-
JulkaisijaArtikkelit
-
Arvioiden luotettavuusvälit ovat kenttärankingin tapauksessa vaikeat määrittää, koska – ainakin minulle – on epäselvää kuinka hyvä otanta arvioijien joukko on koko golffarien populaatiosta.
Luotettavuusvälin alarajan tietysti voi laskea olettamalla, että otanta ei ole biasoitu.
Noin tilastomatematiikasta/todennäköisyyslaskennasta hieman kiinnostuneena olisi kuitenkin mukava saada tietää kaksi asiaa:
– kunkin arviointikohdan (kentän arviointikategorian) hajonta
– kunkin arviointikohteen (kentän) arvioijien lukumääräJos näihin liittää biasoimattomuusoletuksen, voi vastata kysymyksiin tyyppiä: onko tulosten perusteella kenttä a parempi kuin kenttä b 95% luotettavuusvälillä.
Kaikki varmaan muistavat, että
– kun havaintoja (arvioita) on riittävästi, havaintojen keskiarvo on normaalijakautunut (suurten lukujen laki)
– keskiarvon hajonta on havaintojen hajonta jaettuna havaintojen lukumäärän neliöjuurella
– normaalijakautuneen suureen 95% (95.45%) luotettavuusväli on 4 x hajontaMutta paremmin juttua riittää, kun ei näitä liikaa pohdi… tämähän on viihdettä eikä tiedettä.
KL1:n idea tiivistetyistä kenttäarvioista on hyvä, mutta oliko ideana, että kaikkien 100+ kentän arviot tulisivat yhteen ketjuun vain että tulisi 100+ ketjua.
Jotta arviot löytyisivät helposti, tarvittaisiin kaiketi sivusto eikä ketju? Tällaisia arviointisivustoja on ainakin maailmalla paljonkin ja lueskelen niitä ennen reissulle lähtöä. Siellä arvioinnit eivät ole ihan noin tarkkaan formatoituja, mutta hyödyllisiä kuitenkin.
Ehkäpä tällainen on olemassa Suomen kentistäkin, mutten ole sitä kaivannut, koska kuvittelen tietäväni kenttien kiinnostavuuden ilmankin.
Minusta viime käynnillä Linna Golfissa:
– parkkipaikka oli edelleemn kuoppainen ja pölyävä hiekkakemttä
– kentällä on edelleen muutama aivan käsittämätön väylä (siis huono)
+ miljöö on klubin ympäristössä todellä hieno
+ sää oli positiivinen yllätysEi tämä sen vaikeampaa olisi, siis 2+2 asian esittäminen. Tosin jäisi sanomatta mm:
– kentän kunto oli ihan ok, muttei mitään erikoista
– klubin ruokailu on ihan ok, mutta ylihintaista
– klubin lähistöllä olevat huoneistot ovatjo hieman kulahtaneet, eikä kaikki toimi kuten pitäisi
– lähistöllä olevan Vanajanlinnan ravintola on aivan ylihintainen suhteessa laatuun
+ Vanajalinnan ravintolan palvelu on ihan hyvää laatua
+ caddie masterin poikien (tyttöjä / naisia ei ollut) palveluasenne oli ihan ok ja puvun takit istuivat hyvin
– pro shopin hinnat olivat normaaliin tapaam aivan pilvissäEli tämmöinen vaikutelma jäi siis ns. Suomen ykköskentästä, vaikka itse pelaamisen hinta oli edullinen oman kentän ja Linna Golfin välisen yhteistyösopimuksen vuoksi.
Klubipelaaja kommentoi: ”muutama aivan käsittämätön väylä”. Ihan mielenkiinnosta, mitkä väylät ovat mielestäsi huonoja? En ole mitenkään sidonnainen Linna Golfiin, mutta oma mielipiteeni arkkitehtuurista on kiitettävä, kenttä testaa pelaajaa kattavasti eikä bighitterit saa kohtuutonta etua (kuten esim. Kytäjällä). No ehkä 14:n tiinäkymä on vähän epäesteettinen ja hämmentävä.
Linnalla on monta väylää tien vieressä tai lähellä sitä. Muutama greeni ja teeboxi on häiritsevän lähellä, onko tuollainen hyvää suunnittelua. No kuka mistäkin tykkää. Sitten tuo vastaus viestiin, ei kenttää voi arvostella totuudenmukaisesti. Se ei kiellä arvostelemasta kenttää vai kieltääkö KL?
Ei tietenkään kiellä. Otin vain kantaa siihen totuudenmukaiseen arvostelemiseen. Esimerkiksi kentän layoutista, klubitalon ulkonäöstä, parkkipaikan suuruudesta tai vaikkapa kenttävessojen lukumäärästä pystyy mielestäni varsin kattavasti muodostamaan oman mielipiteensä yhden ainoan käynnin perusteella. Ei siis mielestäni tarvita monia käyntejä tiettyjen asioiden arvioimiseen, kun taas joidenkin muiden asioiden kattavaan arvioimiseen tarvitaan varmasti useita pelikertoja.
Linnalla on monta väylää tien vieressä tai lähellä sitä. Muutama greeni ja teeboxi on häiritsevän lähellä,
Siis häiritsevän lähellä tietä? Vai toisiaan?
Liian lähellä tietä.
”muutama aivan käsittämätön väylä”. Ihan mielenkiinnosta, mitkä väylät ovat mielestäsi huonoja?
Sattumoisin pelaan aika usein Linnassa…näitä hieman vieroksun.
Esimerkiksi greenit #1, #2, #4, #12 ovat ikävästi asemoituja…mäen päällä ja parhaasta lähestymispaikasta (n. 100-130 m) pelaajan näkyvissä on vain lippu ja puolet tangosta. Ovat siis puolittain sokkogreenejä.
– optimaaliselta pelipaikalta tulisi olla parempi mahdollisuus nähdä ja hahmottaa reiän paikka, bunkkerit ja jopa nähdä hiemaan greenin kallistuksia jne.
– mielestäni hieman kehnoa suunnittelua, ehkä yhden tuollaisen voisi sulattaa mutta…
– greenit itsessään ovat ihan asiallisia ja hyvin leikattuja jne..Huonoja väyliä ovat ainakin #5 #14 ja #15 Hieman sokkoja. Palloja vierii esteisiin joita ei näe tiiboxista. Vaikea arvioida mistä ylitti rajan. Kisassa forcaddie pakollinen? Tuo #5:en on muuten kehno ja osin myös sokkoväylä
– 14 ja 15 olisi aika helposti korjattavissa..mutta voihin niitä pelata noinkin.Muutamia teeboxeja pitäisi korottaa tai siirtää parempaan paikkaan. Niissä on ilmeisesti hieman säästetty.
Mutta onhan siellä paljon hyvääkin. Par-3:et ovat erityisen asiallisia. Jos mahdollista niin korottaisin jonkin verran #13 ja #16 teeboxeja.
Par-5 #10 on kaikinpuolin erittäin hyvä.
Par-nelkuista voisi hyvänä mainita #11, siinä on sopivaa haastetta bighitterillekin.
Ja sitten se Linnan helmi..PAR-4 #9…se on yksi parhaista ellei Suomen paras nelkku.
– ainoa vika on siinä että se pelaan 9-reikänä.
– tällaisen väylän pitäisi olla nimenomaan päätösreikänä.
– varsinkin kun se normaali #18 on aika pliisu..Itseasiassa Linnassa pitäisi vaihtaa etu-9 ja takalenkki keskenään…
– näin kentyällä olisi mainio avausreikä ja aivan huippuhieno lopetus.
– vaihto olisi logistisestikin fiksumpi ratkaisu.Eli summa summarum.. Paljon keskinkertaisia väyliä mutta kokonaisuudessaan Linna on keskimääräistä paljon parempi kenttä..greenit ovat erittäin hyviä ja hyvin hoidettuja.·
Toki raffit on leikattu leveiksi ja lyhyiksi..se on nykytyyliä ja ymmärrettävää.
Palvelut on hyviä jne.Odottelen jo innolla kesää ja kierroksia Hämeenlinnassa.
Esimerkiksi greenit #1, #2, #4, #12 ovat ikävästi asemoituja…mäen päällä ja parhaasta lähestymispaikasta (n. 100-130 m) pelaajan näkyvissä on vain lippu ja puolet tangosta. Ovat siis puolittain sokkogreenejä.
Näitähän alati ylistämälläsi Kytäjän SE:llä on vielä enemmän: 1, 2, 4, 6 (alatiiltä), 7, 12.
Itseasiassa Linnassa pitäisi vaihtaa etu-9 ja takalenkki keskenään
Jossain vaiheessa olikin, en tiedä miksi palasivat vanhaan.
Kaikki, jotka Linna Golfissa ovat kentän ensimmäisinä vuosina, varmasti muistavat, että nykyinen 9 oli alkuperäinen 18 reikä. Ymmärtääkseni muutettiin, että saivat pelaajat kätevämmin klubitalolle tauolle. Isommissa kisoissa nykyinen 9 on reikä 18.
KL1: Kytäjän SE:llä on vielä enemmän: 1, 2, 4, 6 (alatiiltä), 7, 12.
Äla anna väärää todistusta..Optimipaikoilta lähestyttäessä Kytäjän liput ja bunkkerit ovat ihan kelvollisesti havaittavissa myös noilla mainituilla väylillä. Ehkä SE:n sekä myös NW:n #7 greenit jäävät hieman pimeiksi toki riippuen siitäkin mistä pääsee yrittämään päällelyömistä. Kaikki nämä greenit ns. ”aukeaa” peliväylän suuntaan ja niissä on se Kytäjälle erikoinen, ”etureunan kieli”.
– ja ilman muuta näistä saa/voi olla montaa mieltä.Kun nyt sanotte niin muistelen itsekin pelanneeni Linnaa niin että viimeinen reikä oli siinä terassin edessä (siis nykyinen #9).
– omasta mielestäni käännetty järjestys olisi jopa parempi ajatellen välitaukopysähdystä.
– terassilta olisi ainakin hyvä näkymä teeboxiin sekä peliväylälle ja lyhyt matka edellä menevän ryhmän perään.Jos oikein muistan taisi Linnan alkuperäinen pelijärjestys mennä niin, että nykyiseltä (ja silloiselta) 7. mentiin nykyiselle 17. reiälle ja vastaavasti 16. jälkeen mentiin nykyiselle 8. Näin 9 ja 18 vaihtoivat paikkaa. 1 ja 10 olivat kuten nytkin. Ongelmaksi tässä muodostui porukan oikominen 7. jälkeen 11 väylän poikki nyk. 17 tiiboksiin ja 11 tullaan avauksilla jopa greenille saakka eli vaaratilanteita oli.
KL on ihan oikeassa, että Kytäjän SE se vasta on hankala nostettujen greenien osalta – ja kaikki nostetut greenit vielä valuttavat etuosastaan pallot takaisin väylälle. Eikä ole NW juuri sen parempi varsinkaan takalenkillä. Linnahan on noihin verrattuna mukava lähestymislyönneissä.
Äla anna väärää todistusta..Optimipaikoilta lähestyttäessä Kytäjän liput ja bunkkerit ovat ihan kelvollisesti havaittavissa myös noilla mainituilla väylillä.
Juu, kyllä ne liput ja bunkkerit sieltä näkyvät, muttei se griini. Joten otapa lusikka kauniiseen käteen ja myönnä, että kyseiset SE:n griinit ovat kaikki ns. sokkogriinejä. Olen meinaan sevverta usein käynyt siellä lipunpaikkoja laittelemassa, että tiedän mistä puhun.
PT: Mutta paremmin juttua riittää, kun ei näitä liikaa pohdi… tämähän on viihdettä eikä tiedettä.
Tuo on hyvä muistutus. Kiitos siitä (ja muistakin vinkeistä). Onneksi maalaisjärjelläkin pärjätään:
Vaaligallupeissa vastaajien määrä on vain viidennes siitä mitä kenttärankingissa, mutta populaation koko 20-kertainen. Kenttärankingin luotettavuus on siis satakertainen vaaligallupeihin verrattuna 🙂
Tiedettä en osaa tehdä, enkä hupijuttuja kertoa. Tässä yritys siltä väliltä.
Kokeilin otannalla [10,10,10,10,10,9,9,9,9,9,9,9,9,8,8,8,8,7,7,7], jossa luvut (20 kpl) tarkoittavat kentälle x annettuja rankingpisteitä design, reititys ja pelattavuus -kategoriassa. Keskiarvon (8,750) virhemarginaaliksi tulee 95 % luotettavuustasolla 0,447 (suoraan Exelillä).
Jos kaikista muistakin kategorioista olisi tullut samat pisteet (tai sama hajonta), niin yhteispisteissä voisi olla korkeintaan 10 x 0,447 = 4,47 pisteen ”virhe” suuntaan tai toiseen. (Yksi kategoria 2-kertaisena, kaksi 1,5-kertaisena ja muut 5 kategoriaa sellaisenaan – siitä 10-kertaisuus). Yhteispisteet siis 87,5 ± 4,5.
Kaksikymmentä arviota on minimi, jotta kenttä olisi kelpuutettu mukaan rankingiin (kahdeksan kenttää jäi nyt ulkopuolelle). Jos arviointeja olisi ollut keskimäärin 5/kenttä/vastaaja, niin arviointeja olisi tullut keskimäärin 236/kenttä.
Otetaan (laiskuuden vuoksi) samat pisteet, mutta lukumäärältään 5-, 10-, 20- ja 40- kertaisina edelliseen verrattuna. Vastauksia kentälle x siis 100, 200, 400 tai 800. Hajonta, luottamusväli ja virhemarginaali pienenevät. Tarkastellaan jälkimmäisen muuttumista yhtä kategoriaa koskien:
n = 20: virhemarginaali = 0,447,
n = 100: virhemarginaali = 0,196,
n = 200: virhemarginaali = 0,138,
n = 400: virhemarginaali = 0,098
n = 800: virhemarginaali = 0,069joten
jos n = 20, niin yhteispisteet ovat 87,5 ± 4,5
jos n=100, niin yhteispisteet ovat 87,5 ± 2,0
jos n=200, niin yhteispisteet ovat 87,5 ± 1,4
jos n=400, niin yhteispisteet ovat 87,5 ± 1,0
jos n=800, niin yhteispisteet ovat 87,5 ± 0,7Käytännössä kaikki virheet kasautuvat vain harvoin samaan suuntaan, joten luotettavuutta voidaan pitää hyvänä vastausten määrän ollessa vähintään 100.
PT: Noin tilastomatematiikasta/todennäköisyyslaskennasta hieman kiinnostuneena olisi kuitenkin mukava saada tietää kaksi asiaa:
– kunkin arviointikohdan (kentän arviointikategorian) hajonta
– kunkin arviointikohteen (kentän) arvioijien lukumääräSamaa toivon minäkin. Mieluummin kuitenkin virhemarginaalit jokaisen kentän osalta.
KL1:...kyseiset SE:n griinit ovat kaikki ns. sokkogriinejä. Olen meinaan sevverta usein käynyt siellä lipunpaikkoja laittelemassa, että tiedän mistä puhun.
Kas kummaa..kun en ole tullut tuota aikaisemmin huomanneeksi. Tosin olen parinkymmenen vuoden aikana pelannut Kytäjällä vain vajaat parisataa kierrosta.
– mutta ehkä tuonkin seikan voi kokea ja nähdä useammalla tavalla?
– ei aihetta inttämiseen, käyköön kukin pelaamassa ja katsomassa.Yleisesti ottaen hyvään kenttäsuunnitteluun kuuluu se että teeboxeista sekä väyliltä on nähtävissä/löytyy tietyt optimaaliset kohdealueet joita lyönnillä tavoitellaan ja joista pelaajan on otollista jatkaa seuraavaan kohteeseen. Kukin taitojensa, osaamisensa ja pelitaktiikkansa mukaan.
– ja ainakin itse pidän hyvänä sitä että lyonnin kohde(target) on aina nähtävissä lyöntipaikalta..
– on ikäänkuin ”palkitsevaa” kun onnistumisen näkee heti, eikä tarvitse (ainakaan onnistuneen lyönnin jälkeen) arpoa sitä mihin se pallo katosi.Mutta, tämäkin on vain oma näkemykseni asiasta.
NimetönAsian vierestä (tottakai). Jos yhtiöllä olisi 3-5 kenttää niin yksi niistä voisi hyvin olla aina joskus kokonaan uusittavana. Kuten Pickalassa voi tehdä. Yhden kentän yhtiöt ovat varmaan pulassa, reikä tai 2 kerrallaan kestää vuosikausia ja on loputon riesa. Tuli vaan mieleen tuosta Linna kommentoinnista. Miten Suomen kentät saataisiin uudistettua.
Luotettavin kenttäranking löytyy kyllä näiltä Golfpisteen sivuilta, mutta pörssin puolelta. Mille kentille halutaan ja paljonko siitä ollaan valmiita maksamaan. Näyttää kärjessä olevan Sarfvik ja sen jälkeen Master, Tapiola, Pickala, Rinkku vaihtelevassa järjestyksessä. Koskee sekä osakkeen hintaa että pelioikeuksista tarjottua/pyydettyä hintaa. Masterin ja Tapiolan osakkeiden ja vapaiden pelioikeuksien saatavuutta en tarkemmin tiedä. Rinkun osakkeen hintapyyntöihin vaikuttanee kentän soveltuvuus tulevaisuudessa rakentamismaaksi. Sarfvikin ja Pickalan osakkeista on huonosti tarjontaa, vaikeuksia löytää myyjää. Pelioikeuksista joutuu maksamaan – jos sattuu vuokranantajan löytämään – Sarfvikissa nyt noin 3000 eur.
Harmo: Luotettavin kenttäranking löytyy kyllä näiltä Golfpisteen sivuilta, mutta pörssin puolelta. Mille kentille halutaan ja paljonko siitä ollaan valmiita maksamaan.
Kun katsotaan kokonaisuutta yksittäisen lajin harrastajan silmin niin asia on juuri noin..
Tavalliset lajin harrastajat valitsevat pääasiallisen pelipaikkansa muilla kriteereillä kuin kenttärankingin perusteella. Toisekseen golflehden perusteella (lähes)kaikki kentät tarjoaa vähintäänkin riittävän hyvät fasciliteetit pelaamiselle. Kenttärankingin häntäpäästä, sijoilta 80-100, löytyi useampia tuttuja sekä täysin asiallisia kenttiä..
Lajin harrastajalle tärkeimpiä kriteereitä on usein kentän sijainti:
– vaikuttaa tietysti ajankäyttöön ja siihen kuinka usein pääsee pelaamaan.
– ja kustannuksiinkin, joskus jopa enemmän kuin kentän vuosimaksu.Ruuhkattomuus peliaikojen varausten ja saannin osalta.
– pääsee pelaamaan juuri silloin kun haluaa.
– kun harrastajamäärät lisääntyy tämä muodostuu yhä tärkeämmäksi asiaksiMyös tutut pelikaverit ja kentän seurapiiri, palvelut yleensä jne. ovat merkittäviä asioita kun harkitaan kotikenttää/pääasiallista harrastuspaikkaa.
– toki ajan mittaan löytyy (peli)kavereita kaikilta kentiltä.Tottakai kustannuksilla (hoitovastike, vuosimaksu, GF, jne.) on merkitystä..
– vaikkei Suomessa ole yhtäkään ns. kallista kenttää/yhtiötä.
– kallein saattaa olla juuri Sarfvik (3.000 €/kausi) mutta useimmilta kentiltä saa kausipelioikeuden 700 – 1500 vuosimaksulla.
– käytännössä Suomessa pääsee harrastamaan koko kauden suurin piirtein samalla kustannuksella kuin 10 GF-kierrosta ulkomailla (Espanja, Portugali jne.)Osalle harrastajista myös itse kentän ominaisuudet voi olla merkittävä tekijä..
– kukapa ei haluaisi pelata mahdollisimman hyvällä kentällä, varsinkin jos/kun muutkin edellytykset osuu kohtuudella paikoilleen.Golflehden kenttäranking kertoo jostain muusta. Ehkä vain vieraspelaajille muodostuneista mielikuvista kentän osalta. Tottahan tällä on oma merkityksensä. Erityisen tärkeää se on niille kentille joille vieraspelaaminen muodostaa keskeisen osan liiketoiminnasta/-tuotoista.
NimetönEhkä sellainen arvio voisi olla mielenkiintoinen missä on tyytyväisimmät osakkaat ja miksei vuokralaiset samalla kertaa, tai jäsenet. Vieraspelaajien mittaus kertoo tosiaan vähän eri näkökulmaa.
Olisi hyvä, jos julkistettaisiin kunkin kentän NPS-scoret kauden jälkeen, eriteltyinä jäsenten/vapaalla pelioikeudella pelaavien osalta ja toisaalta green fee-pelaajien osalta. Nythän golf gaalassa palkitaan – näin olen lukenut – korkeimman NPS:n saavuttanut kenttä. Myös muut sijat voisi julkistaa. Kirittäisi kenttiä parantamaan kenttiä ja palveluja.
Niin, täällä kiistellään muutaman rankingkärjen layoutista, vaikka Suomen ylivoimaisesti layoutiltaan paras kenttä sijoittui +30 paikkeille…
En edes mainitse kenttää, koska kyllähän jokainen lajia harrastanut ja siellä pelannut tietää mistä kentästä on kyse.
Kuinka paljon kenttärankingvastauksia tarvitaan, jotta kysely olisi tilastollisesti pätevä? Tämän kysymyksen Golfpiste oli joskus esittänyt IROResearcille. (Lähde: Podcast #153 – Kenttärankingin voittajat ja häviäjät ja miksi ranking on niin hyvä!).
IROResearchin mukaan jo 500 riittää.
Golfliiton jäsenmäärä on 157 000. Kutsu rankinkyselyyn lähetettiin yli 136 000 golffarille. Vastauksia saatiin 7265 vastaajalta. Vastausprosentti 5,3 %. Se on kieltämättä erittäin iso.
Maalaisjärjellä ajatellen myös perusjoukon koko vaikuttaa. Tässä yhteydessä maalaisjärki pitää kuitenkin unohtaa – ei mitään merkitystä (136 000 tai 157 0000 tai 3 000 000, ei väliä).
”Jo 500 riittää”. Jos tuolla on tarkoitettu vastaajien kokonaismäärää, niin siitä tulee keskimäärin vain 16 vastaajaa per kenttä. Se on aivan liian pieni otos edustamaan riittavän hyvin koko perusjoukkoa. IROResearch lieneekin tarkoittanut, että 500 vastaajaa/kenttä riittää.
Kyselyn luotettavuutta arvioitaessa vain kenttäkohtaisilla vastaajien määrillä sekä niissä annettujen pisteiden hajonnalla on merkitystä (olettamalla, että otanta ei ole biasoitu). Vastaajien kokonaismäärä sellaisenaan on tähän tarkoitukseen käyttökelvoton.
Nimetön7265 vastaajaa… vaikeehan se on vastata jos vain kotikylän kenttää en kiertänyt. Toisaalta aktiivit vastaajat arvio useita kenttiä, itsekin yli 10 kymmentä. Näin laskien ääniä tulee aika paljon, ja pienempien määrien kentät voitaisiin laittaa ynnämuut sarjaan.
Miksi oikeastaan mielipidettä pitäisikään odottaa sellaisilta jotka eivät ole käyneet kauden aikana jollain kentällä. Ei sellaisilla mielipiteillä ole mitään arvoa.
Keskimäärin vastauksia on aiemmissa rankingeissa tullut 5/vastaaja/kenttä. Vastaajamäärällä 7265 se tarkoittaa keskimäärin 236 vastausta/kenttä. Kenttää ei ole otettu mukaan rankingiin, jos vastausten määrä on jäänyt alle 20. Kahdeksan kenttää oli sellaisia tässä kyselyssä. Alle 100 vastausten kenttien virhemarginaali vaikuttaa olevan liian suuri. (Tämä voidaan varmistaa vasta sitten, kun kenttäkohtaiset vastausmäärät ja/tai virhemarginaalit julkaistaan.)
pienempien määrien kentät voitaisiin laittaa ynnämuut sarjaan.
Tai raja nostetaan 20:stä 100:aan eli vain vähintään 100 vastauksen kentät olisivat mukana rankingissa. Niitä voisi olla satakunta. Mielestäni se riittää. Samalla rankingin luotettavuus paranisi, kun kenttien virhemarginaaleissa ei olisi enää paljon vaihtelua.
Kenttäranking on elämysranking, josta vain 50% määräytyy itse kentän osuudella. Siksi rankingin nimi pitäisi mielestäni muuttaa. Kenttäelämysranking?
-
JulkaisijaArtikkelit