Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

27.9.–4.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[10][18]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 476 - 500 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #447369 Ilmoita asiaton viesti
    B

    mailanpäässä nopeus 112mph=50m/s
    nopeuden hidastaminen impactissä 20%:lla= -10m/s
    ajassa 0.0005s tekee hidastuvuudeksi 20000m/s^2
    Hidastavaa voimaa mailanpäähän pitää saada välitetyksi 4000N.

    Tuolla nopeudella henkselini ovat jo kohtalaisen piukalle kiristetyt.
    Nyt olisi ihan kiva saada ohje, miten täräytän kesken kaiken positiivisen hääräämisen -4000N impactiin ja miten saan sen osumaan juuri siihen? Hidastuvuus on 2000g:tä. ratkeaako otsasuoni ilman hikinauhaa??

    #447370 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    MaraK kirjoitti: (30.3.2011 8:40:30)
    Uskaltaakohan tuota mennä keväällä rangelle kokeilemaan,mitäs sitte jos tuulenpuuska siinä lyödessä pöllähtähtää.Mailanpään nopeuslaskelmat voivat mennä uusiksi ja pallo mennä vipeltää pöppelikköön. Sitten tuli vielä mieleen että mites ilman kosteus/kuivuus vaikuttaa saatika jos lyönnin aikana pääsee paukku,,kyllä siinä taas ajatukset pyörii kun koettaa rimpuilla ens kesästä kunnialla (:
    Kireitä ja paksuja henkseleitä kannattaa kokeilla,Backswingin aikana henkselit viritetään ja sitten ei muuta kun antaa palaa,mailanpään nopeus on aivan käsittämätön.Voi jopa olla että sitä ei enää koskaan millään matemaattisella kaavalla pystytä laskemaan,nobelin palkinto odottaa sitä kuka pulman ratkaisee.(:

    Kyllä uskaltaa. Nopeuslaskelmat eivät mene uusiksi, koska ne perustuvat pallon ja lavan massaan, mailanpään nopeuteen osumahetkellä sekä törmäyksen COR -arvoon. Jos tuuli, ilman kuivuus tai kosteus vaikuttavat em. suureisiin, niin ne ovat mukana myös laskelmissa. Tarkemmat laskemat sisältävät myös kulmasuureita. Jos tuuli vääntää ne vinksalleen, niin viksallaan ovat myös laskelmissa. Ei edes ruoste ole päässyt raiskaamaan mekaniikan peruslakeja, joihin kaavat pohjautuvat. Eli ei muuta kuin rangelle vaan rohkeasti paukuttelemaan.

    Tuosta henkselitekniikastasi en osaa sanoa, mutta svingivalmentajasi saattaisi olla kiinnostunut. Itse en tiedä svingeistä mitään, enkä ole niihin ottanut koskaan kantaa.

    #447371 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 0:44:54)
    En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

    En ole halunnut todistaa mitään, olen vain esitellyt tutkijoiden (Penner, Cochran, Stobbs, Jorgensen…) tuloksia sekä tuonut esiin omia mekaniikan peruslakeihin pohjautuvia laskelmia. Niihin mielipiteeni perustuvat, jos niitä ylipäätään edes on.

    Palaan vielä tuohon laskelmaasi. Siinä a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa. Kiihtyvyys voi olla positiivinen tai negatiivinen. Olit ottanut negatiivisen kiihtyvyyden 11111 m/s². Jäin ihmettelemään miksi mies jarruttelee, kun kerrankin on saanut mailanpäälle kunnon vauhdin. Oletetaan, että backsvingin kesto on 200 ms, kiihdytystä ensimmäiset 100 millisekuntia 0 -> 40100 km/h, jarrutusta loput 100 millisekuntia 40100 km/h – > 100 km/h. Hidastuvuus on 11111 m/s. Ehkä et laskenut järkevällä realistisella hidastuvuuden arvolla.

    Mikä se tukivoima oikein on? Mitä sillä tarkoitat?

    #447372 Ilmoita asiaton viesti
    omm

    PG kirjoitti: (30.3.2011 11:16:44)

    Mikä se tukivoima oikein on? Mitä sillä tarkoitat?

    Hogan sanoi: The secret is in the dirt.

    #447373 Ilmoita asiaton viesti

    PG kirjoitti: (30.3.2011 11:16:44)
    Mikä se tukivoima oikein on? Mitä sillä tarkoitat?

    Kuvittelisin että sillä tarkoitetaan grippipäähän kohdistuvia voimia tai ainakin joitain niiden komponenteista jotka kiiihdyttävät lapaa ennen osumaa.
    Oma käsitykseni on että ne ovat merkittäviä ainakin koska:
    a) jos kiihdyttävä voima häviää ennen osumaa, se häviää luultavasti jo sen verran ennen osumaa että sillä on merkitystä mailanpään nopeuteen ja myös AoA:han ja dynaamiseen loftiin
    b) vaikuttaa tuntumaan mikä syntyy osumasta.

    Voimakomponentit ei ole ihan yksinkertaisia, koska siellä kai vaikuttaa ainakin 1) gripin kaaren tangentin suuntaan kiihdyttävää 2) kehää ylläpitävää ja jopa supistavaa (ylös/sisään) ja 3) alakäden ja yläkäden yhdistelmän vääntömomenttia joka kiihdyttää lapaa (tai voisi hidastaakin) ja vielä 4)varren ympäri vaikuttavaa vääntömomenttia joka voi pyrkiä sulkemaan tai avaamaan lapaa.

    #447374 Ilmoita asiaton viesti
    omm

    Golf Monthly: 2011 February page 77.
    660 deg/sec: Sadlowski`s hip speed at the start of his downsving is about a quater of the rotational speed of the blades on a helicopter. He’ll slow his hips down to 180deg/sec at impact, a speed-up/slow-down combination all big hitters share.

    Kyse on siis Jamie Sadlowskista, joka on long-drive champion. Tämä liittyy mielestäni asiaan siten että vaikka hän hidastaakin lantionkiertonopeutta(tai se hidastuu auttamattomasti), niin on nopeus silti puoli ympyrää sekunnissa osumahetkellä. Miten tämän vartalonkierron tuoman voiman, vartalon massan voi jättää laskuista pois, kun lasketaan ”tukivoimaa”? Koulun fyssan tunneilla laskettiin umpinaisen sylinterin pyörimisliikkeen energiaa. Eikö siihen liittyvät kaavat olisi hyödyllisempiä kuin edelliset, joissa lasketaan vain lavan ja pallon liike-energioita, koska eikö hartioiden ja lantioiden väli muodosta sylinterin(toisella sylinteri on isompi vrt. ”Ankka”Cabrera ja toisella pienempi vrt. Sadlowski, 83kg) , jota JALAT pyörittää, ja ulokkeena olevat kädet, maila ja lapa ovat vain innocent bystander, jota tuo pyörivä tynnyri vetää perässään(vaikka kädet tekevät omia juttujaan siinä sivussa, mm. supistavat kehää, jotta kulmanopeus kasvaa ja ohjaavat lapaa palloon)?
    Jalat on moottori, vartalo on kampiakseli ja kädet on vauhtipyörä. En tosin ole fyiikan enkä konemekaniikan asiantuntija, joten viilattavaa tähän varmaan löytyy.
    Lisäksi vartalon kiertyminen nikama nikamalta selkärangassa on toinen moottori tuon synlinterin sisällä (purjehdustermein tulee twistiä purjeisiin), tai turboruuvi, jonka voima pitää kai laskea jonkin kierrejousivakion avulla. Uskon kuitenkin jalkatyön tuottavan päätyön.

    #447375 Ilmoita asiaton viesti

    PG kirjoitti: (30.3.2011 11:16:44)

    fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 0:44:54)
    En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

    En ole halunnut todistaa mitään, olen vain esitellyt tutkijoiden (Penner, Cochran, Stobbs, Jorgensen…) tuloksia sekä tuonut esiin omia mekaniikan peruslakeihin pohjautuvia laskelmia. Niihin mielipiteeni perustuvat, jos niitä ylipäätään edes on.

    Palaan vielä tuohon laskelmaasi. Siinä a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa. Kiihtyvyys voi olla positiivinen tai negatiivinen. Olit ottanut negatiivisen kiihtyvyyden 11111 m/s². Jäin ihmettelemään miksi mies jarruttelee, kun kerrankin on saanut mailanpäälle kunnon vauhdin. Oletetaan, että backsvingin kesto on 200 ms, kiihdytystä ensimmäiset 100 millisekuntia 0 -> 40100 km/h, jarrutusta loput 100 millisekuntia 40100 km/h – > 100 km/h. Hidastuvuus on 11111 m/s. Ehkä et laskenut järkevällä realistisella hidastuvuuden arvolla.

    Kun itse johtamassasi kaavassa kohdan …at… suureista t tarkoittaa kontaktiaikaa, niin silloin suureen a täytyy tarkoittaa kontaktiaikana vaikuttavaa kiihtyvyyttä (hidastuvuutta), ei siis sitä mikä kiihtyvyys/hidastuvuus ennen osumaa vallitsee.

    PG kirjoitti: (30.3.2011 11:16:44)
    Mikä se tukivoima oikein on? Mitä sillä tarkoitat?

    Jossakin alkuvaiheissa sinä itse mainitsit maasta osuman aikana otettavasta tuesta, joka on ainut tapa kasvattaa liikemäärää osumassa mailanpään nopeuden lisäksi. Minusta se oli hyvä huomio ja natsaa ehdottomasti esim. Hoganin mielikuviin siitä, että lantio vetää vielä osuman yli ja vasta sen jälkeen alkaa body release eli ylävartalo vapautuu.

    Jotta tämä olisi mahdollista, lantiosta vasenta kylkeä pitkin hartioiden, vasemman olkapään (reverse release), vasemman käsivarren ja kämmenselän(cupping) kautta ja vielä pitkin mailan varren (XXXXS) kohteenpuoleista seinämää (varsi ei sii potkaise) kulkevassa välitysketjussa pitää pystyä ylläpitämään vetojännitys. Jos tämä onnistuu, jalkatyöllä maata vasten voidaan ylläpitää lantion veto läpi osuman, joka osuman aikaisen kiihtyvyyskomponenttinsa ansiosta antaa sellaisen matalana lähtevän ja lopussa nousevan ja spinnaavan lentokaaren, mistä kaikki näkevät unta mutta vain harva osaa. Ja nekään harvat, jotka osaavat, eivät tiedä miksi.

    It’s in the dirt niinkuin joku jo sanoi.

    #447376 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 15:18:52)
    [. Jos tämä onnistuu, jalkatyöllä maata vasten voidaan ylläpitää lantion veto läpi osuman, joka osuman aikaisen kiihtyvyyskomponenttinsa ansiosta antaa sellaisen matalana lähtevän ja lopussa nousevan ja spinnaavan lentokaaren, mistä kaikki näkevät unta mutta vain harva osaa. Ja nekään harvat, jotka osaavat, eivät tiedä miksi.

    It’s in the dirt niinkuin joku jo sanoi.

    Mittausten perusteella pitää hieman tarkentaa ja samalla sohaista tiettyyn suuntaan vähän muurhaispesääkin.

    Lantio saavuttaa huippuneoputensa fysiologisista syistä aika paljon ennen osumaa ja samasta syystä myös hidastuu ennen osumaa. Kyse on pitkälti siitä, että tuota hidastumista saataisiin minmoitua. Pelaaja usein tuntee tuon lantion kiihdyttämisenä, koska se vaatii paljon enemmän lihastyötä tuossa vaiheessa ja nimenomaan jalkojen käytön osalta.

    Sohaisu menee sitten tuonne kineettisen ketjun suuntaan, jossa on kuviteltu että hidastamisesta saataisiin lisähyötyä. Samaan suohon, jossa itse rämmin aikani uskoessani guruja.

    Lantio pystyy ilman jalkatyötä liikkumaan varisn vauhdikkaasti tiettyyn asentoon asti, jonka jälkeen sen liäskierto vaatii aika isoa ponnistusta jaloista maata vasten. Niin suurta, että sillä ei saada aikaiseksi tuota alun kiertojännityksen tuottamaa kiertonopeutta vastaavaa. Samalla tuossa vaiheessa lantion ja hartioiden välinen jännite llähtee purkaantumaan ja keskivartalon lihakset alkavat tehdä työtä hartioiden kiihdyttämiseksi. Se on liike, joka saa vasemman olkapään pakenemaan ja pitää koko mailaan ja käsiin kohdistuvaa vetoa yllä niin paljon kuin mahdollista. Tuon vedon pysähtyminen johtaa ylisuureen käsien hidastuvuuteen ja sitä kautta lapa saavuttaa ja ohittaa kädet synnyttäen flippauksen, joka nostaa ja ja sulkee lapaa.

    Pelaajan pitäisi pystyä tunteman nimenomaan jatkuva veto läpi osuman, eikä missään vaiheessa vapauttamaan lapaa tai lyömään sillä. Ei pyrkiä hidastamaan mitään sisäkehällä, vaan pitämään rotaatiot yllä ja kiihdyttämään sitä kaikin tavoin läpi osuman.

    #447377 Ilmoita asiaton viesti
    B

    omm kirjoitti: (30.3.2011 15:11:56)
    Golf Monthly: 2011 February page 77.
    660 deg/sec: Sadlowski`s hip speed at the start of his downsving is about a quater of the rotational speed of the blades on a helicopter. He’ll slow his hips down to 180deg/sec at impact, a speed-up/slow-down combination all big hitters share.

    Kyse on siis Jamie Sadlowskista, joka on long-drive champion. Tämä liittyy mielestäni asiaan siten että vaikka hän hidastaakin lantionkiertonopeutta(tai se hidastuu auttamattomasti), niin on nopeus silti puoli ympyrää sekunnissa osumahetkellä.

    JS:n lantio kiertyy impactissä annetulla tiedolla n. 0.09 astetta. Tuon kiertoliikkeen välittämä voima käsien kautta grippiin ja lopulta mailan lapaan on ymmärtääkseni niissä kaavoissa mukana, jossa on käytetty smashia .

    #447378 Ilmoita asiaton viesti
    B

    fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 15:18:52)
    Kun itse johtamassasi kaavassa kohdan …at… suureista t tarkoittaa kontaktiaikaa, niin silloin suureen a täytyy tarkoittaa kontaktiaikana vaikuttavaa kiihtyvyyttä (hidastuvuutta), ei siis sitä mikä kiihtyvyys/hidastuvuus ennen osumaa vallitsee.

    Olisiko niin, että kiihdyttävä lisävoima aiheuttaa impactiin tullessa (’juuri ennen impactia’) kiihtyvyyden a. Kiihtyvyyden, jonka vaikutusta impactin aikana mailanpäännopeuteen eli sen putoamiseen haluttiin tarkastella.
    Tuo kiihdyttävä lisävoima pääsee osoittamaan mahtinsa ajan t= 0.0005s aikana.

    #447379 Ilmoita asiaton viesti

    Mä jäin vähän miettimään tuota halonhakkuuta, vaikka siitä onkin jo jonninverran aikaa kun viimeeksi puita on pilkottu. Kuitenkin jos vedät kirveellä sellaisen löysän vedon halkoon, että oikein tärähtää niin eihän siinä mitään tapahtunut, mutta tiukka ote ja isku kunnolla ’läpi’ niin johan halko halkeaa. Tuossa siis koko keho on lyönnin takana ja tukivoimat tulee tiukkuudesta. Olisko tuolla jotain analogiaa swingiin ja niihin tehoihin mitä lyönnissä välittyy kropasta mailan kautta palloon.

    #447380 Ilmoita asiaton viesti
    B

    Tukivoimasta tuli ajatus verrata sitä toisenlaiseen tukivoimaan ja sen mahdollisuuksiin:
    Ammutaan kiväärillä esim 9g massainen luoti, joka kiihdytetään ruutipanoksella vaikkapa lähtönopeuteen 900m/s. Tuo aiheuttaa rekyylin olkaa vasten.
    kysynkin arviota siitä, kuinka paljon luodin lähtönopeus kasvaa, jos nojaan kivitalon seinään hartiani laukaisuhetkella tai jos suorastaan pökkäisen takajalan avulla vastapotkun? Onko luodin lähtönopeus huonompi, jos otan pistooliotteen ja laukaisen nojaamatta tukkia lainkaan olkaani vasten??

    #447381 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Tässä on tullut muutama svingitekniikkaa käsittelevä kirjoitus. Kuten mainitsin, siihen asiaan en ole ottanut milloinkaan kantaa. Joskus kyllä taisin mainita, että ts ja Fukke ovat nähtävästi löytäneet hyvän tekniikan, siitä vaan.

    omm kirjoitti: (30.3.2011 15:11:56)
    Miten tämän vartalonkierron tuoman voiman, vartalon massan voi jättää laskuista pois, kun lasketaan ”tukivoimaa”? Koulun fyssan tunneilla laskettiin umpinaisen sylinterin pyörimisliikkeen energiaa. Eikö siihen liittyvät kaavat olisi hyödyllisempiä kuin edelliset, joissa lasketaan vain lavan ja pallon liike-energioita,

    En ole laskenut tukivoimaa, en tiedä edes mikä se on. Umpinaisen tynnyrin pyörimisliikkeen energia on kyllä aika kaukana aiheesta, siihen liittyviä kaavoja on mahdoton yhdistää tähän asiaan. Joissakin yhteyksissä olen todellakin laskenut lavan ja pallon liike-energioita katsoakseni kuinka paljon energiaa lyönnissä menee hukkaan. Palaan tähän aiheeseen varmaan vielä jollakin tavalla. Itse kaavojen perusta on kuitenkin voiman ja vastavoiman laki. Tutkijat lähtevät yleensä vasta liikemäärän säilymisen laista, mutta ulkopuolista voimaa ei silloin saa esiintyä. Jorgensenin ja Pennerin kirjat ovat alan perusteoksia. Voiko niissä esitetyt asiat olla kovin pielessä? Omat laskelmani pitävät yhtä PGA- Tour- pelaajien keskiarvolyöntien kanssa. Mikä niissä silloin on pielessä?

    #447382 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 15:18:52)
    Kun itse johtamassasi kaavassa kohdan …at… suureista t tarkoittaa kontaktiaikaa, niin silloin suureen a täytyy tarkoittaa kontaktiaikana vaikuttavaa kiihtyvyyttä (hidastuvuutta), ei siis sitä mikä kiihtyvyys/hidastuvuus ennen osumaa vallitsee.

    Olin merkinnyt, että a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa, joten sen mukaan olisi pitänyt mennä. Sehän tulee pelaajan toimesta jonkinlaisen lihastyön myötä ja on mitattavissa. Lähdin siitä, että sama kiihtyvyys vaikuttaa vielä osumassakin. Osumassa vaikuttaa samanaikaisesti myös pallon vastustamisesta johtuva negatiivinen kiihtyvyys. Nämä yhdessä määrittävät kokonaiskiihtyvyyden. OK, ymmärsit väärin, ei se mitään.

    Tuo oletuksesi, että mailanpään nopeus putoaisi tässä lyönnissä 20 %, ei ole oikein, mutta oikeutettu, koska en kertonut, mikä on mailanpään nopeus kontaktin lopussa. Draiverilyönnissä, mutta ei muilla mailoilla, pätee melko hyvin:

    Pallon lähtönopeus

    vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)

    Mailanpään nopeus pallokontaktin lopussa

    Vclub = [vclub*(1 – r*COR) + a*t]/(1 + r)

    vball = pallon lähtönopeus
    vclub = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
    a = pelaajan tuottama mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa/osumassa
    t = kontaktiaika
    r = pallon massa÷mailanpään tehollinen massa

    Kun a = 0, niin käyttämilläsi arvoilla mailanpään nopeus putoaa puhtaassa osumassa 100 km/h -> 69,5 km/h eli 30,5%. Törmäyksessä vapautunut energia antaa pallon lähtönopeudeksi 147 km/h. Lämpöenergiaa kehittyy 6 J. Jos mailanpää olisi pudonnut vain 20 %, vapautuneella energialla olisi pallo voinut saada korkeintaan 132 km/h nopeuden.

    #447383 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    PG kirjoitti: (30.3.2011 19:32:38)

    . Jorgensenin ja Pennerin kirjat ovat alan perusteoksia. Voiko niissä esitetyt asiat olla kovin pielessä? ?

    Ainakaan heidän mallillaan ei ole mitään tekemistä hyvien swingien kanssa ja tarkastelu tehty täysin vääristä lähtökohdista. Silloisen käsityksen mukaan tosin ihan varmaan huolellisesti laadittuja.

    PG kirjoitti: (30.3.2011 19:32:38)

    Omat laskelmani pitävät yhtä PGA- Tour- pelaajien keskiarvolyöntien kanssa. Mikä niissä silloin on pielessä?

    Niin.. voihan olla että ne on rakennettu juuri samalla kaavalla.

    #447384 Ilmoita asiaton viesti

    PG kirjoitti: (30.3.2011 19:46:58)
    Olin merkinnyt, että a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa, joten sen mukaan olisi pitänyt mennä. Sehän tulee pelaajan toimesta jonkinlaisen lihastyön myötä ja on mitattavissa. Lähdin siitä, että sama kiihtyvyys vaikuttaa vielä osumassakin. Osumassa vaikuttaa samanaikaisesti myös pallon vastustamisesta johtuva negatiivinen kiihtyvyys. Nämä yhdessä määrittävät kokonaiskiihtyvyyden. OK, ymmärsit väärin, ei se mitään.

    Sinun mielestäsi ymmärsin väärin, omasta mielestäni en. Jos kaavalla halutaan laskea osuman vaikutusta pallon lähtönopeuteen ja ajalla t tarkoitetaan kontaktin aikaa, kyllä kiihtyvyydellä a pitää silloin tarkoittaa kontaktin aikaista kiihtyvyyttä (siis tukivoiman ja pallon vastustuksen yhteisvaikutusta. Eihän tässä muuten mitään järkeä olisi.

    PG kirjoitti: (30.3.2011 19:46:58)
    Tuo oletuksesi, että mailanpään nopeus putoaisi tässä lyönnissä 20 %, ei ole oikein, mutta oikeutettu, koska en kertonut, mikä on mailanpään nopeus kontaktin lopussa. Draiverilyönnissä, mutta ei muilla mailoilla, pätee melko hyvin:

    Katso ts. postaus nro 5 tässä ketjussa. Siinä nopeus putoaa noin 30% ja minä arvitoin alakanttiin 20%. Minulla on sellainen käsitys, että mitä vähemmän putoaa nopeus, sitä paremmasta svingaajasta on kyse.

    #447385 Ilmoita asiaton viesti

    fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 21:21:58)

    Katso ts. postaus nro 5 tässä ketjussa. Siinä nopeus putoaa noin 30% ja minä arvitoin alakanttiin 20%. Minulla on sellainen käsitys, että mitä vähemmän putoaa nopeus, sitä paremmasta svingaajasta on kyse.

    Juuri näin, ja fysiologisesti tämä tarkoittaa biomekaniikan lähtökohdista oikein tehtyä swingiä. Kineettisen ketjun oikein suorittaminen tuottaa mailan lapaan ’läpi menevän’ liikkeen, joka aiheuttaa vähemmän hidastumista kuin tasaisen nopeuden omaava liike.

    #447386 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Juu, unohdin että Penner ja Jorgensen ovat kirjoittaneet myös svingeistä. Niihin en ota kantaa. Nopeuslaskelmat ovat täyttä rautaa edelleen.

    ts kirjoitti: (30.3.2011 20:54:53)

    PG kirjoitti: (30.3.2011 19:32:38)
    Omat laskelmani pitävät yhtä PGA- Tour- pelaajien keskiarvolyöntien kanssa. Mikä niissä silloin on pielessä?

    Niin.. voihan olla että ne on rakennettu juuri samalla kaavalla.

    No, niinhän sen täytyy olla. PGA- Tour – pelaajat käyttävät samaa vanhaa kaavaa, pelimiehet ovat asia erikseen.

    Alla PGA- Tour – pelaajien r6 – lyöntien keskiarvoja (Trackman 2009). Suluissa pelimiehen lyönti . Siitä on graafi mm. viestissä # -14.

    Mailanpään nopeus 92 mph (97,8 mph), pallon nopeus 127mph (123,7 mph), smash factor 1,38 (1,26), AoA -4,1° (-6,8°), lähtökulma ilmaan 14,1° (16,1°)

    Pelimiehellä on paljon suurempi mailanpään nopeus, mutta merkittävästi pienempi pallon lähtönopeus. Smash factorissa on aika iso ero. Mattoon lyönnistä ei ollut kyse (oli aiemmin esillä). Mistä siis?

    #447387 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    PG kirjoitti: (30.3.2011 22:34:01)
    . Mistä siis?

    Erittäin hyvä kysymys, koska laskelmiesi mukaan minkään ei pitäisi vaikuttaa.

    Sitten pitäisi vielä olla varma siitä, mitä mitataan ja mitä lasketaan. Ja miten….

    #447388 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    ts kirjoitti: (30.3.2011 22:38:51)

    PG kirjoitti: (30.3.2011 22:34:01)
    . Mistä siis?

    Erittäin hyvä kysymys, koska laskelmiesi mukaan minkään ei pitäisi vaikuttaa.

    Sitten pitäisi vielä olla varma siitä, mitä mitataan ja mitä lasketaan. Ja miten….

    Laskelmieni mukaan ei minkään pitäisi vaikutaa!!??

    Pitäisi olla vielä varma mitä mitataan ja mitä lasketaan ja miten !!??

    Tour- pelaajien arvot sopivat kaavoihini kuin nyrkki silmään. Pelimiehen arvoja ei voi sovittaa niihin millään konstilla. Eikö todellakaan ole mitään selitystä?

    #447389 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    PG kirjoitti: (30.3.2011 22:54:19)

    ts kirjoitti: (30.3.2011 22:38:51)

    PG kirjoitti: (30.3.2011 22:34:01)
    . Mistä siis?

    Erittäin hyvä kysymys, koska laskelmiesi mukaan minkään ei pitäisi vaikuttaa.

    Sitten pitäisi vielä olla varma siitä, mitä mitataan ja mitä lasketaan. Ja miten….

    Laskelmieni mukaan ei minkään pitäisi vaikutaa!!??

    Pitäisi olla vielä varma mitä mitataan ja mitä lasketaan ja miten !!??

    Tour- pelaajien arvot sopivat kaavoihini kuin nyrkki silmään. Pelimiehen arvoja ei voi sovittaa niihin millään konstilla. Eikö todellakaan ole mitään selitystä?

    Onko kaikki arvot mitattu vai laskettu? Tiedätkö varmsti mitä on mitattu ja miten?

    Enempää en asiasta sano, mutta kaikki kannattaa kyseenalaistaa. Se taas on eri asia kuin väittää vääräksi, joka tässä myös sanottakoon.

    #447390 Ilmoita asiaton viesti
    B

    PG kirjoitti: (30.3.2011 22:34:01)
    Alla PGA- Tour – pelaajien r6 – lyöntien keskiarvoja (Trackman 2009). Suluissa pelimiehen lyönti . Siitä on graafi mm. viestissä # -14.

    Mailanpään nopeus 92 mph (97,8 mph), pallon nopeus 127mph (123,7 mph), smash factor 1,38 (1,26), AoA -4,1° (-6,8°), lähtökulma ilmaan 14,1° (16,1°)

    Pelimiehellä on paljon suurempi mailanpään nopeus, mutta merkittävästi pienempi pallon lähtönopeus. Smash factorissa on aika iso ero. Mattoon lyönnistä ei ollut kyse (oli aiemmin esillä). Mistä siis?

    Jos ei mattoon lyöty, voisi olla off-center osuma (kannan tai kärjen puolelle hiukan) tai hiukan leikkaava lyönti. True path negat tai posit. ?? Ymmärtääkseni smash näissä huononee aika pienestä heitosta. Mittausvirhe on tietysti poissuljettu.

    #447391 Ilmoita asiaton viesti

    Ei tuohon mailanpään hidastumiseen taida olla aukottoman tarkkoja mittausmenetelmiä (vielä) olemassa. Trackman, joka on tietääkseni tarkin kaupallinen laite, ei kai anna tietoa nupin nopeudesta osuman jälkeen. Jostain muistan lukeneeni että näytteenottotaajuus olisi 1000Hz eli 1ms välein. Doppler tutkan etu on vielä se että joka havainnosta tulee sekä sijainti että nopeus. Tuolla mittausnopeudella voisi siis onnistua aika tarkka hidastuvuuden mittaus, ainakin jos lyönti ei osu alustaan liian nopeasti palloon osuman jällkeen (sekin olisi mahdollista). Jos kamerasysteemillä haluttaisi päästä samaan pitäisi näytteenottotaajuuden olla vielä merkittävästi isompi, koska siinä tarvitaan kaksi perättäistä framea nopeuden mittaamiseksi. Liikesuuntaan molemmat tarvitsevat kai kaksi havaintoa, mutta siitähän ei hidastuvuudessa ole kyse.

    Muuten: jos 1ms aikana ei ehdi tapahtua niin merkittäviä muutoksia mailanpään nopeudessa että se haittaisi Trackmanin tarkkuutta merkittävästi, niin miksi kuviteltaisi että n. 0,5ms osuman aikana joku tukivoima voisi vaikuttaa merkittävästi pallon lähtönopueteen?

    (no voinhan olla väärässä ja tarvitaakin vähintään 10000Hz näyteenottotaajuus, jolloin joko tietoni TM taajuudesta on väärä tai sen tuloksilla ei oikeasti tee mitään ja silloin 0,5ms voisikin olla merkittävä, mutta silloin kamerasysteemi pitäisi olla joku 20000fps, jotta sillä voisi asiaa havainnoida).

    #447392 Ilmoita asiaton viesti
    B

    B kirjoitti: (31.3.2011 10:23:21)

    PG kirjoitti: (30.3.2011 22:34:01)
    Alla PGA- Tour – pelaajien r6 – lyöntien keskiarvoja (Trackman 2009). Suluissa pelimiehen lyönti . Siitä on graafi mm. viestissä # -14.

    Mailanpään nopeus 92 mph (97,8 mph), pallon nopeus 127mph (123,7 mph), smash factor 1,38 (1,26), AoA -4,1° (-6,8°), lähtökulma ilmaan 14,1° (16,1°)

    Pelimiehellä on paljon suurempi mailanpään nopeus, mutta merkittävästi pienempi pallon lähtönopeus. Smash factorissa on aika iso ero. Mattoon lyönnistä ei ollut kyse (oli aiemmin esillä). Mistä siis?

    Jos ei mattoon lyöty, voisi olla off-center osuma (kannan tai kärjen puolelle hiukan) tai hiukan leikkaava lyönti. True path negat tai posit. ?? Ymmärtääkseni smash näissä huononee aika pienestä heitosta. Mittausvirhe on tietysti poissuljettu.

    Tietysti tiedossa ei ole myöskään dynaamista loftia ko lyönnissä. Se voisi olla suurempi kuin tourpelaajan keskiarvoissa. Toisaalta suht jyrkkä AoA ja kuitenkin isohko lähtökulma Jos mailan staattinen loft ei ole r-6 keskiarvoista poikkeava, niin pikku flippi ehkä ??

    #447393 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Puhtaalla osumalla ja COR –arvolla 0,78 Jorgensenin kaava (kulmasuureet mukana) antaa lähtönopeudeksi 133,6 mph. Se on lähes 10 mph suurempi kuin toteutunut. Smash olisi 1,37, lähes yhtä hyvä kuin tourpelaajilla. Mailanpään nopeuden hidastuminen 31,7 % sijasta vain 20,2%, lähes sama kuin tourpelaajilla laskennallisesti.

    Edellä B ja Jake jo pohtivatkin mahdollisia syitä, miksi pelimiehen lyönti eroaa tourtuuppain lyönnistä kovin paljon. Pelimiehen tekemäksi huono lyönti vai mittauslaitteen antamat arvot (osittain laskennalliset, osittain mitatut) pielessä?

Esillä 25 viestiä, 476 - 500 (kaikkiaan 2,023)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen