-
JulkaisijaArtikkelit
-
Määritelmässä on ’often a hollow’ eli usein ’hollow’. Sen ei tarvitse aina olla hollow.
Sanan ’hollow’ määritelmä WSOYpro -sanakirjasta:
I aº
1 ontto (tree)
2 kuopallaan oleva, painunut (cheek)
3 kumea (groan)
4 (kuv) tyhjä (hollow promises); sisällyksetön; petollinen (hollow words)
II adv (ark) täydellisesti, perin pohjin; beat a p. hollow voittaa perusteellisesti, lyödä täysin laudalta
III s
1 kolo; koverre; kuoppa, syvennys; hollow of the hand kämmen, koura; hollow of the knee polvitaive
2 onkalo; alanne, rotko
IV tr; hollow [out] kovertaa ontoksi
”Tällöin, jos bunkkerin rauna jatkuisi alempana olevan tasalta ylöspäin, bunkkerin reunalla ruoholla oleva pallo olisikin tarkempien mittausten mukaan bunkkerissa.”
Hmmmm… tuo tarkoittaisi siis sitä, että bunkkerin reuna määriteltäisiin sen hiekkaseinämän eikä ruohopeitteisen reunan mukaan. Tästä on kyllä löydettävissä aika hyvää logiikkaa. Tätä myös tukee juuri tuo, ettei bunkkerin raja jatku ylöspäin.
Lisäksi Dec 13/4 olisi näin ollen sisällöltään loogisempi, koska bunkkerin rajaksi katsottaisiin itse asiassa hiekan ’uloin’ pystysuora pinta.
Oikein hyvä ajatuskulku! Tähän voisin jopa yhtyä.
Edelleen kuitenkin askarruttaa tuo analogia Dec. 25-1b/24 kanssa. Minkähänlainen logiikka siinä on taustalla?
Määritelmän mukaan ruohopeitteinen alue ei ole koskaan bunkkeria. Siis tuo alaspäin menevä raja vaikuttaisi lähinnä alueisiin, jotka eivät ole ruohopeitteisiä. Ruohopeitteetön reuna on bunkkeria, mutta VP:n kovertamisesimerkissä (lippa päällä) ei tarvitse tarkkaan mitata linjaa ylöspäin sen selvittämiseksi, onko pallo bunkkerissa vai ei, jos ko. kohta lipan päällä ei ole ruohopeitteinen.
On tää vaikeeta…
Itse olen aina mieltänyt nuo määritelmien ylöspäin jatkumiset hiukan erilailla. En usko, että niissä on alunperinkään ollut tarkoitus puuttua outoihin maanpinnan muotoihin esteen rajalla, vaan enemmänkin oikeasti ’ylempänä’ oleviini tekijöihin.
Eli siis vaikkapa bunkkerin vieressä kasvava puu, jonka lehvistöä roikkuu bunkkerin yläpuolella, ei ole miltään osin bunkkerissa. Mutta sen sijaan vesiesteen puolelle ulottuvat lehvät ovat esteessä. Etelässä pelanneet tietänevät, että parin metrin korkuisten palmujen lehvät imevät palloja tusinoittain, joten on oikeasti oleellista määritellä sellaisten suhde esteisiin.
Jatketaanpa sitten pohdiskelua. Miksi vesiesteen raja jatkuu ylöspäin, mutta hiekkaesteen ei? Samoja puita voi olla kummankin päällä.
Vesiesteen raja jatkuu ylöspäin, koska vesiesteestä dropataan ulos esteestä, bunkkerista ei ’pääsääntöisesti’ dropata ulos esteestä. Eli vesiesteeseen ilmassa mennyt pallo leikkaa vesiesteen rajan tietyssä kohdassa, eli saadaan määritettyä droppauspaikka eli se kohta missä pallo viimeisen kerran leikkasi vesiesteen.
Paha mennä arvailemaan alkuperäisiä syitä, mutta näin kyllä tuntuu reiluimmalta. Jos pallo takertuu veden päällä olevaan näreeseen, niin saat dropin vesiestesäännön mukaan (ainakin sivuvesiesteessä on mukavampi niin). Jos taas ollaan bunkkerin päällä, niin ei tarvitse dropata bunkkeriin pelattavaa paikkaa hakiessa.
Luc: Ei tilapäisen vedenkään raja jatku ylöspäin, mutta siinäkin joudutaan usein määrittämään se kohta, jossa pallo viimeksi leikkasi veden rajan. En usko että tuo olisi se syy.
Bogisti: Jotenkin tuntuisi reilummalta, jos puuhun vesiesteen päälle jäänyt pallo EI olisi esteessä, pallohan olisi voinut lentää esteen yli ilman tuota puuta. Ja bunkkerista voi pelata, mutta vesiesteestä tulee yleensä rankku.
Ehkäpä säännön kehittäjät ovat aikanaan nimenomaan halunneet rangaista pelaajaa huonosta lyönnistä ja siksi laittaneet vesiesteen käsittämään myös esteen yllä olevat värkit. Mene ja tiedä.
Eikö kysymys ollut vesiesteestä eikä tilapäisestä vedestä? Vesieste ja tilapäinen vesi kaksi täysin eri asiaa, joita ei pidä sekoittaa keskenään.
Jos vesiesteessä oleva puu ei olisi estettä, niin joutuisit sieltä vapautumaan pelaamattoman paikan säännöllä. Koska esteeseen ei saa dropata, niin et välttämättä kahden mailan mitan sisältä löytäisi laillista droppipaikkaa, joten pitäisi mennä lipun linjassa taaksepäin. Ja se taas olisi heikennys sivuvesiestesäännön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tuolla logiikalla ajattelin, että nykyinen sääntö on reilumpi.
Kun nyt vaan kukaan ei alkaisi miettimään, että mitä jos se esteen rajalla oleva puu heiluu tuulessa, ja pallo on esteessä vain puolet ajasta …. 😉
Viittasin siihen aikaisempaan viestiisi vesiesteen rajasta ja poimin esimerkkinä tilapäisen veden rajan. Edellisen raja jatkuu ylöspäin, jälkimmäisen ei, mutta pallon joutuessa kumpaan tahansa katsotaan viimeisintä rajanylityskohtaa. Rajan jatkuminen ylöspäin siksi, että löytyisi rajanylityskohta, ei siis mielestäni ole mikään perustelu sille, että vesiesteen raja jatkuu ylöspäin.
Olipas sekava virke, tuskin itsekään ymmärsin…
Ainostaan siinä tapauksessa katsotaan tilapäisessä vedessä rajakohtaa, jos pallo katoaa tilapäiseen veteen. Kaikissa muissa tapauksissa etsitään lähin vapauttava paikka josta mitataan droppausalue. Eli edelleen painotan että ei sekoiteta kahta täysin eri asiaa keskenään.
Pallo katoaa tilapäiseen veteen. Pallo aiotaan dropata vesiesteestä vesiestesäännön mukaan. Molemmissa tapauksissa pitää määritellä rajan viimeinen ylityskohta. Eikö tuo ylityskohdan määritteleminen ole sama asia molempien tapausten osalta?
Mitenkäs repairin raja? Meneekö ylöspäin?
Repairin raja ei mene ylöspäin, mutta kaikki esim. puut puskat jne… kuuluvat siihen….
Ground Under Repair
“Ground under repair’’ is any part of the course so marked by order of the Committee or so declared by its authorized representative. It includes material piled for removal and a hole made by a greenkeeper, even if not so marked.
All ground and any grass, bush, tree or other growing thing within the ground under repair is part of the ground under repair. The margin of ground under repair extends vertically downward, but not upward. Stakes and lines defining ground under repair are in such ground. Such stakes are obstructions. A ball is in ground under repair when it lies in or any part of it touches the ground under repair.
Note 1: Grass cuttings and other material left on the course that have been abandoned and are not intended to be removed are not ground under repair unless so marked.
Vesiesteen rajan jatkuminen ylöspäin selityy mielestäni sillä, että lähes kaikissa vesiesteissä kasvaa vesikasveja ja myös siitä, että vedepinnan korkeus vaihtelee säistä riippuen. ’Papinkullin’ yläpää ei olisi vesiesteessä vaikka sen juuristo olisikin reilusti pinnan alla.
Muuten vesiesteestä saa aina pelata oli siellä vettä tai ei.
”..ja myös siitä, että vedepinnan korkeus vaihtelee säistä riippuen.”
Tarkoitatko sitä, että jos vesieste tulvii niin esteen rajojen sisäpuolella veden pinnalla kelluva pallo ei olisi vesiesteessä, jos esteen raja ei jatkuisi ylöspäin? Mielenkiintoinen ajatus…..
Sitäkin, pallo voi kellua esim. kaislamaton päällä, mutta suuri ongelma olisi tuon vaaditun riittävän näytön saaminen siitä, että menikö pallo vesiesteeseen vai ei. Lyöt pallosi kauaksi kaislikkoon, miten varmistut siitä, että pallo putosi veteen eikä jäänyt kaislikkon varaan roikkumaan. Onko kyseessä lost ball vaiko esteeseen kadonnut pallo.
Tuo on hyvä näkökulma. Todellakin jos pallo jäisi ruohojen sekaan se ei olisi välttämättä kadonnut esteeseen, jos esteen raja ei jatkuisi ylöspäin.
-
JulkaisijaArtikkelit