14.–21.9. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][16]
KilpailuaSuomalaista

Kentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 422)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #408960 Ilmoita asiaton viesti

    Edit
    Kasvukausi
    Keskimääräiseen kasvukauden alkuun on vielä puolitoista kuukautta etelässäkin.
    Nyt on siis hypoterminen kasvukausi.

    #408961 Ilmoita asiaton viesti

    Pari kysymystä asiantuntijoille.
    Syntyykö tällaisena keväänä lumihometta väylille ? Kenttä on kohtuu kuiva, pikkukengin käveltävissä. Mikäli lumihometta on, kulkeutuuko se kenkien mukana viheriöille ?
    Griineillä ei ole havaittu lumihometta koko ns. talven aikana.

    #408962 Ilmoita asiaton viesti

    ganal kirjoitti: (10.3.2014 20:56:54)
    Pari kysymystä asiantuntijoille.
    Syntyykö tällaisena keväänä lumihometta väylille ? Kenttä on kohtuu kuiva, pikkukengin käveltävissä. Mikäli lumihometta on, kulkeutuuko se kenkien mukana viheriöille ?
    Griineillä ei ole havaittu lumihometta koko ns. talven aikana.

    Koska asiantuntijat eivät näytä vastaavan, niin mä voin kommentoida.

    Lumihometta on ollut jonkin verran väylillä ja lyöntipaikoilla ja sitä voi myös muodostua vielä lisää. Tähän aikaan vuodesta taitaa ainoastaan Microdochium olla mahdollinen (kuulun kyllä siihen koulukuntaan joka ei tee juuri eroa Microdochiumin ja Fusariumin välillä). Mahdollinen lumentulo voi sen lisääntymistä edistää, samoin kosteat ja täysin pilviset jaksot. Se on olosuhteista riippuvainen tauti eli patogeeneja on riittävästi kaikkialla, näin ollen sitä ei voi levittää tahallaan tai vahingossa. Osa kentistä tehnee vielä tällä viikolla torjuntaruiskutuksen, koska talvi näyttää palaavan pikku tauon jälkeen (vedonlyönti on sulkeutunut).

    On joitakin kasvitauteja jotka leviävät kenkien, koneiden, pintaveden tms mukana. Meillä ainoa taitaa olla Pythium joka sekin on varsin harvinainen.

    #408963 Ilmoita asiaton viesti

    Keeper kirjoitti: (11.3.2014 17:50:20)

    ganal kirjoitti: (10.3.2014 20:56:54)
    Pari kysymystä asiantuntijoille.
    Syntyykö tällaisena keväänä lumihometta väylille ? Kenttä on kohtuu kuiva, pikkukengin käveltävissä. Mikäli lumihometta on, kulkeutuuko se kenkien mukana viheriöille ?
    Griineillä ei ole havaittu lumihometta koko ns. talven aikana.

    Koska asiantuntijat eivät näytä vastaavan, niin mä voin kommentoida.

    Ja lisäksi vielä Keeper huumormiehiä asiantuntemuksen lisäksi 😉

    #408964 Ilmoita asiaton viesti

    Kiitos Keeper vastauksesta. Kyllä siinä näkyi asiantuntijan käsiala. Toivotaan edullista kevääntuloa kentille uhatusta ns. takatalvesta huolimatta.

    #408965 Ilmoita asiaton viesti

    Nyt vastaus ilman hjuumoria:

    Mun asiantuntemus ei poikkea edukseen lukuisien tuntemieni kenttämestareiden tietämyksestä. Jos yrittäisin ottaa bearin jokaisen kanssa jonka osaaminen on parempi kuin omani, niin noutaja tulisisi jo kauan ennen kuin homma olisi hoidettu. Nää jutut on ihan peruskauraa (-poaa) meidän keskusteluissa.

    Ja ensi viikolla ei ole takatalvi 🙂

    #408966 Ilmoita asiaton viesti
    KL

    Keeper kirjoitti: (11.3.2014 19:41:12)
    Nyt vastaus ilman hjuumoria:

    Mun asiantuntemus ei poikkea edukseen lukuisien tuntemieni kenttämestareiden tietämyksestä.

    Tuohon asiantuntemukseen en osaa ottaa kantaa, mutta asenteesi kentänhoitoon ja ennen kaikkea kentän käyttäjiin on ainakin ensiluokkaista. Sen huomasin muutama kesä sitten paikalla käydessäni ja kenttäkatselmukseen osallistuessani. Kokemus oli poikkeuksellisen miellyttävä, kiitos siitä.

    #408967 Ilmoita asiaton viesti

    Onko arvioita miten nyt Etelä-Suomeen satanut lumi ja ainakin jonkin aikaa jatkuvat yöpakkaset vaikuttavat kenttien kuntoon?

    Kankaisten uuden kenttämestarin ’blogissa’ oli hyvin havainnollistava kuva viheriöltä jolla oli aiemmin talvella kävelty. Onko käytäntönä aidata griinejä niin, ettei niillä pääse kulkemaan? KGM blogiin

    #408968 Ilmoita asiaton viesti
    MOD Q8
    Moderaattori

    Oktaani kirjoitti: (16.3.2014 13:28:02)
    Onko arvioita miten nyt Etelä-Suomeen satanut lumi ja ainakin jonkin aikaa jatkuvat yöpakkaset vaikuttavat kenttien kuntoon?

    Kankaisten uuden kenttämestarin ’blogissa’ oli hyvin havainnollistava kuva viheriöltä jolla oli aiemmin talvella kävelty. Onko käytäntönä aidata griinejä niin, ettei niillä pääse kulkemaan? KGM blogiin

    Koskahan kävely oli mahdettu tehdä, oliko nurmi jo talviunilla vai ei?

    #408969 Ilmoita asiaton viesti

    Taivaalliset harsot tulivat hyvään aikaan, loppuviikon kuivat tuulet alkoivat jo huolestuttamaan. Enpä usko, että näistä keleistä on juurikaan haittaa, napakka pakkanen täysin lumettomaan saattaa kyllä rassata kylänurmikkaa eli Poa Annuaa.

    Yleensä viheriöt aidataan syksyllä. Tuollaiset jäljet tulee, kun jäätyneellä nurmikolla kävelee. Herkimmillään kasvusto on ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. En tiedä onko oikeaa rajaa asialle, mutta itse näen että viikon parin kuluttua yöpakkasten alkamisesta kasvusto on ikään kuin kuivunut sen verran, että jälkiä ei samalla tavalla enää tule. Pelaamaan ei välttämättä kannata ryhtyä, mutta tuon karenssin jälkeen olemme joskus käyneet tekemässä välttämättömiä juttuja väylillä ja karheikoissa, eikä jälkiä enää samalla tavalla ole tullut.

    Tuo ’arkuus’ alkaa tietysti uudelleen, kun kasvua on ollut. Kulunut lämmin kausi saattoi siis aiheuttaa samanlaista altistumista.

    #408970 Ilmoita asiaton viesti

    Nyt on homma vähän vaiheessa. Tekisi iha hitoksee mieli tehdä jotakin. Toistaiseksi on tyydytty teroittamaan leikkuuteriä, pyörimään lannoitusapparaattien ympärillä tippakannu kourassa ja viilaamaan ilmastajan piikkejä. Tämä tietenkin koskien vain viheriönhoitotoimia, muut kentän rutiinit pyörivät normaalisti.

    Eli nyt on hetki kun mietitään että joko kevät oikeasti olisi tulossa. Yöpakkaset jatkuvat ainakin jossakin vaiheessa ja saattavat olla koviakin. Lunta varmaan häpsii vielä kuukaudenkin kuluttua.

    Luulen, että kevyen nestelannoituksen voisi tehdä piakkoin. Itseäni kiinnostaa aloittaa aminohappoja, hiilihydraatteja ja hivenravinteita sisältävillä lannoitteilla. Fosfori on erityisen tärkeää. Typpi toimii parhaiten ammoniummuodossa (ammoniumsulfaatti) tai jopa ureatyppenä, mutta tällä saralla ei ehkä vielä kannata innostua kovin, koska lämpimät päivät saattavat pöräyttää kasvua ja sitä kautta lisätä kasvien nestepitoisuutta (lue laimentaa solunesteiden suolapitoisuutta).

    Saman tai paremman vaikutuksen toisaalta voisi tehdä C2H5OH kohtuullisina kulauksina kurkun kautta, koska paljolti hermojen liennytyksestä lienee kyse.

    Kevyttä pintailmastusta myös harkitaan ja vettä ryhdytään tunkemaan putkiin. Hiekkavaunut jäävät toistaiseksi omaan rauhaansa.

    Innokkaimmille golfareille nautittavia kierroksia, kenttiä avautuu enenevässä määrin!

    #408971 Ilmoita asiaton viesti

    Kuivuu kuivuu. Taitaa olla tärkein homma nyt vetää haihtumisenestoainetta griineille, jos ei ole tarkoitus käyttää harsoja. Pumppaamo pitää rassata valmiiksi, ei ollakaan ennen laitettu vettä maaliskuussa putkiin. Jotkin kentät ovat jo aloittaneet pystyleikkuut ja kattaukset.

    Kelit näyttävät ensi viikolla kylmenevän taas ja kunnon yöpakkasia tulossa. Ne tuskin aiheuttavat suurempia ongelmia, paitsi mahtollisesti pelaajille.

    #408972 Ilmoita asiaton viesti

    Herätys poja, se on alkanu ny!

    Kasvu.

    #408973 Ilmoita asiaton viesti

    On sitä taas ootettu…kauden lopulla voidaan arvioida onko tapahtunu ’henkistä kasvua’.

    #408974 Ilmoita asiaton viesti

    Joka kevät käydään vilkas keskustelu kenttien avaamisesta. Julkisuuteen ja kovempaan ääneen tulevat yleensä aikaisempaa avaamista vaativat kannanotot. Kenttämestarina saan ehkä enemmän kannustusta siihen, että älä vain avaa liian aikaisin. palaute tulee yleensä pienemmässä porukassa ja suoraan.

    Yleissääntö on selkeä. Pelaaminen kuluttaa ja kun uutta ei kasva tilalle niin kunto heikkenee. Heikkeneekö se ratkaisevasti, riippuu monestakin tekijästä. Viheriöiden peruskunto, kentän mikroilmasto, heinälaji, kasvualustan ominaisuudet, kuivatus, pelaajamäärä jne. Merkillepantavaa (tähelepanu etelänaapurissa) on myös se, että aikaisimmin avaavat avoimet kentät, jotka eivät välttämättä ole savipohjaisia. Metsä- ja peltokentät ovat jo luonnostaan hiukan takamatkalla.

    Klubin oma kanta on olosuhteiden lisäksi ratkaiseva. Kuka sen sitten muodostaa – yhtiökokous ei taida yleensä ottaa kantaa asiaan, vaan kenttämestari – toimitusjohtaja – hallitus muodostavat käsityksensä ja sen mukaan mennään. Kenttämestarilla on yleensä viimeinen sana, mutta kokemukseni mukaan hekin ottavat riskiä jos muut tahot niin toivovat ja ovat juonessa mukana, eli jos ohrakyrsä ottaa niin tulevat mukaan sitä järsimään.

    #408975 Ilmoita asiaton viesti
    MOD Q8
    Moderaattori

    Keeper kirjoitti: (15.4.2014 8:37:50)
    Herätys poja, se on alkanu ny!

    Kasvu.

    Tänään katsoin kotipihallakin Eteläisessä Hämeessä nurmikkoa, ja pirulainen, vihreää oli havaittavissa.

    #408976 Ilmoita asiaton viesti

    Keeper kirjoitti: (17.4.2014 13:10:37)

    Klubin oma kanta on olosuhteiden lisäksi ratkaiseva. Kuka sen sitten muodostaa – yhtiökokous ei taida yleensä ottaa kantaa asiaan, vaan kenttämestari – toimitusjohtaja – hallitus muodostavat käsityksensä ja sen mukaan mennään. Kenttämestarilla on yleensä viimeinen sana, mutta kokemukseni mukaan hekin ottavat riskiä jos muut tahot niin toivovat ja ovat juonessa mukana, eli jos ohrakyrsä ottaa niin tulevat mukaan sitä järsimään.

    Niillä kahdella kentällä jolla olen pääasiassa pelannut tilanne on ja oli (painotan sanaa oli koska sen toisen kentän strategia voi olla muuttunut) aivan erilainen: Toisella avattiin myöhään (niin kuin Mastersissa nyt, ks toinen ketju) ja säästettiin griinejä eli pidettiin pitkinä lähes läpi kesän ilmeisesti jotain todella suurta kilpailua varten, nykyisen kentän linja on avata heti kun on mahdollista. Kenttämestari on tietysti joskus pikkasen huolissaan, mutta kun tuo kenttä on rankinglistoilla ihan huipulla, niin mikä ettei.

    #408977 Ilmoita asiaton viesti

    Keeper kirjoitti: (17.4.2014 13:10:37)
    Joka kevät käydään vilkas keskustelu kenttien avaamisesta. Julkisuuteen ja kovempaan ääneen tulevat yleensä aikaisempaa avaamista vaativat kannanotot. Kenttämestarina saan ehkä enemmän kannustusta siihen, että älä vain avaa liian aikaisin. palaute tulee yleensä pienemmässä porukassa ja suoraan.

    Yleissääntö on selkeä. Pelaaminen kuluttaa ja kun uutta ei kasva tilalle niin kunto heikkenee. Heikkeneekö se ratkaisevasti, riippuu monestakin tekijästä. Viheriöiden peruskunto, kentän mikroilmasto, heinälaji, kasvualustan ominaisuudet, kuivatus, pelaajamäärä jne. Merkillepantavaa (tähelepanu etelänaapurissa) on myös se, että aikaisimmin avaavat avoimet kentät, jotka eivät välttämättä ole savipohjaisia. Metsä- ja peltokentät ovat jo luonnostaan hiukan takamatkalla.

    Klubin oma kanta on olosuhteiden lisäksi ratkaiseva. Kuka sen sitten muodostaa – yhtiökokous ei taida yleensä ottaa kantaa asiaan, vaan kenttämestari – toimitusjohtaja – hallitus muodostavat käsityksensä ja sen mukaan mennään. Kenttämestarilla on yleensä viimeinen sana, mutta kokemukseni mukaan hekin ottavat riskiä jos muut tahot niin toivovat ja ovat juonessa mukana, eli jos ohrakyrsä ottaa niin tulevat mukaan sitä järsimään.

    Tämä oli hyvä koonti mielestäni

    #408978 Ilmoita asiaton viesti

    Kevään hommista ovat vuorossa pystyleikkuut, kattaukset eli dressaukset eli käytännössä hiekan levitys, mahdollistet ilmastukset ja kaiken maailman lannoitukset.

    Pystyleikkuun tarkoitus on samantapainen kuin nurmikon haravoinnin keväällä, eli poistetaan kuollutta kasvustoa ja tehdään tilaa uudelle kasvulle. Samalla voidaan poistaa myös kuitukerrosta ja tehdä tilaa hiekalle, jota voidaan käyttää vaikka vähän reilummin koska leikkuukorkeus on suurempi. Toisaalta on syytä kyllä olla varovainen jos kasvu ei ole vielä kunnollista, koska liian paksu hiekkakerros saattaa tukahduttaa orastavaa kasvua. Ja jos nurtsi ei ime hiekkaa kunnolla, pyörii se teroittajan ja pelaajien harmina kohtuuttoman pitkään.

    Ilmastukset tehdään tähän aikaan vuodesta yleensä umpitapeilla eli mitään ei poisteta. Toki holkituskin on mahdollinen jos kuitukerroksen hoito sitä vaatii. Ensimmäinen ilmastus tehdään yleensä melko matalalle eli 4-5 sentin syvyyteen. Ajatuksena on, että lannoitteet ja kasteluvesi ”pysähtyisivät” tuohon syvyyteen odottamaan juurten kasvua. Tuo löyhennetty kerros pienentää myös mekaanista vastusta jolloin juurten kasvu on helpompaa. Kauden edetessä työsyvyyttä lisätään ja yritetään houkutella niitä syvemmälle. Heinäkuun alkuun mennessä ollaan kesän maksimisyvyydessä eli 10 -15 sentissä (kyse on siis ilmastussyvyydestä!). Vasta syksyllä sitten painetaan pohjaan asti eli tuonne 30 cm:iin.

    Useimmat kentät käyttävät pelikaudella nestelannoitusta viheriöillä, mutta on muutamia seikkoja joiden vuoksi tarvitaan myös rakeisia, tai ainakin tasapainoisen lannoitusohjelman toteuttaminen on siten helpompaa ja halvempaa.

    Kationimuodossa olevat ravinteet ovat eräs viheriöiden hoidon suurimmista haasteista. Ne kun pysyvät (tai siis eivät pysy) kasvualustassa sähköisen varauksen avulla. Hiekkaisten kasvualustojen kationinvaihtokapasiteetti on käytännössä olematon, eli eivät ne pysy. Siksi niitä täytyisi lisätä sitä mukaa kun tarvitaan. Helppo tapa parantaa kationinvaihtokapasiteettia olisi lisätä kasvualustaan hiukan savea. Mutta pienikin määrä tukkii ne pienen pienet ilma- ja vesihuokoset jotka ovat elintärkeitä kasvualustan toiminnalle. Tämän vuoksi en ole oikein ymmärtänyt savisen mullan perusparannusohjetta, jossa siihen lisätään hiekkaa. Jos siitä halutaan toimivaa samalla tavalla kuin me kentillä sen ymmärrämme, pitäisi hiekan osuuden lopputuotteessa olla yli 98%. No, kotipihan vaatimukset ovatkin toisenlaisia joten se siitä.

    Tärkeimmät näistä em ravinteista ovat kalsium ja kalium. Kali ei ole sinällään ongelma, koska sitä voidaan lisätä käytännössä kaikkiin seoslannoitteisiin, joten sen saanti voidaan turvata. Kalisuola ravinnelähteenä olisi halvempaa ja sitä käytetäänkin peltolannoitteissa, mutta kloorivapaissa lannoitteissa kalin lähteenä on kaliumsulfaatti. Toisaalta nurmikasvit eivät ole lainkaan niin kloorinarkoja kuin yleensä ajatellaan, vaan peltolannoitteiden käytön esteenä ovat muut seikat.

    Varsinainen Ongelma on kalsium. Sitä ei voida sekoittaa juuri mihinkään seoslannokseen, koska se reagoi varsinkin fosforin kanssa. Kalsiumsulfaatti muistutta häkellyttävästi luuta, ja vaikka luujauhoa on ennen hullun lehmän tautia käytetty myös lannoitteena, ei siitä akuuttiin tarpeeseen oikein ole, varsinkaan aikaisin keväällä.

    Normaalissa kasvituotannossa (pelto, puutarha) kalsiumhuolto hoidetaan kalkitsemalla aina silloin tällöin. Kalsium annetaan siis karbonaattimuodossa, joka samalla kohottaa pH:ta. Helppoa. Mutta viheriöillä ongelmana on, että niiden pH nousee kasteluveden mukana tulevien bi- ja muiden karbonaattien myötä muutenkin, ja kalsium huuhtoutuu edelleen. Kierre on valmis eli pH nousee ja kalsium on edelleen alhaalla. Korkea pH aiheuttaa ongelmia joista ehkä sittenjoskus toiste.

    Paras (=helpoin ja halvin) tapa on käyttää kalsiumsulfaattia eli kipsiä. Se mieluummin laskee (kuten muutkin sulfaattipohjaiset lannoitteet) pH:ta ja sillä saadaan kalsiumtila pidettyä yllä kasvukauden ajan ja hillittyä pH:n nousua . (Vinkki: Viljavuuspalvelusta tai muista laboratorioista ei kannata pyytää analyysien jatkeeksi lannoitussuositusta, koska aina tulee suositus kalkita. Poislukien labra xx joka teettää lannoitussuosituksensa eräällä golfalan asiantuntijalla).

    Jonkinmoisen aasinsillan kautta päästiin asiaan, eli siihen miksi tahmaavaa rakeista lannoitetta yleensä levitetään viheriöille. Nyt sitä sitten tehdään.

    #408979 Ilmoita asiaton viesti

    Keeper kirjoitti: (23.4.2014 20:24:29)
    Kalsiumsulfaatti muistutta häkellyttävästi luuta, ja vaikka …

    No hitto, pitäisi kyllä oikolukea. Kalsiumfosfaattia tarkoitin.

    #408980 Ilmoita asiaton viesti

    Jälleen kerran hienoa kerrontaa Keeperiltä, isot respectit siitä! itseäni on alkanut kiinnostaa hieman tutkailla rikin vaikutusta ruohojen/kasvien hyvinvointiin. Ainakin pelloilla on kuuleman jouduttu lisämään hieman rikkiä, jotta kasvit pysyisivät paremmin vastuskykyisinä erilaisille taudeille ja saataisiin paremmin hyödynnettyä maan ravinteita kasvuun. Ilman rikkidioksidipitoisuushan on vuosien varrella vähentynyt merkittävästi erilaisten teollisuuden/liikenteen puhdistusjärjestelmien ja polttoaineiden rikkipitoiuuden rajoitusten suhteen joten ilman/sateen mukana sitä ei tule niin paljon maahan. Ihmisellekin rikin saaminen on ensiarvoisen tärkeää solujen aineenvaihdunnan sekä aivojen toiminnan kannalta. Tässä kohtaa tulee inhottava poikkitieteellinen asia mieleen: Samaan aikaan lasten oppimisvaikeudet ja vanhemman väestön dementiat ovat lisääntyneet, kun ilman rikkipitoisuus on alentunut dramaattisesti tuolta 80-luvun lopun jälkeen. Tulevaisuudessa EU:n myötä rikkipitoisuudet laskevat entisestään uusien päästövähennysten myötä. On vain herännyt ajatus ollaanko jo menty liiallisuuksiin sekä luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin kannalta. No meni vähän offtopikiksi, mutta kuitenkin tälläistä tällä kertaa. Olisihan se ihan hyvä, jos joku joskus tuollaisikin asioita tutkisi, eikä vain rahoiteta olematonta ilmastomuutostutkimusta.

    #408981 Ilmoita asiaton viesti

    Rikkiä on kyllä funtsattu ja sitä tulee juuri noissa sulfaattipohjaisissa (rikki=sulfur) lannoitteissa. Sen lisäksi sitä annetaan tarkoituksella. Meidän lannoitusohjelmassa on tärkeimpien osalta:
    N 100 kg
    P 30 kg
    K 120 kg
    Ca 120 kg
    S 200 kg
    Mg 35 kg

    Mangaania dumpataan peräti parikymmentä kiloa nimenomaan tuon korkean pH:n takia.

    #408982 Ilmoita asiaton viesti

    Kevään ensi ponnistukset alkavat olla tehtyinä, eli pystyleikkuut, kylvöt, kevätlannoitukset, kattaukset ilmastukset, jyräykset jne. Alkukauden mittaan on odotettavissa kevyitä ilmastuksia ja kattauksia mutta muuten hoitorintamalla on rauhallista.

    Nyt aletaan hakemaan kesän leikkuu- ja hoitorutiineja kohdilleen, vaikka kasvua ei tällä hetkellä ole käytännössä juurikaan. Sadejakso – mikäli sellainen nyt tulee – on tervetullut mutta saisi tulla myös hiukan lämpöä, luulen että se kelpaisi myös pelaajille.

    Muistetaan turvallisuus kentällä, me koitetaan tehdä hommat mahdollisimman tehokkaasti aamusta alta pois. Aamupelaajien kanssa on aina hauskaa vaihtaa muutama sana ja useimmat loikkaavat hoitotöiden ohi seuraavaa reikää kohti ja hommat luistavat hienosti.

    Palaute on aina tervetullutta, mutta tärkeimmät asiat mielummin kenttämestarin tai toimiston kautta, jolloin viesti tulee perille parhaalla tavalla.

    Hauskoja pelikierroksia, tapaamisiin kentällä!

    Keeper & Crew

    #408983 Ilmoita asiaton viesti

    Keeper kirjoitti: (7.5.2014 18:30:48)
    …..

    Keeper & Crew

    Jos tällä palstalla jaettaisiin vuoden kirjoittaja-pysti niin tämä kaveri saisi mun ääneni. Jäätävän asiallisia viestejä asioista jotka ovat tärkeitä jokaiselle pelimannille.
    Ei pelkästään pelikaudella vaan myös pimeinä talvikuukausina. Arvostan.

    #408984 Ilmoita asiaton viesti

    Vähän OT, mutta kun ollaan kentänhoitosivulla:
    Olen aina ihmetellyt miksei kenttähenkilökunta käytä minkäänlaista suojapäähinettä kentällä ollessaan. Vaikkapa pyöräilykypäräkin auttaisi, jos pallo sattuu osumaan.
    En tosin tiedä onko koskaan sattunut.

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 422)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa