Aihe: Kentänhoitoasiaa - Golfpiste.com

7.2.–14.2. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[8][10]
KilpailuaSuomalaista

Kentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa

Esillä 25 viestiä, 426 - 450 (kaikkiaan 462)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #1375799 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    OB

    Mitä voi tehdä ?
    Eikös sitä jääkerrosta voisi vaikka holkitusvekottimella rikkoa ?

    OB
    Mitä voi tehdä ?
    Eikös sitä jääkerrosta voisi vaikka holkitusvekottimella rikkoa ?

    Rikkomiseen on erilaisia konsteja, mm tuo ilmastajan käyttäminen, mutta mikään niistä ei yksinään tarjoa apua. Millään mekaanisella keinolla ei päästä siihen, että jääpolte pysähtyisi. Tarvitaan aina riittävän pitkä lämmin jakso, joka sulattaa loput jäät, ja myös hiukan pintakerrosta.

    Jään poistamiseen menee pikku viikko, riippuen työvoimasta ja kalustosta. Sitten pitäisi olla saman verran kunnollista suojasäätä ja ehkä vesisadetta, ennen kuin tilanne nollautuisi. Usein kenttien työvoima on jo kuka missäkin, lomautettuna, lomilla tai kausityövoiman varassa olevilla kentillä sitä ei ole.

    Kun talvi on vaihteleva, kuten se useinkin on, on tuo yhtälö melko haastava. Seurata jään muodostumista, ennakoida tulevat säätilat, hankkia työvoimaa ja sitten peruuttaa kaikki, kun säätila muuttuukin. Torjuntaruiskutus on hyvä myös uusia, jos viheriöt ovat alttiina toistuvasti vesisateille tai sulamiselle. Ikkuna sillekin on usein kovin kapea ja edellyttää täysiaikaista tarkkailua.

    Yritän tässä haastaa pelaajia kentänhoitosimulaatioon, miettimään päivittäin lumen käyttäytymistä, tulevaa säätä muutaman viikon jaksolle ja pohtimaan, kuinka kenttä voi. Sitten keväällä voidaan tehdä arviot, olivatko arvelut päteviä 😮

    Eiköhän liene parasta että hyväksytään ja ollaan tyytyväisiä siihen mitä Suomen luonto ja ilmasto meille tarjoaa. Sarvineen ja karvoineen. Se tehdään mikä on järkevissä mittakaavoissa olevilla resursseilla hoidettavissa.
    – yleensä valoisa kevät ja kesä korjaa sen mikä mahdollisesti menetetään talven oikkujen vuoksi.

    Suomen olosuhteista on myös omat hyötynsä kasvustelle. Ehkä myös golfkenttien osalta.
    – sellainen tulee mieleen, voisikö esim. jotain kivituhkaa levitellä greeneille ja muuallekin jo lopputalven aikana, lisäämään auringon lämmittävää vaikutusta..mutta siinäkin lienee omat sudenkuoppansa.
    – toki tällaista on varmasti tehtykin.

    gloffare
    Eiköhän liene parasta että hyväksytään ja ollaan tyytyväisiä siihen mitä Suomen luonto ja ilmasto meille tarjoaa. Sarvineen ja karvoineen. Se tehdään mikä on järkevissä mittakaavoissa olevilla resursseilla hoidettavissa.
    – yleensä valoisa kevät ja kesä korjaa sen mikä mahdollisesti menetetään talven oikkujen vuoksi.

    Suomen olosuhteista on myös omat hyötynsä kasvustelle. Ehkä myös golfkenttien osalta.
    – sellainen tulee mieleen, voisikö esim. jotain kivituhkaa levitellä greeneille ja muuallekin jo lopputalven aikana, lisäämään auringon lämmittävää vaikutusta..mutta siinäkin lienee omat sudenkuoppansa.
    – toki tällaista on varmasti tehtykin.

    Ei tahdo enää nykypäivänä riittää. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten oli hieno juttu, jos saatiin viheriöt auki viidessä millissä äitienpäiväksi, mutta nyt ymmärrettävästi halutaan jotain muuta.

    Talvi on toistaiseksi torjunut yhden hankalamman kasvitaudin, mutta sekin tullee vielä meille. Lumihomeet ovat sitten sitäkin ärhäkämpiä, eikä talvesta oikein hyötyjä pysty listaamaan. Routa murentaa joitakin maalajeja, mutta kentillä joissa niitä on sekaisin, tahtoo syntyä sitten muodonmuutoksiakin vastaavasti.

    Menee maaliskuulle, ennen kuin hiekan levittämisestä jään päälle on enemmän hyötyä kuin haittaa. Paljaan jään päällä se helposti eristää enemmän ja hidastaa sulamista silloin, kun auringon energiaa ei ole tarpeeksi. Yksiselitteistä aikamäärää ei ole, minkä nurmi kestää jään alla, mutta pari kolme kuukautta alkaa olla jo kova juttu. Eli vuodenvaihde on kriittinen, jos jääpeite tulee aikaisemmin, on tuhot todennäköisiä jos jään poistaminen jää sulamisen varaan. Tuollaisissa kohdissa sitten tulee esille se riskimarginaali, jos ollaan syksyllä pidetty viheriöt tiukilla loppuun asti, voi heikot eväät kostautua tuhoina.

    Tämmöinen kysymys nyt kun lienee ainakin ajankohtainen.

    Onko parempi pysyvän lumen tulo jäätyneeseen maahan kuin sulaan maahan?

    Muetin muuten tota kentänhoitoa, että eikö hoitaja ammattina oo usein isältä pojalle peruytyvä? Ainakin omalla klubilla on tämmönen nuori kaveri kentänhoitajana jonka isäukko oli samoissa hommissa 70-80-luvut. Tällai ammttitaito kertyis, kun otettai tämmönen saksassa käytössä oleva oppipoika-mestari -opintopolku käyttöön. Säilyis myös himottiuina nuo golfkentänhoitajan virat.

    Golferman
    Tämmöinen kysymys nyt kun lienee ainakin ajankohtainen.

    Onko parempi pysyvän lumen tulo jäätyneeseen maahan kuin sulaan maahan?

    Ilman muuta paras tilanne on silloin, kun syksyllä maa jäätyy kunnolla, mielellään suhteellisen kuivana eikä ihan kenttäkapasiteetissa, ja sen päälle sataa pysyvä lumi.

    Rannikkoalueilla on riesana kun meri lämmittää ilmaa ja lämpötila sahaa, usein tulee rankkoja lumisateita sulaan maahan kostean ilman vuoksi, jotka sitten muodostavat jäätä. Itä- ja Pohjois-Suomessa on tämän suhteen yleensä helpompi tilanne, siellä pitkä lumipeite tekee taas omia juttujaan erilaisten talvituhosienten muodossa.

    Liddell
    Täytyy sanoa ettö kentälläni oli kerran kentänhoitaja joka paljastu perverssiksi

    Muetin muuten tota kentänhoitoa, että eikö hoitaja ammattina oo usein isältä pojalle peruytyvä? Ainakin omalla klubilla on tämmönen nuori kaveri kentänhoitajana jonka isäukko oli samoissa hommissa 70-80-luvut. Tällai ammttitaito kertyis, kun otettai tämmönen saksassa käytössä oleva oppipoika-mestari -opintopolku käyttöön. Säilyis myös himottiuina nuo golfkentänhoitajan virat.

    Tuskinpa golfkentänhoito poikkeaa ammattina muista näissä suhteissa. Ihmiset tätäkin hommaa paljon tekevät.

    Oppisopimukset ja mestari-kisälli -polut voisivat olla käyttökelpoisia, mutta niissä on liian pitkälle vietynä riski, että ammattitaito alkaa rakentumaan yhden kentän olosuhteiden ja käytäntöjen varaan. Tehdään kuten on aina ennen tehty, vaarana on jumiutua vanhoihin tapoihin.

    Keeper: tein kokeellisen kaivauksen viime helmikuun puolen välin jälkeen Uudellamaalla erään kentän yhdellä väylällä. Pakkasta -6°, lumen paksuus 55 sm, lunta kerroksittain ja välissä kolme jääkerrosta sekä maata vasten vetistä lumisohjoa. Väylä olikin kuollutta ruohoa kauttaaltaan ja vihreä vasta jussina.

    Golferman
    Keeper: tein kokeellisen kaivauksen viime helmikuun puolen välin jälkeen Uudellamaalla erään kentän yhdellä väylällä. Pakkasta -6°, lumen paksuus 55 sm, lunta kerroksittain ja välissä kolme jääkerrosta sekä maata vasten vetistä lumisohjoa. Väylä olikin kuollutta ruohoa kauttaaltaan ja vihreä vasta jussina.

    Hyvää havainnointia ja johtopäätösten tekoa!

    Kevättä kohti sieltä hakataan muutama palanen irti ja laitetaan jääkaappiin, ja katsotaan mitä lähtee kasvuun vai lähteekö.

    Täytyy kyllä sanoa, että melko pahat iski kelit nyt etelärannikolle. Yleinen elämänkokemus väittää sitkeästi, että kyllä nämä sulaa vielä huolella, mutta… Noh, tällä hetkellä ei ole mitään tehtävissä.

    Eikö tilanne ole nyt ihan ok. Maa ei ole juurikaan jäätynyt ja nyt sataa kunnon hanki roudattomaan maahan. Ero viime talveen on valtava.

    Far And Sure
    Eikö tilanne ole nyt ihan ok. Maa ei ole juurikaan jäätynyt ja nyt sataa kunnon hanki roudattomaan maahan. Ero viime talveen on valtava.

    Juuri päinvastoin.

    Jääpoltteen riskin lisäksi kasvaa talvituhosienten todennäköisyys reippahasti. Lunta tulee vielä lisää sopivasti niin, että routaa ei pääse syntymäänkään, vaan todennäköisesti se vähäinenkin sulaa, ja sulattaa lisää alimpia lumikerroksia. Kuukauteen ei helpotusta, toivotaan että edes torjuntaruiskutukset pitävät pintansa.

    Kuten jossakin kohti taisin mainita, torjuntaruiskutus pitää saada tehtyä hyvissä olosuhteissa ennen pysyvän lumen tuloa. Tällainen syksy laittaa arvausnystyrät lujille. Ruuhkasuomen kulmilla marraskuun lumet on aina sulaneet ennen joulua. Paitsi joskus ei.

    Joskus tää on vaikeampaa kuin aina.

    Miten on huomisen lumisateen jälkeen taitaa tulla ainakin parin viikon pakkaskausi,olisiko mitään järkeä aurata greenit lumettomaksi ?

    Miten on huomisen lumisateen jälkeen taitaa tulla ainakin parin viikon pakkaskausi,olisiko mitään järkeä aurata greenit lumettomaksi ?

    Auraus tarvitsee useamman päivän suojakelin tai kunnon vesisateen, koska viheriötä ei saa kokonaan paljaaksi vaan siihen polkeentuu väistämättä lunta, joka jäätyy.

    Eli ei välttämättä onnistu, mahdollisuus on suuri että tilanne pahenee.

    Olisiko ollut mitään järkeä suojata viheriöitä?

    Ridge84
    Olisiko ollut mitään järkeä suojata viheriöitä?

    Sitä on tehty ja tehdään, mutta yleispäteväksi keinoksi siitä ei ole. Yksittäinen kenttä saattaa onnistuessaan saada siitä jopa taloudellista hyötyä, mutta mahtava resurssisyöppö se kyllä on. Materiaalit ovat varsin hintavat, mutta suurin erä on työvoima – vaatii ison porukan ja ei onnistu ilman runsasta talkooväkeä. En tiedä onko kukaan tehnyt kattavaa laskelmaa vaikkapa 10 vuoden ajalta, jääkö homma plussalle. Hiukan epäilen, mutta en suoriltaan torju.

    Sen verran itsekin sitä kokeillut, että esimerkiksi tänä vuonna olisin varmasti veikannut asentamisen ajankohdan väärin. Jos laittaa peitteet liian aikaisin ja ulkolämpötilat ovatkin reilusti plussalla vaikka koko joulukuun ajan, mikä ei ole kovin tavatonta, on suojauksesta enemmän haittaa kuin hyötyä. Ja jos tulee rankka jäätalvi, eli jäätä muodostuu paksu kerros, ei suojaus välttämättä auta lainkaan, mutta haittaa jään poistamista.

    Olikohan riittävän ympäripyöreä vastaus, leveine ja laveine perusteluineen 😮

    Ainakaan Espoossa ei nyt kertyvän puolimetrisen hangen alle jäänyt juurikaan jäätä. Maa on lumen alla 0-asteinen ja suht kuiva hyvin vettä läpäisevillä kentillä. Ongelmaksi saattaa muodostua lumipeitteen pitkäkestoisuus, toivotaan aikaista kevättä.

    Kun vesisateet alkavat, ei ainakaan ole routaa jäädyttämässä vettä nurmea vasten kuten viime talvena.

    Far And Sure
    Ainakaan Espoossa ei nyt kertyvän puolimetrisen hangen alle jäänyt juurikaan jäätä. Maa on lumen alla 0-asteinen ja suht kuiva hyvin vettä läpäisevillä kentillä. Ongelmaksi saattaa muodostua lumipeitteen pitkäkestoisuus, toivotaan aikaista kevättä.

    Kun vesisateet alkavat, ei ainakaan ole routaa jäädyttämässä vettä nurmea vasten kuten viime talvena.

    Minkälaisessa paikassa kävit kaivelemassa? Viheriöillä on tilanne usein toisenlainen kuin forella tai väylillä, johtuen eristävän kasvipeitteen ohuudesta.

    Yleinen kokemus kertoo, että runsas lumi sulan maan päällä ei käy hyvän edellä. Vähintäänkin tautririski kasvaa ja kyllä se yleensä jääksi tuppaa muuttumaan, jos lumipeite säilyy tai jopa kasvaa. Tilannetta helpottaa, jos se muodostuu sokerimaiseksi jääksi, joka hengittää.

    En tässä yritä maalailla piruja seinille, mutta koetan herättää ajatuksia ja keskustelua siitä, minkälaisia talvet tuppaavat olemaan. Viime kesän ongelmat ovat vielä monilla mielissä, ja sikäli aihe on varsin ajankohtainen.

    #1376396 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Artikkeli Suomen kuvalehdestä, Stadionin nurmi.
    Stadionin nurmi

    #1376398 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Ehkä pitäisi hyväksyä meidän pohjoiset olosuhteen ja/tai ottaa ne nykyistä paremmin huomioon jo kenttiä suunnitaessa. Mikäli mahdollista.

    Esimerkiksi jo suunnitteluvaiheessa tulisi kohdistaa ja kaltevoittaa kentän greenit pääosin etelään suuntaan ja siten että ne saavat koko kasvukauden ajan mahdollisimman esteettömästi aurinkoa sekä lämpöä. Kallistukset edistäisi ehkä myös (sulamis)vesien valumista pois varsinaiselta greenialueelta.
    – kenties voisi myös lisätä eritasogreenejä, kallistuksia ja erilaisia lipunpaikkaspotteja jne. Ehkä nämäkin olisi omiaan edistämän ylimääräisen veden poistumista.
    – näin kallistukset saattaisi ehkä jossain määrin ehkäistä myös greenin jäätymistä..
    – greenien suunnittelussa on toki paljon muutakin huomioitavaa…

    Toisekseen muistelen että joskus aikoinaan Ruissalossa Auragolf’issa greenit kylvettiin joka vuosi uudelleen..olikohan kyseessä kylänurmikka niminen ruoho. Haittana oli se että greenit ”valmistuivat” keväällä hieman normaalia myöhemmin, mutta olivat sen jälkeen aivan ylivertaisen hyväkuntoisia koko kesän. Ainakin sen aikaisiin vertailukohteisiin nähden.
    – en tiedä olisiko tällainen jokakeväinen kylväminen mahdollista nykyään.

    lisäksi, jos olisi olemassa jonkinlainen puhalluskone jolla voisi greenin pinnalla käydä aina tarvittaessa puhaltamassa sulamista edistävää kevyttä tuhkakasvuturvehiekka- seosta, sataneen lumen tai jopa rännän tai jään päälle..Kevätauringon kanssa se sulattaa lunta/jäätä melko tehokkaasti.
    – huomioiden toki sen ettei sulamisvesiä saisi tietenkään jäädä greenin pinnalle jne.
    – koneen tulisi olla sellainen että sillä olisi helppo käydä kiertämässä kentän greenit talvisin aiha kun lunta on satanut. Eikä itse greenin pinnalla saisi tietenkään ajella.
    – tällaista konetta voisi nahdollisesti käyttää muussakin greenin hoidossa, lannotteiden levityksessä jne..

    Voisiko tällainen olla mahdollista tai olisiko siitä edes todellista hyötyä?

    Tai sitten vain ollaan tyytyväisiä ja hyväksytään ettei meillä voi harrastaa kaikkia lajeja ympärivuotisesti. Onhan se meille tuttua jo entuudestaan. Kesällä ongitaan veneestä ja talvella pilkitään jään päältä..hyvä niin.

    #1376400 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    kyllä grrinit kallistetaan lähestymisen suuntaan gloffare.

    #1376415 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Mukava nähdä, että aihe kiinnostaa ja herättää keskustelua. On hienoa, että myös pallokenttäpuoli panostaa hoitotekniikkaan. Tuo Vihervakka on jo kymmeniä vuosia sitten valikoitunut golfin käyttämien siirtonurmien kasvatuspaikaksi juuri kasvualustansa vuoksi, ja golfpuolen ihmiset opettivat ja vaativat meille kelvollisten laatujen kasvatusta.

    Eräs ero näyttää olevan, golfpuolella kukaan ei salaa käyttämiään nurmiseoksia keneltäkään, vaan kokemuksia vaihdetaan aina avoimesti. Tuon jutussa mainitun STERF:in perustivat pohjoismaiset golfliitot parikymmentä vuotta sitten, ja siellä on edustus golfpuolelta neuvoa antavassa ryhmässä ja hallituksessa.

    Useimmissa kenttäprojekteissa on suunnittelussa mukana kentänhoidollinen näkemys, eikä sitä kautta enää merkittäviä parannuksia ole saatavilla. Kuten tuolla todettiinkin, ei kenttää voi suunnitella pelkästään hoidollisisa näkökulmista, eikä ilmansuunnilla ole jäänmudostukseen juurikaan merkitystä. Jonkin verran kuntotumiseen, mutta esimerkiksi ympäröivällä puustolla on paljon suurempi merkitys.

    Hiekan tai muun tumman materiaalin levittäminen hangelle tai jään päälle onnistuu kyllä, ja niin tehdäänkin silloin, kun siitä on odotettavissa hyötyä.

    Se, että hyväksytään luonnon tuomat haasteet hyvine ja huonoine puolineen on selviö, mutta ei poista sitä että kaikki tehdään mikä on tehtävissä.

    On ymmärrettävää, että vaatimustaso ja odotukset ovat korkealla, kentänhoidolle osoitettavat resurssit täytyisi pitää suhteessa niihin. Luonnolle ei määräänsä enempää mahda, mutta hoitotöillä läpi kauden on merkitystä, samoin talvella tehtävillä duuneilla, ainakin joskus. Usein nähdään suunnitelmissa lause: ”Säästetään kentänhoidon kuluissa tinkimättä hoidon laadusta.” Yhtä usein sen merkitys jää tarkentamatta ja keinot yksilöimättä.

    #1376428 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Iso kiitos ja paljon respektiä nimim. ”Keeperille” kun on vuosien varrella jaksanyt tuoda meille (tai ainakin näin koen itse olevani) maallikoille ammattilaisen ymmärrystä kentänhoidosta jne. Tottakan on selvää että ammatti-ihmiset ovat aina alansa parhaita osaajia. Alalla kuin alalla.

    Onhan se tietysti hyväksyttävä että meidän leveysasteilla golf on selkeästi kesälla harjoitettava laji..monen muun luonnon edellytyksien pohjalta tapahtuvan harrastuksen ohella. Iloitaan siitä että meillä kesällä päivät ovat pitkiä mikä tarjoaa omat etunsa. Niin pelaamiseen kuin myös kentän hoidolle.

    Vielä reilu viikko niin päivät alkaa jälleen pitenemään. Valo voittaa pimeyden ja kevät sulattaa jään sekä greenit..

    #1376429 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Mitä tekään yrittämisestä tuedätte? Johtakaa ekana yritystä jolla on 50 tonnin liikevaihto ja tulkaa sitten puhumaan! Eiköhän kentähoitokin oo nyt vähässä huudossa kun raaka-aineet ja lannoitteet maksaa niin paljon. Kentän pitää säästää jostain ja vähentävät henkilökuntaa jolloin yhdeöle työläiselle jää enemmän työtä tehtävksi. Tutkimuksen mukaan matalapalkka töissä ollaan nykyään huonommassa jamassa kuin orjuuden aikaan joten vähän kunnioitusta ”duunareille”

    #1376499 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Hyvä juttu, nostetaan täälläkin esille!

    Alkutalven tilannekatsaus

    #1376503 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Ympäröivä puusto

    Tästä on omakohtaisia kokemuksia. Aikanaan olin eräällä golfkentällä töissä ja tehtäväkseni annettiin katsoa greenien ympäristön puita ja niiden aiheuttamia varjoja. Kenttä oli ollut silloin käytössä 10 vuotta, puusto oli siinä ajassa kasvanut valtavasti. Kiitos esim. greenien lannoituksen. Sitä männyt käyttivät tehokaasti hyväkseen ja vieläpä siinä greenin puolella oli melkoiset vuosikasvut. Varjostavan puuston poistamisen jälkeen jo seuraavana kesänä greenit olivat huippukasvussa kiitos saamansa auringonvalon. Sama koski myös väylien reunostoja kun puita poistettiin.

Esillä 25 viestiä, 426 - 450 (kaikkiaan 462)
Vastaa aiheeseen: Kentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa