Aihe: Kentänhoitoasiaa - Golfpiste.com

5.11.–12.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Kentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 466)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #185909 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kentänhoidolliset asiat pöllähtävät aina muiden ketjujen kylkiäisinä esille. Aloitetaan tulevan kauden kunniaksi kentänhoidolle oma ketju. Pitkä syksy vaarantaa talvehtimista lähinnä sitä kautta, että kasvun jatkuessa kasvien vararavinto vähenee koska valo ei riitä yhteyttämiseen ainakaan tarpeellisessa määrin. Riittävät lannoitukset hyvinkin myöhään syksyllä osaltaan lisäävät vararavinnon määrää ja vähentävät riskejä. Kasvien karaistuminen myös saattaa purkautua ja äkilliset kovat pakkaset tehdä tuhoja. Mikäli kenttä ei läpäise hyvin vettä, saattaa pitkä märkä jakso aloittaa jo altistumisen jääpoltteelle, kysehän on samasta hapettomasta tilasta joka teräsjään alla aiheuttaa tuhoja. Tautipaine ei kuluneena syksynä ole ollut erityisen kova, monet kentät ovat uusineet jo syksyn torjuntaruiskutuksen. Nyrkkisääntönä eteläsuomessa on ollut, että jos jääpeite (huomaa, että routa ja jääpeite ovat eri asia – routa on hyväksi) tulee ennen joulua, niin homma on selvä kuten hauki totesi lumihangessa maatessaan. Nyt plussaa on luvassa yli vuodenvaihteen, joten jääpoltteen riski pienenee päivä päivältä. Pitkä märkyys tietysti osaltaan syö tuota puskuria. Eli putterit pystyyn, että tammikuun puolivälissä tulisi pakkasjakso ennen lumisateita ja isompia suojasäitä ei kevättalvella olisi. Hauskaa Joulua ja tulevan pelikauden odotusta. Keeper & Crew

    #408911 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kiitokset selväkielisestä selvityksestä. Nyt vaan tuskanhiki otsalla Forecan ennusteita seuraamaan:)

    #408912 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Ei tauteja viheriöillä, syksyn kaksi tautiruiskutusta riittivät yllättävän hyvin. Ennen kasvun pysähtymistä yksi ruiskutus systeemisellä ja ennen pakkasjakson alkua kontaktisella aineella. Nyt kyttäillään että jos tulisi sopiva hetki vielä yhdelle ruiskutukselle, tällaiset sateet huuhtelevat pintavaikutteiset aineet aika tehokkaasti, eli pakkasjakson taitteeseen taas yritetään. Saattavat vuodenvaihteen totutut kemikaalit vaihtua fungisidien käyttöön.

    Jääpoltteen riski pienenee päivä päivältä. Taas kerran korostuu se, että sopiva=riittävä lannoitus myöhään syksyllä pitää kasvustot terveempinä ja voimakkaampina, näin pitkä sula jakso alkaa jo koetella vararavintoja. Toivotaan, että ’uutena’ juttuna esiin pöllähtänyt syyslannoituksen turhaksi julistaminen ei yleistyisi. Joulun teemaa mukaellen viisaat miehet tulivat itäisiltä mailta, kauempana lännessä on pitkät perinteet golfkentänhoidon saralla, mutta syksyt ja talvet kovin toisenlaisia. Suomalaiset tuppaavat unohtamaan oman ajattelun, kun asiat esitetään ulkomaan kielellä.

    #408913 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL

    Keeper kirjoitti: (27.12.2013 18:37:02)
    Ei tauteja viheriöillä, syksyn kaksi tautiruiskutusta riittivät yllättävän hyvin. Ennen kasvun pysähtymistä yksi ruiskutus systeemisellä ja ennen pakkasjakson alkua kontaktisella aineella. Nyt kyttäillään että jos tulisi sopiva hetki vielä yhdelle ruiskutukselle, tällaiset sateet huuhtelevat pintavaikutteiset aineet aika tehokkaasti, eli pakkasjakson taitteeseen taas yritetään. Saattavat vuodenvaihteen totutut kemikaalit vaihtua fungisidien käyttöön.

    Jääpoltteen riski pienenee päivä päivältä. Taas kerran korostuu se, että sopiva=riittävä lannoitus myöhään syksyllä pitää kasvustot terveempinä ja voimakkaampina, näin pitkä sula jakso alkaa jo koetella vararavintoja. Toivotaan, että ’uutena’ juttuna esiin pöllähtänyt syyslannoituksen turhaksi julistaminen ei yleistyisi. Joulun teemaa mukaellen viisaat miehet tulivat itäisiltä mailta, kauempana lännessä on pitkät perinteet golfkentänhoidon saralla, mutta syksyt ja talvet kovin toisenlaisia. Suomalaiset tuppaavat unohtamaan oman ajattelun, kun asiat esitetään ulkomaan kielellä.

    Että sä jaksat selittää…

    ja ISO kiitos siitä 🙂

    #408914 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    KL kirjoitti: (27.12.2013 21:59:38)

    Että sä jaksat selittää…

    ja ISO kiitos siitä 🙂

    Yks niitä harvoja kertoja, kun voin jäsen KL:n kanssa olla täysin samaa mieltä. 🙂
    Kiitokst Keeper hienoista postauksistasi, keep it coming!

    #408915 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Erinomainen avaus. Harvoin täällä näin asiapitoista ja selkokielistä tekstiä saa lukea. Lisää tätä herkkua vuodelle 2014.

    #408916 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Katseliko joku pätevä The Royal Trophy – kisaa? Mitähän varten siellä oli greenit ruskeat, kun muuten oli vehmaan vihreää? Kiinalainen juttu!

    #408917 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Johtaja XXL kirjoitti: (29.12.2013 14:21:51)
    Katseliko joku pätevä The Royal Trophy – kisaa? Mitähän varten siellä oli greenit ruskeat, kun muuten oli vehmaan vihreää? Kiinalainen juttu!

    Jos greeniruoho oli bermuudaa niin se tuppaa menemään ruskeaksi, kun lämpötila laskee tarpeeksi. Optimilämpötila sen kasvulle on yli 24 astetta ja sen alapuolelle kun mennään niin jossain vaiheessa sen väri muuttuu ruskeaksi. Tämän takia useilla kentillä tehdään ns. overseeding eli muutetaan talvea varten ruoholajike sellaiseksi, joka kestää kylmempääkin säätä.

    #408918 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    BayStream kirjoitti: (29.12.2013 14:45:40)
    Jos greeniruoho oli bermuudaa niin se tuppaa menemään ruskeaksi, kun lämpötila laskee tarpeeksi. Optimilämpötila sen kasvulle on yli 24 astetta ja sen alapuolelle kun mennään niin jossain vaiheessa sen väri muuttuu ruskeaksi. Tämän takia useilla kentillä tehdään ns. overseeding eli muutetaan talvea varten ruoholajike sellaiseksi, joka kestää kylmempääkin säätä.

    Kiitos tästä selvityksestä. Toden totta! Kyllähän siellä näytti olevan hyytävän kylmää, kun Olliekin oli kietonut kaulaansa paksun kaulaliinan viimeisenä päivänä. Varmaan alle +15!


    Keeper kirjoitti: (20.12.2013 13:13:02)

    Kasvien karaistuminen myös saattaa purkautua ja äkilliset kovat pakkaset tehdä tuhoja. Mikäli kenttä ei läpäise hyvin vettä, saattaa pitkä märkä jakso aloittaa jo altistumisen jääpoltteelle, kysehän on samasta hapettomasta tilasta joka teräsjään alla aiheuttaa tuhoja. Tautipaine ei kuluneena syksynä ole ollut erityisen kova, monet kentät ovat uusineet jo syksyn torjuntaruiskutuksen.

    Keeper & Crew

    Ilmeisen hankalilta näyttää nyt noi sääennustukset. Ensiviikon loppupuolellla olisi näillä näkymin etelässäkin jo ihan kunnon pakkasia. Huonona puolena varmaankin että ennen niitä ennustetaan aika paljon vettä monena päivänä. Foreca Hki 15 vrk

    Noihin nyt ei tietty kauheasti voi vielä luottaa.

    Rauski kirjoitti: (4.1.2014 14:33:32)
    Ilmeisen hankalilta näyttää nyt noi sääennustukset. Ensiviikon loppupuolellla olisi näillä näkymin etelässäkin jo ihan kunnon pakkasia. Huonona puolena varmaankin että ennen niitä ennustetaan aika paljon vettä monena päivänä. Foreca Hki 15 vrk

    Noihin nyt ei tietty kauheasti voi vielä luottaa.

    Toistaiseksi kaikki hyvin. En ole syksyn jälkeen ruiskuttanut uudelleen, eikä vielä taudit ole lähteneet liikkeelle. Ensi viikolla on tarkoitus tehdä ruiskutus, vaikka vastaava ennuste on ollut jo muutaman viikon voimassa – ensi viikon lopulla alkaa pakkasjakso.

    Paljon ratkaisee se, että tuleeko sopiva poutajakso ennen pakkasia. Koko päivän pitäisi olla poutaa ja suhteellisen tyyntä, ja jos seuraavanakaan yönä ei sataisi niin ennuste olisi hyvä.

    Tuli mieleen että onkos tämä talven viivästyminen pilannut teidän greenkeeppereiden lomasuunnitelmia? Nythän pitäisi olla kalenterin mukaan täysi talvi. Onko tähän aikaan vuodesta yleensä kentänhoitoon liittyviä toimenpiteitä?

    Varsinaisia ulkotöitä ei juurikaan tammi- ja helmikuulla tehdä. Jonkinmoinen miehitys kentällä yleensä on, käytännöistä riippuen. Kaikki ruiskutuksiin ja päätöksentekoon kykenevät ovat harvoin yhtä aikaa niin kaukana, etteivätkö lomilta voisi käydä hommia hoitamassakin. Ja silloin kun talvi on tällainen, niin eivät ole.

    Muuten tilanne etelän kentillä on semihyvä. Monet kentät saivat tehtyä ruiskutuksen ennen pakkasia, ja vaikka vähän vettä satoikin siinä välissä, niin luulen että teho riittää kevääseen asti – siis lumihometta vastaan.

    Seuraava riski on vesisade, joka sulattaa lumen jääksi. Etelässä on niin vähän lunta, että maa routaantuu kovaa vauhtia ja se on sinänsä hyvä, mutta ei sitten läpäise vettä yhtään. Jos kuukausikin menisi ilman vesisadetta, niin homma saattaisi olla kotona. Eurooppalainen Forecan käyttämä 10 vrk ennustaa lämpötiloja 10 pakkasasteen kahden puolen, ja amerikkalaiseen GFS-malliin perustuvakin väittää 15 vrk ennustejakson pysyvän pakkasella. Se tosin ei juuri viikkoa pidemmälle ymmärrä..

    Keeper kirjoitti: (4.1.2014 18:27:50)
    Toistaiseksi kaikki hyvin. En ole syksyn jälkeen ruiskuttanut uudelleen, eikä vielä taudit ole lähteneet liikkeelle.

    Keeperille jälleen kerran kiitokset hienoista kommenteista. Tämä kentänhoitoasia on aina ollut sellainen joka minua kiinnostaa kun on tärkeä ja siitä en mitään ymmärrä ja Keeperin kiihkottomat, ammatttaitoiset, huumorintajuisetkin kommentit ovat jo vuosia olleet palstan ehdottomia helmiä.

    Noh, nuoleskelut sikseen ja itse asiaan:

    Miten tautien ’liikkeelle lähtö’ pystytään havannoimaan? Ihan visualisestiko? Vai onko teillä joitain kemiallisia aineita joiden avulla taudit pystytään havainnoimaan, luokkaa ’värimuutokset’?

    Tuossa kuulin yhdeltä kaverilta, kun oli eräällä kentällä pelaamassa juuri ennen pakkasia viimeistä kertaa niin greeneillä oli tolkuttomat määrät korjaamattomia alastulojälkiä. Yrittivät korjata minkä ehtivät, vielä vettäkin koloissa. Ei varmaan kauhean hyvä asia kevään tullessa.

    Tässä vähän tietoa jäästä…

    Winter kill….

    Henkka kirjoitti: (14.1.2014 20:18:06)
    Miten tautien ’liikkeelle lähtö’ pystytään havannoimaan? Ihan visualisestiko? Vai onko teillä joitain kemiallisia aineita joiden avulla taudit pystytään havainnoimaan, luokkaa ’värimuutokset’?

    Visuaalisesti. Laboratorioon lähetetään joskus näytteitä, mutta torjuntaan täytyy yleensä ryhtyä jo ennen vastauksen saapumista.

    Hoitokaudella leikkaajilla ja reiänvaihtajilla on velvollisuus tarkkailla ensimmäisiä merkkejä. Ruskeansävyiset aurinkolasit auttavat havainnoinnissa, koska syksyllä Fusarium alkaa ikään kuin alta päin, eli pinnassa on vielä terveen näköistä. Sitten tulevat ruskeat laikut, jotka, jotka kyllä erottaa. Keväällä lumen alta paljastuessa, ja joskus myöhemmin syksylläkin, itiöemä näkyy pumpulina lehtien pinnassa.

    Lumihomeiden kanssa ei yleensä olla jäniksen selässä, vaikka varsinkin ensimmäinen ruiskutus pyritään tekemään heti alkavaan tautiin. Ongelmana on löytää sopiva hetki torjuntaruiskutukselle. Joskus sateisena syksynä olen käyttänyt rautasulfaattia, se joskus hidastaa lumihomeen etenemistä sen verran että ehtii löytää sopivan sateettoman raon varsinaiselle torjunnalle.

    Nopealla silmäyksellä tuohon Cobran linkkiin voisi todeta, että tuo julmettu kattaus syksyllä kylänurmikalle tai muillekkaan lajeille ei oikein innosta. Onnistuminen edellyttää, että talvi pakkasineen tulee suunilleen saman tien kattamisen jälkeen. Jääpoltteen ehkäisyyn harsot tai hiekat eivät auta.

    KL

    Keeper kirjoitti: (15.1.2014 7:58:49)

    Lumihomeiden kanssa ei yleensä olla jäniksen selässä, vaikka varsinkin ensimmäinen ruiskutus pyritään tekemään heti alkavaan tautiin. Ongelmana on löytää sopiva hetki torjuntaruiskutukselle. Joskus sateisena syksynä olen käyttänyt rautasulfaattia, se joskus hidastaa lumihomeen etenemistä sen verran että ehtii löytää sopivan sateettoman raon varsinaiselle torjunnalle.

    Onko sinulla tietoa millaiseen mekanismiin rautasulfaatin teho perustuu? Onko maaperän pH:lla vaikutusta rautasulfaatin tehoon lumihometta vastaan?

    MItä on se varsinainen torjunta-aine?

    KL kirjoitti: (15.1.2014 18:49:10)
    Onko sinulla tietoa millaiseen mekanismiin rautasulfaatin teho perustuu? Onko maaperän pH:lla vaikutusta rautasulfaatin tehoon lumihometta vastaan?

    MItä on se varsinainen torjunta-aine?

    Rautasulfaatin eli ferrosulfaatin vaikutus perustuu sen happamuuteen eli alhaiseen pH-lukuun. Tiukassa liuoksessa pH voi olla lähellä kolmea. Normiruiskutus vaikuttaa vain lehtien pintaan ja tietenkin imeytyy kasviin jonkin verran. Vaikutus on vain lyhytaikainen. En usko, että kasvualustan happamuus vaikuttaa tämän ruiskutuksen tehoon koska se kohdistuu oikeastaan vain kasviin.

    Myös sitkeämpiä tauteja voi yrittää torjua alentamalla kasvualustan pH:ta toistuvilla ruiskutuksilla ja suurilla määrillä. Ollaan joskus kokeiltu aika koviakin satseja. Mustatyveen vaikutus tulee kahta kautta – happamuus vaikuttaa suoraan taudinaiheuttajaan ja lisäksi kasvualustan mangaanin liukoisuus paranee alenevan pH:n kautta. Itse olen käyttänyt samaan aikaan mangaanosulfaattia.

    Systeemiset fungisidit eli sisävaikutteiset sienitautien torjunta-aineet vaikuttavat taudinaiheuttajiin solutasolla. Yleisin tehoaine taitaa olla propikonatsoli, joka estää soluseinien muodostumista. Strobiluurit estävät soluhengitystä. Kolmas vaikutustapa on solujen raaka-aineiden saannin estäminen.

    Kontaktisia torjunta-aineita käytetään kun kasvu on loppunut. Ne puhdistavat lehden pintaa ja suojaavat kasvin soluja taudinaiheuttajien tunkeutumiselta. Vaikka nämä imeytyvät jonkin verran, on niiden heikkoutena huuhtoutuminen rankoilla sateilla ja ruiskutus joudutaan uusimaan, kuten kuluneena syksynä ja talvena on käynyt. Jos pakkanen ja lumipeite ovat pysyviä, riittää teho yleensä kevääseen asti. Lumen sulaessa lumihomeet saattavat aktivoitua ärhäkästikin, vaikka siihen mennessä vaurioita ei olisikaan vielä tullut. Monilla kentillä on ruiskutukseen myös kevyttä kalustoa, jolla päästään torjuntaa tekemään pehmeissäkin olosuhteissa.

    Kyllä täytyy antaa iso respect Keeperille näistä viesteistä. Upeaa havaita kun joku osaa asiansa ja on todellista osaamista alastansa. Pidä ajan tasalla myös jatkossa.

    Ainoa mitä toivoisi, että kaikilla kentillä olevat terassiagronomit kuuntelisivat ja lukisivat näiden todellisten asiantunitijoiden mielipiteitä eikä nillittäisi kaikesta mahdollisesta kentänhoitoon liittyvästä.

    Timo Huvinen kirjoitti: (16.1.2014 9:01:58)

    Ainoa mitä toivoisi, että kaikilla kentillä olevat terassiagronomit kuuntelisivat ja lukisivat näiden todellisten asiantunitijoiden mielipiteitä eikä nillittäisi kaikesta mahdollisesta kentänhoitoon liittyvästä.

    Tykkää 😉

    Nyt kiinnostaa Waste Management – kisan kenttä Scotsdalessa, Arizona, U.S.A. Siellähän väylät ja raffit viheriötsevät ihanasti ja greenitkin melkein. Greenien väriin me syyn tiedämmekin, mutta mikä perhana vaivaa pelialueen ulkopuolista osaa. Ruoho on elottoman ruskeaa, suorastaan kulottunutta. Eikä ole eka kerta. Olen noteerannut saman aikaisempinakin vuosina. Onko pojat lätränneet sulfaattien kanssa vai mistä on kyse?

    Kyllä se niin vaan on, että kentänhoitajat ovat osaamattomia jauhosäkkejä joiden elämäntehtävänä on vain kiusata viattomia pelaajia, hiekoittamalla/rei’ittämällä/sulkemalla/hidastamalla/jne 🙂

    Toistuvasti olen keväisin eräälläkin kentällä ihmetellyt miten helvatassa voi olla mahdollista että joka paikassa ruoho viheriöi kybällä: omalla takapihalla, puistoissa ja jopa kentän väylillä. Mutta griineillä ei. Jotenkin luulisi, että ne nyt olisivat se ensimmäinen paikka johon vihreää saataisiin aikaiseksi…

    Kiinnostaisi tosiaan, millä Arizonassa on saatu aikaiseksi bunkkerienkin ympärille ruskea kaistale hyvin tarkkkarajaisesti. Kastelua rajaamalla tuo ei onnistune. Kentän reunustojen yleisöalueet
    ovat myös täysin ruskeita nurmikenttiä. Kysymyksessä on ehkä jokin kemiallinen käsittely mutta miksi nurmen pitää olla kuivan ruskean näköistä. Kestäisikin pinta tällaisena jotenkin paremmin tallomista.

    prikka kirjoitti: (3.2.2014 8:30:37)
    Kiinnostaisi tosiaan, millä Arizonassa on saatu aikaiseksi bunkkerienkin ympärille ruskea kaistale hyvin tarkkkarajaisesti. Kastelua rajaamalla tuo ei onnistune. Kentän reunustojen yleisöalueet
    ovat myös täysin ruskeita nurmikenttiä. Kysymyksessä on ehkä jokin kemiallinen käsittely mutta miksi nurmen pitää olla kuivan ruskean näköistä. Kestäisikin pinta tällaisena jotenkin paremmin tallomista.

    Tuo ruskea ruoho on Bermudaa. Se selviää hyvin kuumissa olosuhteissa mutta menee horrokseen kun maan lämpötila laskee 10 asteen tietämille.
    Vihreyttä saadaan kun kylvetään sekaan kylmemmän ilmaston ruohoa. Yleisesti käyttävät Englannin raiheinää (perennial ryegrass), joka sitten kuolee taas kesällä kuumuuteen samalla kun bermuda aloittaa kasvunsa.
    Osa noista vihreitä alueista on tietenkin saatettu tehdä siirtonurmella.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 466)
Vastaa aiheeseen: Kentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa