26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Hellekesän juttua

Etusivu Foorumit Välineet Hellekesän juttua

Esillä 19 viestiä, 26 - 44 (kaikkiaan 44)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Luulen että tuo 5-10m lyhennys 5 asteessa drivin mittaan tulee pallon ominaisuuksista.

    Pitää ottaa huomioon myös että keho on joko kohmeessa tai sitten on Michelin ukko fiilis liiasta vaatetuksesta ja normaali swingiä on turha hakea.

    PG

    TaylorMaden R&D johtajan mukaan pallo voi menettää muutaman kilometrin pallon lähtönopeudesta jolloin myös lyöntipituudet lyhenevät. Hänen mukaansa pallon optimaalinen lämpötila on 21-32 Celsiusastetta. Jos lämpötila laskee 4-5 asteeseen lyhenevät lyönnit noin 5-10 metriä.

    Luulen että tuo 5-10m lyhennys 5 asteessa drivin mittaan tulee pallon ominaisuuksista.

    Eiköhän juuri tuosta ole kysymys. Eli jos ennen lyöntiä pallo jäähdytetään 21-32 °C:sta 4-5 °C:een, lyönti lyhenee 5-10 metriä (ilman lämpötilassa ollessa 21-32 °C) ja vastaavasti lyönnin pituus kasvaa 5-10 m, jos 4-5 °C:ssa pelattaessa pallo lämmitetään ennen lyöntiä 21-32°C:een.

    PG

    Jake2

    Q8 kirjoitti: (7.7.2015 10:16:38)

    Rauski kirjoitti: (7.7.2015 0:32:44)
    Tässä aika hyvin selitetty

    Kunpa olisikin selitetty, mutta valitettavasti ei ole mitään konkreettista. Puhutaan vain paksummasta ilmasta viileällä jne..

    Valitettavasti faktaa on vaikea löytää. Tässä yksi esimerkki, jossa ensin todetaan että Iron Byron testeissä 10 F vaikuttaa 1.3 jaardia carry matkaan 109mph driverin nopeudella. Sitten perään todetaan että jos lämpötila nousee 70F > yli 100F, niin 120mph tour pelaaja voi saada 15 jaardin ptuusedun. Siis Iron Byron 109 mph carry kasvaisi 4 jaardia reilun 30 F lämpötilan nousilla, mistä tuo 15 tulee?

    Perusfaktat ovat

    – ilman tiheys on suoraan verrannollinen ilmanpaineeseen ja kääntäen verrannollinen ilman absoluuttiseen lämpötilaan:

    Roo = 0,350 p / (273,2 + t), [p] = hPa, [t ] = °C

    – ilman vastus on suoraan verrannollinen ilman tiheyteen ja pallon poikkipinta-alaan sekä pallon nopeuden neliöön suhteessa ilmaan:

    Fi = ½ C Roo A (v – w)^2, C = ilmanvastuskerroin, w = tuulen nopeus, (myötätuuli plus-merkkisenä, vastatuuli miinusmerkkisenä)

    – pallon takakierre aiheuttaa nostovoiman, jonka suunta on kohtisuorassa radan tangenttia vastaan. [Fn = k Roo n (v-w)].

    Artikkelin mukaan siis 30 °F (=17°C) lämpötilan nousu kasvattaa draivin pituutta vain 4 jaardia mailanpään nopeudella 109 mph, mutta peräti 15 jaardia mailanpään nopeudella 120 mph. Suurilla lähtönopeuksilla lämpötilan vaikutus lentoradan pituuteen on luonnollisesti suurempi kuin piellä nopeuksilla, mutta voiko ero olla näin suuri?

    Omat laskennalliset kokeiluni MathCadillä ja Exelillä eivät tue näin suurta eroa. Niissä lämpötilan noustessa 21 °C:sta 38 °C:een lyönnin pituuden kasvu mailanpään nopeudella 109 mph (pallon nopeudella 161,3 mph) on samaa luokkaa kuin Iron Byron testissä (3,2 m vs. 3,9 yrd), mutta 120 mph:n nopeudella (pallon nopeudella 177,6 mph) paljon pienempi (4,6 m vs. 15 yrd).

    Lyöntejä on monenlaisia. Laskelmieni perustaksi ja tarvittavien vastuskertoimien määrittämiseksi lainasin Trackmanilta tällaisen lyönnin:
    Trackman 110,5 mph
    joka 21°C lämpötilaan ja 1013 hPa (=760 Hgmm) ilmanpaineeseen sovitettuna näyttää MadCad- sovelluksessani tällaiselta:

    MathCad 110,5 mph
    http://s2.postimg.org/tcs9ca1bd/Pallonlento_max_carry_252_9_m_l_ht_nopeus_263_1_kmh.png%5B/img%5D%5B/url%5D

    Mailanpään nopeuden ollessa 109 mph, metrin sekunnissa puhaltava myötätuuli näyttää lisäävän lyönnin pituutta 4-5 m. Yhden millimetrin ero pallon halkaisijassa (d min = 42,67 mm) tekee noin 5 m eron lentomatkaan.

    21°C ilman lämpötilassa ja 980 hPa ilman paineessa ilman tiheys on sama kuin 38°C:ssa 1037 hPa:n paineessa. Golfpallo lentää molemmissa tapauksissa siis saman matkan, mikäli kaikki muut tekijät ovat samat.

    38 °C:ssa ja 980 hPa:ssa pallo lentää mallini mukaan mailanpään nopeudella 109 mph kuusi metriä ja mailanpään nopeudella 120 mph yhdeksän metriä pitemmälle, kuin 21 °C:ssa ja 1037 hPa:ssa, korj. 2.4.klo 13:10.

    Golflyönnin pituuden ja onnistumisen kannalta myös spinnin määrä on merkittävä. Liikaa sitä ei saa laittaa, ettei kävisi näin 😉
    Liikaa spinnia
    http://s2.postimg.org/57rjukh0p/Pallonlento_liikaa_spinnia.png%5B/img%5D%5B/url%5D

    Löin tänään varovasti arvioiden 800 metrisen draivin. Punainen lady lähti laiturilta parhaiten.

    KL1

    Eli jos ennen lyöntiä pallo jäähdytetään 21-32 °C:sta 4-5 °C:een, lyönti lyhenee 5-10 metriä (ilman lämpötilassa ollessa 21-32 °C) ja vastaavasti lyönnin pituus kasvaa 5-10 m, jos 4-5 °C:ssa pelattaessa pallo lämmitetään ennen lyöntiä 21-32°C:een.

    Yritin testata tuota kerran seuramme mestiksissä, kun oli tiedossa kylmä päivä. Lämmitin ennen kierrosta tusinan palloja ja pakkasin ne termokseen. Ajattelin hyötyä lämpimästä pallosta varsinkin pitkillä reikäväleillä. Totesin vaikutuksen kuitenkin täysin olemattomaksi, ts. en huomannut mitään eroa lämpimän ja kylmän pallon välillä, joten päätin jättää pallojen lämmittelemisen jatkossa toisten askareeksi.

    PG

    toverit
    Löin tänään varovasti arvioiden 800 metrisen draivin. Punainen lady lähti laiturilta parhaiten

    Varovasti arvioiden 200 m ilmassa ja 600 m jäätä pitkin liukuen? Eikä edes aprillia.

    Lasermittari ei ottanut kohdetta kun yritin, Google Maps arviotuna huono sanoa olisi pitänyt päästä vastakkaisesta suunnasta katsomaan tulos olisi voinut olla jopa negatiivinen. Joka tapauksessa rulli oli aivan järjetön myötätuuleen.

    Tutkin tarkoin PG:n tänään 1.4. klo 13.19 tallentamassa viestissä esitetyt laskelmat ja nyt ymmärrän teorian täysin. Ryhdyn heti soveltamaan käytännössä ja uskon mahtavaan pelitasoni parantumiseen säässä kuin säässä. Kiitos PG!

    PG

    Kiitos Ärjy. Pelitasosi nousee varmasti, mutta muista: ei liikaa spinniä 😉

    PG

    Eräänä hellekesänä sain osuman pallosta, joka oli draivattu n. 200 m päässä olevalta lyöntipaikalta vasta-aurinkoon. Pelaajalla ei ollut havaintoa, minne pallo lähti – ei fooria. Onneksi ei osunut päähän, vaan rintaan. Ei ottanut edes kipeää.

    Mikä mahtoi olla pallon nopeus osumahetkellä?

    Lyöjänä oli tavallinen klubituuppari, mailanpään nopeus ehkä 90 mph, smash factor korkeintaan 1,4 luokkaa => Pallon lähtönopeus 125 mph eli 56 m/s paikkeilla. Jos pallon lakikorkeus oli ’tavanomainen’ 30 m, kuten arvelen, niin pallolla oli eväät lentää ilmassa 200 m.

    Exel antaa pallon osumanopeudeksi 27 m/s – vajaa puolet lähtönopeudesta. Pallon liike-energia siis enää alle neljännes siitä, mitä se oli lähtönopeudella.

    Entä mikä olisi osumahetken nopeus ollut, jos pallon lähtönopeus olisi ollut 150 mph tai 180 mph? (Mailanpään nopeudella 120 mph ja 1,48 smash factorilla pallon lähtönopeus on178 mph).

    Jos lakikorkeus näissä lyönneissä olisi ollut niin ikään 30 m, niin edellisessä tapauksessa 27,5 m/s (lentomatka 235 m) ja jälkimmäisessä 28 m/s (lentomatka 275 m). Jälkimmäisessä tapauksessa pallon liike-energia olisi osumahetkellä enää vain 13% alkuperäisestä. Näin ainakin Exel kertoo, mutta joskus se valehtelee.

    Alla vielä kaksi graafia aiemmin esillä olleelle Trackmanin tapaukselle (mp:n nopeus 110,5 mph, pallon nopeus 163,7 mph = 73,1 m/s, lähtökulma 11,2°, lakikorkeus 96,6 ft = 29,4 m, lentomatka 276,6 yd = 253 m). Alempi kuvaaja esittää, miten pallon nopeus muuttuu ilmalennon aikana.
    golfpallon nopeus
    http://s2.postimg.org/e54gmk9ih/Golfpallon_lento.png%5B/img%5D%5B/url%5D

    PG

    Kesän helteitä odotellessa aloin ajankulukseni hutkia palloja erilaisissa olosuhteissa Exel-rangellani draiverilla ja PW:llä. Lämpötilan, ilmanpaineen, tuulen ja kaikkien muidenkin tutkimieni osatekijöiden vaikutus lyönnin pituuteen metreinä mitattuna on luonnollisesti suurempi draiverilla kuin PW:llä. Prosenteissa mitattuna erot ovat pienemmät, mutta eivät yleensä samat. Tuulen vaikutus kuitenkin molemmilla 2% luokkaa per 1m/s ja 10% luokkaa per 5m/s.
    Lyöntipituudet
    http://postimg.org/image/fbzlzz1np/
    Tutkin myös miten pallon massa vaikuttaa lyönnin pituuteen, mutta sitä en tuossa taulukossa esittänyt. Syy: pallon keventyessä smash factor kasvaa => pallon lähtönopeus kasvaa, jolloin se olisi eri, kuin kaikissa muissa lyönneissä => massan vaikutuksen tarkastelu ei sovi samaan taulukkoon. Kevyt pallo saa siis suuremman lähtönopeuden ja nousee nostovoiman takia korkeammalle radalle, mutta (sama) ilmanvastus aiheuttaa kevyemmälle pallolle suuremman hidastuvuuden. Lopputulos oli se, että kevyempi pallo lensi rangellani lyhemmän matkan, joskin ero ei ollut suuri (1g kevennys molemmilla mailoilla -0,3 m…-0,4 m, 2g kevennys -0,8 m … – 0,9 m). Massan keventymisellä on siis aika pieni vaikutus lentomatkaan.

    Putoamiskiihtyvyys on Suomessa n. 9,82 m/s^2 ja päiväntasaajalla merenpinnan tasossa 9,78 m/s^2. Kenian Mombasassa pallo lentää pienemmän putoamiskiihtyvyyden takia pitemmälle kuin Kuusamossa, mutta vain 0,2 m … 0,7 m pitemmälle. Mombasan 38 °C:ssa draivin pituus näyttäisi kuitenkin olevan (3,9 + 3,2 + 0,7) m eli n. 8 m pitempi kuin Kuusamon 4 °C:ssa. No, ei paljon sekään. Käytinkö huonoja rangepalloja?

    P.S. Kylmässä pallon lähtönopeudet jäävät tavallisesti alhaisemmiksi kuin lämpimässä, syynä kylmä pallo (ks. LDR-MOD Dolen viesti 21.3.2017, 10:37) & ’toppatakki’. Kaikki tekijät huomioon ottaen yli 30 °C lämpimimmissä olosuhteissa draivattu pallo lentänee yleensä paljon pitemmälle kuin 8m pitemmälle (kymmeniä metrejä pitemmälle?).

    Rautaista teoriaa PG. Yksi fakta – tai pikemminkin kolme – koskien pallon lentorataa. Tässä pätenee samat lainalaisuudet kuin tykinammukselle. Tykistössä palvelleen seniorikollegani mukaan jo kauan sitten kouluttajana ollut, sittemmin kenraaliksi noussut ja keskustapolitiikkonakin toiminut Aimo Pajunen oli teoriatunnilla opettanut kolme tärkeintä ammuksen lentorataan vaikuttavaa syytä: maan vetovoima, gravitaatiolaki ja painaa se tykinkuulakin jotain. PG, pitäisikö laskelmiasi jotenkin tarkistaa näillä tiedoilla?

    PG

    Aimo Pajunen oli teoriatunnilla opettanut kolme tärkeintä ammuksen lentorataan vaikuttavaa syytä: maan vetovoima, gravitaatiolaki ja painaa se tykinkuulakin jotain.

    Hehheh, taisi olla aimo huumormies tuo Pajunen. Mutta jos tosissaan oli, niin silloin hän osoitti olevansa todellinen visionääri valmistamalla oppilaitaan sotimiseen kuussa, vaikka (todennäköisesti tarkoitusperänsä salaten) puhuikin kuun vetovoiman sijaan maan vetovoimasta. Muista voimista ei kuussa tarvitse välittää.

    Yksi fakta – tai pikemminkin kolme – koskien pallon lentorataa. Tässä pätenee samat lainalaisuudet kuin tykinammukselle.

    Totta. Samat lainalaisuudet pätevät. Hieman yksinkertaistamalla ja rajoittumalla kaksiulotteiseen tapaukseen golfpallon lentoradan määrittää kolme voimaa: maan vetovoima – aina suoraan alaspäin, ilman vastus – aina radan tangentin suuntainen ja alakierteestä johtuva nostovoima – aina radan tangenttia vastaan kohtisuorassa. Maan vetovoima pysyy koko ajan samana, muut ovat sekä itseisarvoltaan että suunnaltaan koko ajan muuttuvia suureita.

    Tykin kuula ei taida pahemmin alakierrettä saada, joten nostovoima voitaneen sen osalta unohtaa. Sen sijaan golfpallon lentorataa nostovoima muokkaa merkittävästi. Lentoradan alkupuolella rata saattaa olla jopa ylöspäin kupera. Tällöin nostovoima on maan vetovoimaa suurempi.

    PG, pitäisikö laskelmiasi jotenkin tarkistaa näillä tiedoilla?

    Ei kai, mutta ehkä päinvastoin? Kuten edellisestä viestistäni ilmenee, maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys eli putoamiskiihtyvyys vaihtelee niin vähän, ettei sen muutoksista juurikaan tarvitse välittää. Jatkossa en siis niistä välitä.

    Rautaista teoriaa PG.

    En sanoisi näin. Noita kolmea voimaa voidaan hallita varsin yksinkertaisella teorialla. Käytännön kosketus asiaan on silti välttämätön. Joskus aiemmin olen kyllä tarkastellut näitä asioita hyvinkin teoreettisesti (differentiaaaliyhtälöryhmiä pyörittelemällä), mutta silloinkin konkreettisten tulosten saamiseksi on tarvittu kertoimia, jotka vain käytännön kokeilla voidaan selvittää.

    Lopuksi vielä käytännön kysymys: Mikä on pisin matka vaakasuoraan mitattuna, minkä kuun pinnalta lyöty golfpallo voi lentää kuussa lähtönopeudella on 73,1 m/s?

    PG

    Mikä on pisin matka vaakasuoraan mitattuna, minkä kuun pinnalta lyöty golfpallo voi lentää kuussa lähtönopeudella on 73,1 m/s?

    Pallon maksimikantama kuussa lähtönopeudella 73,1 m/s on 3294 m. Se saavutetaan 45° lähtökulmalla. Vain lähtönopeus ja lähtösuunta ovat oleelliset. Pallon massa, halkaisija, pyörimisnopeus ja -suunta saavat olla mitä tahansa. Yhtä pitkälle mennään, vaikka pallon sijaan matkaan lähtisi hanska, saapas tai isoäidin villahousut. Kaikilla rata on paraabeli, lakikorkeus on 823,6 m, tulokulma 45° ja lentoaika 63,7 s.

    Hähähähä :=D

    Tässä loistava esimerkki mitä olen sääntöjä uusiessani tarkoittanut säännön 2-3 viimeisellä virkkeellä.

    KL1

    Eikö coriolisvoima vaikuta Kuussa vai onko tuo mainittu lähtönopeus liian alhainen?

    PG

    Erittäin hyvä kysymys. En ottanut coriolisvoimaa huomioon. Kyllä Kuukin pyörii, joten eiköhän siellä coriolisvoimakin jossain määrin vaikuta, mutta todennäköisesti hyvin heikkona, onhan Kuun pyörimisnopeus vain 1 kierros per kuukausi. Kuun putoamiskiihtyvyys oli tiedossani 4 numeron tarkkuudella, joten käytin laskuissani samaa tarkkuutta. Arvelen, että coriolisvoiman vaikutus näkyisi vasta korkeintaan 5. merkitsevässä numerossa eli ei näkyisi tuloksessa 3294 m.

    Coriolisvoimahan selittää myös slaissitaipumuksen yleisyyden täällä pohjoisella pallonpuoliskolla.

    KL1

    Kuun putoamiskiihtyvyys oli tiedossani 4 numeron tarkkuudella, joten käytin laskuissani samaa tarkkuutta. Arvelen, että coriolisvoiman vaikutus näkyisi vasta korkeintaan 5. merkitsevässä numerossa eli ei näkyisi tuloksessa 3294 m.

    Hyväksytään 😉

Esillä 19 viestiä, 26 - 44 (kaikkiaan 44)
Vastaa aiheeseen: Hellekesän juttua

Etusivu Foorumit Välineet Hellekesän juttua