sitä suurempi on palloon kohdistuva voima ja pallon kiihtyminen’

    2 tapausta.
    Molemmissa lavan vauhti on 100 osumassa.
    Toisessa nopeus hidastuu 80 ja toisessa se pysyy 99 nopeudessa.
    Niin kyllä jälkimmäisessä pallo pakenee reippaammin.

    No ei kyllä tasantarkaan pakene. Energiatarkastelun perusteella mailalla on siis liikeenergiaa ennen osumaa ja osuman jäkeen, Tuo erotus energiasta siirtyy palloon tietyllä hyötysuhteella. Jälkimmäisessä tapauksessa energiaa siirtyy palloon vain 1/20 osa siitä mitä ensimmäisessä. Samanlaisilla mailoilla ja palloilla et voi edes saada jälkimmäistä tapahtumaa aikaseksi. Ainut keino saada jälkmmäinen tapahtuma tehtyä on joko mailanpään massan runsas kasvattaminen tai pallon keventäminen merkittävästi.

    #447352 Ilmoita asiaton viesti

    PG kirjoitti: (28.3.2011 20:11:40)

    4par kirjoitti: (28.3.2011 17:58:23)Tässä (toivottavasti) toimiva linkki tuonne raketti-Alpha:aan

    Tuossa näytti olevan lavan massa 200 g. Se lienee lähellä optimia?

    Tuossa 200 g tuntumassa draiverien nuppien painot pyörivät. Kyseiseen lapaa tosin saisi lisäpainoa 2 x ( 2 – 12 g), mutta suurimmat arvot tulevat lähinnä kysymykseen vain epäsymmetrisessä painotuksessa sivukierreominaisuuksia säädettäessä.

    #447353 Ilmoita asiaton viesti

    Seurasin ketjua mielenkiinnolla, mutta kun mentiin kaavojen pyörittelyyn, niin siinä vähän tökkäs. Olis pitänny kaivaa melkein kolmenkymmenen vuoden takaisia lukion fysiikan taitoja mielen sopukoista ja se tuntui hankalalta.

    Eli kysynpä siis tyhmiä. Varsinkin jos vastaus löytyy jo ketjusta. Eli minkälainen merkitys on sillä että mailanpää on ennen osumaa kiihtyvässä liikkeessä, tasaisessa liikkeessä tai että se on jopa hidastuvassa liikkeessä? Eli törmäysnopeus on sama. Ja onko sillä mitään merkitystä kuinka suurta tuo kiihtyvyys on ennen osumaa. Tämä siis näiden vanhojen hokemien: lyö läpi ja mailan tulee olla kiihtyvässä liikkeessä osumaan tultaessa testaamiseksi.

    Jos kysyn sellaista mihin jo vastattu, niin kertokaa viestin numero mistä valaistun.

    #447354 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Statisti kirjoitti: (29.3.2011 8:20:28)
    Eli kysynpä siis tyhmiä. Varsinkin jos vastaus löytyy jo ketjusta. Eli minkälainen merkitys on sillä että mailanpää on ennen osumaa kiihtyvässä liikkeessä, tasaisessa liikkeessä tai että se on jopa hidastuvassa liikkeessä? Eli törmäysnopeus on sama. Ja onko sillä mitään merkitystä kuinka suurta tuo kiihtyvyys on ennen osumaa. Tämä siis näiden vanhojen hokemien: lyö läpi ja mailan tulee olla kiihtyvässä liikkeessä osumaan tultaessa testaamiseksi..

    Tasaiseen liikkeeseen verrattuna mailanpään kiihtyminen lisää ja hidastuminen vähentää pallon lähtönopeutta, mutta vaikutus on käytännössä merkityksetön. Tähän on kaksi syytä

    a) lyhyt kontaktiaika (kiihtyvyyden/hidastuvuuden vaikutusaika ainoastaan noin 0,0005 s)
    b) kyseinen kiihtyvyys/hidastuvuus on vain promilleja siitä mailanpään hidastuvuudesta, joka aiheutuu massojen törmäyksestä.

    Tuohon viimeisen virkkeeseesi yllä oleva ei anna vastausta. Se on vain yksi puoli siihen liittyvästä asiasta.

    P.S. Ei mikään tyhmä kysymys, päinvastoin.

    #447355 Ilmoita asiaton viesti

    Rauski kirjoitti: (28.3.2011 20:43:24)

    Näprääjä kirjoitti: (28.3.2011 13:31:15)

    PG kirjoitti: (21.3.2011 11:14:13)
    ’Mitä suurempi on mailanpään hidastuminen, sitä suurempi on palloon kohdistuva voima ja pallon kiihtyminen’

    2 tapausta.
    Molemmissa lavan vauhti on 100 osumassa.
    Toisessa nopeus hidastuu 80 ja toisessa se pysyy 99 nopeudessa.
    Niin kyllä jälkimmäisessä pallo pakenee reippaammin.

    No ei kyllä tasantarkaan pakene. Energiatarkastelun perusteella mailalla on siis liikeenergiaa ennen osumaa ja osuman jäkeen, Tuo erotus energiasta siirtyy palloon tietyllä hyötysuhteella. Jälkimmäisessä tapauksessa energiaa siirtyy palloon vain 1/20 osa siitä mitä ensimmäisessä. Samanlaisilla mailoilla ja palloilla et voi edes saada jälkimmäistä tapahtumaa aikaseksi. Ainut keino saada jälkmmäinen tapahtuma tehtyä on joko mailanpään massan runsas kasvattaminen tai pallon keventäminen merkittävästi.

    Jos noissa olisi mph perässä niin ei käytännössä.

    Mutta lause:
    ’Mitä suurempi on mailanpään hidastuminen, sitä suurempi on palloon kohdistuva voima ja pallon kiihtyminen’
    ei pidä paikkaansa kaikissa lyönneissä.

    Mitä suurempi kiihtyvyys on osuman aikana sitä vähemmän mailanpään vauhti putoaa.
    Ja sitä nopeampaa pallo pakenee.

    Huippujen wedge lyönneistä oli jossain postauksessa kirjoitettukin yllättävän suurista smash arvoista. Mitä hiljempaa mennään sitä helpompi on pitää mailanpään vauhtia osumassa yllä.

    #447356 Ilmoita asiaton viesti

    PG kirjoitti: (28.3.2011 19:43:15)

    Swinger? kirjoitti: (28.3.2011 17:02:27)

    4par kirjoitti: (28.3.2011 13:41:21)

    Näprääjä kirjoitti: (28.3.2011 13:31:15)
    Molemmissa lavan vauhti on 100 osumassa.
    Toisessa nopeus hidastuu 80 ja toisessa se pysyy 99 nopeudessa.
    Niin kyllä jälkimmäisessä pallo pakenee reippaammin.

    Väitteen matemaattinen tarkastelu olisi kiva yllätys…

    Helppoa kuin heinänteko, mutta jätetään kaavojen pyörittely fyysikoille. Pysytään mielikuvalinjalla, ja kuvitellaan mailanpäähän lonkalta heitettynä n. 10kg painava, lyijystä taottu lapa. Swingi täytynee lainata moukarinheittäjiltä että lapaan saadaan tarvittava vauhti. Ainakin muutama pyörahdys tarvittaneen. Ei se mailanpään nopeus tuolla painosuhteella paljoa osumassa tipu. Mutta, puhdas osuma voi tuottaa uusia haasteita, puhumattakaan hallitusta loppuasennosta… Mahtaako maila lentää pallon perässä, tai jos grippi pitää, niin mihin päätyy golfari, ja minkälaisella lähtönopeudella?

    Kymmenen kiloa painava lapa on erittäin hyvä arvaus. Draiverin mailanpää hidastuu silloin vain 0,8%. Tarkalleen yhden prosentin hidastumiseen päästään lavan massalla 7,85 kg. Näillä painosuhteilla korkea smash factor on varma asia. Jos COR = 0,78, on smash factor huikea 1,76. Jos COR = 0,5, niin smash factor = 1,48. Valitettavasti mailanpäälle ei saada pyörähdystyylilläkään kunnon vauhtia. Hyvä smash ei korvaa alentunutta mailanpään nopeutta, joka on seurausta raskaamman mailan käyttämisestä. Pallon lähtönopeus jää huonoksi, huonommaksi kuin tapauksessa, jossa mailanpään nopeus putoaa 20 %. (Tässäkin tapauksessa draiverin lapa pitää olla normaalia raskaampi).

    Paljonko voimaa pitäisi olla 45′ varressa oikean käden kohdalla jotta lavassa olisi 5kg massaan verrattava voima vastustamassa nopeuden putoamista? 500N?

    #447357 Ilmoita asiaton viesti
    MOD Q8
    Moderaattori

    Statisti kirjoitti: (29.3.2011 8:20:28)
    Tämä siis näiden vanhojen hokemien: lyö läpi ja mailan tulee olla kiihtyvässä liikkeessä osumaan tultaessa testaamiseksi.

    Eiköhän se ole vain sitä varten, että ei varmasti jarruttele osumassa. Tasaista liikettä voi olla vaikea saada aikaiseksi, niin parempi kiihdyttää kuin hidastaa.

    #447358 Ilmoita asiaton viesti
    MOD Q8
    Moderaattori

    Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:36:19)
    Mitä suurempi kiihtyvyys on osuman aikana sitä vähemmän mailanpään vauhti putoaa.
    Ja sitä nopeampaa pallo pakenee.

    Missä kohdassa nopeus on mitattu? Siis jos lapaa kiihdytetään koko ajan, niin kait se osuman aiheuttaman hidastumisen jälkeen kiihtyy taas.

    Kuinka tarkasti lavan nopeuksia pystytään mittaamaan, kun tiedetään kuitenkin matkan ja ajan muutoksen tarve. Eli eiköhän aina puhuta kuitenkin keskinopeuksista (vaikkakin lyhyessä ajassa), eikä tarkasta hetkellisestä nopeudesta. Näin lyhyissä tapahtumissa <ms voisi kuvitella tuon mittaamisen haastavaksi.

    #447359 Ilmoita asiaton viesti

    Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:36:19)

    Rauski kirjoitti: (28.3.2011 20:43:24)

    Näprääjä kirjoitti: (28.3.2011 13:31:15)

    PG kirjoitti: (21.3.2011 11:14:13)
    ’Mitä suurempi on mailanpään hidastuminen, sitä suurempi on palloon kohdistuva voima ja pallon kiihtyminen’

    2 tapausta.
    Molemmissa lavan vauhti on 100 osumassa.
    Toisessa nopeus hidastuu 80 ja toisessa se pysyy 99 nopeudessa.
    Niin kyllä jälkimmäisessä pallo pakenee reippaammin.

    No ei kyllä tasantarkaan pakene. Energiatarkastelun perusteella mailalla on siis liikeenergiaa ennen osumaa ja osuman jäkeen, Tuo erotus energiasta siirtyy palloon tietyllä hyötysuhteella. Jälkimmäisessä tapauksessa energiaa siirtyy palloon vain 1/20 osa siitä mitä ensimmäisessä. Samanlaisilla mailoilla ja palloilla et voi edes saada jälkimmäistä tapahtumaa aikaseksi. Ainut keino saada jälkmmäinen tapahtuma tehtyä on joko mailanpään massan runsas kasvattaminen tai pallon keventäminen merkittävästi.

    Jos noissa olisi mph perässä niin ei käytännössä.

    Mutta lause:
    ’Mitä suurempi on mailanpään hidastuminen, sitä suurempi on palloon kohdistuva voima ja pallon kiihtyminen’
    ei pidä paikkaansa kaikissa lyönneissä.

    Mitä suurempi kiihtyvyys on osuman aikana sitä vähemmän mailanpään vauhti putoaa.
    Ja sitä nopeampaa pallo pakenee.

    Huippujen wedge lyönneistä oli jossain postauksessa kirjoitettukin yllättävän suurista smash arvoista. Mitä hiljempaa mennään sitä helpompi on pitää mailanpään vauhtia osumassa yllä.

    No oot nyt pihalla kuin lumiukko. Energian siirtyminen on suhteeliista etkä voi tuijottaa absluuttisia arvoja. Jos mä lyön palloa 2 mph ja maila jatkaa sen jälkeen 1 mph on mailan liike-energiasta mennyt puolet pallon liike-energiaksi. Jos mä lyön draiverilla 100 mph ja maila jatkaisi täysin luonnonlakien vastaisesti 99 mph niin palloon olisi siirtynyt vain 1% liike-energiasta.

    Osuman aikana ei ole kiihtyvyyttä, on vain negatiivista kiihtyvyyttä eli hidastunista.

    Wedge lyönnetien smasharvot eivät ole vertailukelpoisia draiverin smasharvoihin lavan kulma vaikuttaa niin paljon. Kyllähän wedgellä saa kun lavan avaa ja sipaisee pallon alta lavan nopeuden säilymään, mutta täytyy taas muistaa ettei siihen palloon taas siirry liike-energiaa ollenkaan niin paljoa.

    Ihan perusjuttu. Mailanpään nopeuden saa aikaan kiihtyvyys, kiihtyvyyteen tarvitaan voimaa, voiman tuottamiseen tarvitaan energiaa. Mitä paremmin pystyt energian tuottamaan ja ylläpitämnään sitä ennen osumaa sen suurempi voima siis kohdistuu palloon ja suurempi on mailanpään nopeus ja pallo lentää pidemmälle koska siihen on siirtynyt enemmän energiaa.

    #447360 Ilmoita asiaton viesti
    MOD Q8
    Moderaattori

    Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:36:19)
    Mitä suurempi kiihtyvyys on osuman aikana sitä vähemmän mailanpään vauhti putoaa.
    Ja sitä nopeampaa pallo pakenee.

    Missä kohdassa nopeus on mitattu? Siis jos lapaa kiihdytetään koko ajan, niin kait se osuman aiheuttaman hidastumisen jälkeen kiihtyy taas.

    Kuinka tarkasti lavan nopeuksia pystytään mittaamaan, kun tiedetään kuitenkin matkan ja ajan muutoksen tarve. Eli eiköhän aina puhuta kuitenkin keskinopeuksista (vaikkakin lyhyessä ajassa), eikä tarkasta hetkellisestä nopeudesta. Näin lyhyissä tapahtumissa alle 1ms voisi kuvitella tuon mittaamisen haastavaksi.

    edit. mitäs se foorumi leikkailee näytettäviä tekstejä?1

    #447361 Ilmoita asiaton viesti

    Q8 kirjoitti: (29.3.2011 15:08:51)

    Statisti kirjoitti: (29.3.2011 8:20:28)
    Tämä siis näiden vanhojen hokemien: lyö läpi ja mailan tulee olla kiihtyvässä liikkeessä osumaan tultaessa testaamiseksi.

    Eiköhän se ole vain sitä varten, että ei varmasti jarruttele osumassa. Tasaista liikettä voi olla vaikea saada aikaiseksi, niin parempi kiihdyttää kuin hidastaa.

    Sama ajatus, vähän toisin sanottuna… Lavan liikkuessa alaspäin, se on luonnostaan kiihtyvässä liikkeessä (maan vetovoima). Jos haluttaisiin lavan liikkuvan vakiovauhdilla alaspäin, niin silloin sitä pitäisi jarruttaa. On huomattavasti helpompaa antaa sen mennä ja saada hyvä osuma, kuin yrittää jarruttaa ja samaan aikaan saada hyvä osuma.

    #447362 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:46:58)
    Paljonko voimaa pitäisi olla 45′ varressa oikean käden kohdalla jotta lavassa olisi 5kg massaan verrattava voima vastustamassa nopeuden putoamista? 500N?

    Vain mailanpäähän ja palloon vaikuttavat voimat ovat oleellisia tässä asiassa, ei varren päähän vaikuttavat. Viestin 440 lopussa johdin kaavan pallon lähtönopeudelle draiverilyönnissä, jossa oli myös ulkopuolinen (= varren kautta välittyvä) voima mukana. Lopputulos – nyt hieman eri tavalla muotoiltuna – oli tämä:

    vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)

    vball = pallon lähtönopeus
    vclub = mailanpään nopeus juuri ennen osumaa
    a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa
    t = kontaktiaika
    r = pallon massa÷mailanpään tehollinen massa

    Kannattaa laskea muutama esimerkki erilaisilla a:n arvoilla. Kontaktiajaksi voi ottaa 0,0005 s, r –arvoksi vaikkapa 0,207 ja COR 0,78 tai muita järkeviä käytännön arvoja. Kuinka paljon mailanpään kiihtyvyys vaikuttaa pallon lähtönopeuteen?

    ’Results from Cochran and Stobbs show that the shaft plays a small role during impact’, toteaa Raymond Penner kirjassaan The fysics of golf. Uskon alan huippututkijoihin. Edellä esitetystä kaavasta voidaan aivan hyvin jättää a*t -termi pois. Saadaan ‘vanha ja tv:stäkin tuttu’ draiverilyönteihin käyttökelpoinen kaava

    vball = vclub*(1 + COR)/(1 + r)

    Siinä ei esiinny ulkopuolista voimaa, eikä mailanpään kiihtyvyyttä.

    #447363 Ilmoita asiaton viesti

    Ihan maalaisjärjellä tuntuisi siltä, että kontaktiaika pitenisi, mita kiihtyvämmässä liikkessä maila on osumassa. Onko näin ja vaikuttaako se pallonpakenemisnopeuteen?

    On jonkinlainen muistijälki siitä että joskus olisi mittailtu eri pelaajien kontaktiajan pituutta ja Tiger Woods olisi saanut parhaat (pisin kontaktiaika) lukemat,mutta pikainen googlaus ei kyseistä tutkimusta löytänyt. Voihan se olla, että tuollaista tutkimusta ei ole edes ollut. Tää vanheneminen on aika harmittavaa ajoittain. 😉

    #447364 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Statisti kirjoitti: (29.3.2011 21:10:33)
    Ihan maalaisjärjellä tuntuisi siltä, että kontaktiaika pitenisi, mita kiihtyvämmässä liikkessä maila on osumassa. Onko näin ja vaikuttaako se pallonpakenemisnopeuteen?

    On jonkinlainen muistijälki siitä että joskus olisi mittailtu eri pelaajien kontaktiajan pituutta ja Tiger Woods olisi saanut parhaat (pisin kontaktiaika) lukemat,mutta pikainen googlaus ei kyseistä tutkimusta löytänyt. Voihan se olla, että tuollaista tutkimusta ei ole edes ollut. Tää vanheneminen on aika harmittavaa ajoittain. 😉

    Tigerillä on tunnetusti pitkä kontaktiaika, mutta se johtuu siitä, että Tigerillä on pehmeämmät pallot kuin muilla ☺. Kontaktiaika ei vaikuta pallon lähtönopeuteen. COR sen sijaan vaikuttaa. Suurilla mailanpään nopeuksilla COR on pehmeillä palloilla vähän huonompi kuin kovilla. Mutta lähipelihän se ratkaisee, paitsi pituuslyöntikisassa…

    Jos Tigerin pallon lähtönopeus on ollut 80 m/s (=179 mph) ja kontaktiaika 0,0005 s, niin pallon keskikiihtyvyys on ollut 160000 m/s² ja palloon vaikuttanut keskimääräinen voima 7360 N. Täsmälleen samansuuruinen voima on vaikuttanut lapaan, joten 200 g painavan lavan keskihidastuvuus on ollut 36800 m/s². En tiedä kuinka suuri pelimiesten mailanpään kiihtyvyys on ennen osumaa, joten täytyy jossitella. Jos Tiger on kiihdyttänyt mailanpäätään 200 m/s², niin 81,3 % vastaavasta voimasta on kulunut mailanpään hidastumiseen ja 18,7 % pallon kiihdyttämiseen. Pallon kiihdyttämiseen on jäänyt siis 0,246 kg*18,7 %*200 m/s² = 9 N. Se on 1,2 promillea palloon vaikuttaneesta keskimääräisestä voimasta. Ei juuri mitään. Joten ei se mailanpään kiihdyttäminen (tässä hidastumisen vähentäminen) kontaktiaikaakaan mitään vaikuta.

    Taas meni lukion fysiikan kertaamiseksi, sori.

    #447365 Ilmoita asiaton viesti

    PG kirjoitti: (29.3.2011 20:13:16)

    Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:46:58)
    Paljonko voimaa pitäisi olla 45′ varressa oikean käden kohdalla jotta lavassa olisi 5kg massaan verrattava voima vastustamassa nopeuden putoamista? 500N?

    Vain mailanpäähän ja palloon vaikuttavat voimat ovat oleellisia tässä asiassa, ei varren päähän vaikuttavat. Viestin 440 lopussa johdin kaavan pallon lähtönopeudelle draiverilyönnissä, jossa oli myös ulkopuolinen (= varren kautta välittyvä) voima mukana. Lopputulos – nyt hieman eri tavalla muotoiltuna – oli tämä:

    vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)

    vball = pallon lähtönopeus
    vclub = mailanpään nopeus juuri ennen osumaa
    a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa
    t = kontaktiaika
    r = pallon massa÷mailanpään tehollinen massa

    Kannattaa laskea muutama esimerkki erilaisilla a:n arvoilla. Kontaktiajaksi voi ottaa 0,0005 s, r –arvoksi vaikkapa 0,207 ja COR 0,78 tai muita järkeviä käytännön arvoja. Kuinka paljon mailanpään kiihtyvyys vaikuttaa pallon lähtönopeuteen?

    ’Results from Cochran and Stobbs show that the shaft plays a small role during impact’, toteaa Raymond Penner kirjassaan The fysics of golf. Uskon alan huippututkijoihin. Edellä esitetystä kaavasta voidaan aivan hyvin jättää a*t -termi pois. Saadaan ‘vanha ja tv:stäkin tuttu’ draiverilyönteihin käyttökelpoinen kaava

    vball = vclub*(1 + COR)/(1 + r)

    Siinä ei esiinny ulkopuolista voimaa, eikä mailanpään kiihtyvyyttä.

    En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

    Ei siksi, että se voima antaisi merkittävästi lisää nopeutta palloon vaan siksi että sen puuttuminen hidastaa merkittävästi mailanpään nopeutta ja sitä kautta saa aikaan pienemmän pallon lähtönopeuden.

    Pyörittelin kaavaasi antamillasi arvoilla, mutta otin huomioon mitä osuman aikana hidastuva mailanpään nopeus saisi aikaan. Yleisesti tiedetään, että mailanpään voi hidastua osuman aikana 10 – 50 % (vrt. ts:n viesti nro 5, jossa pudotus oli n. 30% hyvällä pelaajalla). Otetaan arvoksi 20%:n hidastuminen noppeudesta 100 km/h nopeuteen 80 km/h. Kontaktiajalla 0,0005 sekuntia se antaa hidastuvuudeksi 11111 m/s2.

    Jos kaavassasi ei oteta huomion kiihtyvyyttä, pallon lähtönopeudeksi tulee 41 m/s, kun taas em. negatiivisella kiihtyvyydellä pallon lähtönopeudeksi tulee 36 m/s. Siinä on reilu 10%:n ero ja mikä voisi ollakaan ero kahden ääripään välillä, siis osumaan tullaan maksimaalille tuella kontra lapa täysin irrallaan ilman mitään ulkopuolista tukea.

    Tämäkin on sellainen tarkastelun näkökulma, jossa tavoitellaan maksimaalista nopeutta, ei esimerkiksi spinnivaikutusta (vrt. viestini nro 327) tai sitä, millaisen kontrollin lisäyksen svingiin saa, kun jatkaa aktiivista lihastyötä läpi osuman vaihtamatta tai vapauttamatta svingin aikana yhtään mitään, koska ne ikävä kyllä vaatisivat myös ajoittamisen oikeaan hetkeen.

    Siksi itselleni ominaiseen tapaan ja varmasti jotakin herkkähipiäistä lukijaa loukatakseni toteankin, että kaikenlainen timingiin perustuva lihastyö svingin aikana on perseestä.

    #447366 Ilmoita asiaton viesti

    Uskaltaakohan tuota mennä keväällä rangelle kokeilemaan,mitäs sitte jos tuulenpuuska siinä lyödessä pöllähtähtää.Mailanpään nopeuslaskelmat voivat mennä uusiksi ja pallo mennä vipeltää pöppelikköön. Sitten tuli vielä mieleen että mites ilman kosteus/kuivuus vaikuttaa saatika jos lyönnin aikana pääsee paukku,,kyllä siinä taas ajatukset pyörii kun koettaa rimpuilla ens kesästä kunnialla (:
    Kireitä ja paksuja henkseleitä kannattaa kokeilla,Backswingin aikana henkselit viritetään ja sitten ei muuta kun antaa palaa,mailanpään nopeus on aivan käsittämätön.Voi jopa olla että sitä ei enää koskaan millään matemaattisella kaavalla pystytä laskemaan,nobelin palkinto odottaa sitä kuka pulman ratkaisee.(:

    #447367 Ilmoita asiaton viesti
    B

    fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 0:44:54)
    En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

    Penneristä en tiedä, mutta vaikuttaa siltä, että PG on varsin kattavasti ja meistä ainoana kyennyt perusteellisesti vastaamaan ketjun avaajan kysymykseen. Me muut olemme esittänet mielipiteitä. Se on myös mielenkiintoista.

    #447368 Ilmoita asiaton viesti

    fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 0:44:54)

    PG kirjoitti: (29.3.2011 20:13:16)

    Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:46:58)
    Paljonko voimaa pitäisi olla 45′ varressa oikean käden kohdalla jotta lavassa olisi 5kg massaan verrattava voima vastustamassa nopeuden putoamista? 500N?

    Vain mailanpäähän ja palloon vaikuttavat voimat ovat oleellisia tässä asiassa, ei varren päähän vaikuttavat. Viestin 440 lopussa johdin kaavan pallon lähtönopeudelle draiverilyönnissä, jossa oli myös ulkopuolinen (= varren kautta välittyvä) voima mukana. Lopputulos – nyt hieman eri tavalla muotoiltuna – oli tämä:

    vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)

    vball = pallon lähtönopeus
    vclub = mailanpään nopeus juuri ennen osumaa
    a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa
    t = kontaktiaika
    r = pallon massa÷mailanpään tehollinen massa

    Kannattaa laskea muutama esimerkki erilaisilla a:n arvoilla. Kontaktiajaksi voi ottaa 0,0005 s, r –arvoksi vaikkapa 0,207 ja COR 0,78 tai muita järkeviä käytännön arvoja. Kuinka paljon mailanpään kiihtyvyys vaikuttaa pallon lähtönopeuteen?

    ’Results from Cochran and Stobbs show that the shaft plays a small role during impact’, toteaa Raymond Penner kirjassaan The fysics of golf. Uskon alan huippututkijoihin. Edellä esitetystä kaavasta voidaan aivan hyvin jättää a*t -termi pois. Saadaan ‘vanha ja tv:stäkin tuttu’ draiverilyönteihin käyttökelpoinen kaava

    vball = vclub*(1 + COR)/(1 + r)

    Siinä ei esiinny ulkopuolista voimaa, eikä mailanpään kiihtyvyyttä.

    En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

    Ei siksi, että se voima antaisi merkittävästi lisää nopeutta palloon vaan siksi että sen puuttuminen hidastaa merkittävästi mailanpään nopeutta ja sitä kautta saa aikaan pienemmän pallon lähtönopeuden.Pyörittelin kaavaasi antamillasi arvoilla, mutta otin huomioon mitä osuman aikana hidastuva mailanpään nopeus saisi aikaan. Yleisesti tiedetään, että mailanpään voi hidastua osuman aikana 10 – 50 % (vrt. ts:n viesti nro 5, jossa pudotus oli n. 30% hyvällä pelaajalla). Otetaan arvoksi 20%:n hidastuminen noppeudesta 100 km/h nopeuteen 80 km/h. Kontaktiajalla 0,0005 sekuntia se antaa hidastuvuudeksi 11111 m/s2.

    Jos kaavassasi ei oteta huomion kiihtyvyyttä, pallon lähtönopeudeksi tulee 41 m/s, kun taas em. negatiivisella kiihtyvyydellä pallon lähtönopeudeksi tulee 36 m/s. Siinä on reilu 10%:n ero ja mikä voisi ollakaan ero kahden ääripään välillä, siis osumaan tullaan maksimaalille tuella kontra lapa täysin irrallaan ilman mitään ulkopuolista tukea.

    Tämäkin on sellainen tarkastelun näkökulma, jossa tavoitellaan maksimaalista nopeutta, ei esimerkiksi spinnivaikutusta (vrt. viestini nro 327) tai sitä, millaisen kontrollin lisäyksen svingiin saa, kun jatkaa aktiivista lihastyötä läpi osuman vaihtamatta tai vapauttamatta svingin aikana yhtään mitään, koska ne ikävä kyllä vaatisivat myös ajoittamisen oikeaan hetkeen.

    Siksi itselleni ominaiseen tapaan ja varmasti jotakin herkkähipiäistä lukijaa loukatakseni toteankin, että kaikenlainen timingiin perustuva lihastyö svingin aikana on perseestä.

    Tummennettu osa kertonee, että voisit lisätä nimimerkkisi kolmanteen osaa L kirjaimen, jotta se olisi slaisse. Jos kädet ja varsi jatkavat lihastyötä osumassa, on auttamatta laissin paikka.

Esillä 25 viestiä, 451 - 475 (kaikkiaan 2,023)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen