-
JulkaisijaArtikkelit
-
Määritelmän mukaan hiekkaesteen raja jatkuu pystysuoraan alaspäin. Jos bunkkeriin on muodostunut lippa, jonka päällä on ruohoa ja alla hiekan päällä tyhjää tilaa, niin onko pallo bunkkerissa, jos se on lipan alla? Muistelen, ettei se määritelmän perusteella olisi. Tällä on merkitystä, koska jos se ei ole bunkkerissa, saa pallon pudottaa yhdellä rankulla bunkkerin ulkopuolelle (lipan alla pallo lienee aina pelaamattomassa paikassa). Miten on?
Näin tuntumalta (kuten EKML aina vastaa) sanoisin että on bunkkerissa.
Alla oleva decision antanee osviittaa asialle, vaikka siinä puhutaan ’not grass-covered’ -tilanteesta.
13/4 Ball Completely Embedded in Lip of Bunker
Q. A player’s ball is completely embedded in the vertical lip of a bunker. The lip is not grass-covered, so it is part of the bunker. Is the ball considered to be lying through the green? If so, the player would be entitled to drop the ball behind the bunker if he declares it unplayable.
A. No. An embedded ball is considered to be lying in the part of the course where it entered the ground.
Tarkistamatta säännöistä edes määritelämää (näihän myös kaikki suomen sääntöasiantuntija tuntuvat tekevät 🙂 ihmettelen tässä ääneen.
Siis eikö bunkkeri tässä tilanteessa ole juuri tämä lipan alla oleva hiekka? Eli pallo on siis bunkkerissa. Jos pallo olisi jotenkin sitten tässä tapauksessa kiinnittynyt tähän lippaan, niin sitten se olisi tämän pystysuoruus määritelmän mukaan esteen ulkopuolella, koska este ei jatku ylöspäin?
Itse siis sääntökirjaa tavaamatta (tätä en toki tekisi jos tuomarina tilanteessa olisin 🙂 tulkitsisin, että pallo on esteessä ja sitä ei saa sieltä esteestä pelaamattoman paikan säännön mukaan ulos dropata.
Saa korjata 🙂
Tässähän koko kysymyksen juju onkin! Decision 13/4 puhuu nimenomaan hiekkaan hautautuneesta pallosta ja erikseen vielä sanoo, että kyseessä on bunkkerin osa (josta pallo esteeseen meni), eli pystysuora lippa.
Toisaalta esteen rajoilla pitää olla jokin merkitys. Huomatkaapa, että hiekkaesteen raja ei jatku ylöspäin, mutta vesiesteen raja jatkuu. Miksi? Kummankin raja kuitenkin on pystysuora. Mitä virkaa määritelmän tuolla osalla olisi, jos ei juuri tällaisessa tapauksessa?
Muistan vain joskus takavuosina nähneeni oikein piirretyn kuvan, jossa tätä asiaa valaistiin (Kuvitettu Sääntökirja?) ja siinä kuvassa pallo oli lipan alla eikä kuvatekstin mukaan bunkkerissa. Kuka muistaa tuon kuvan tai muuten osaa kertoa oikean ratkaisun? Näitä tilanteita on joskus tullut vastaan kentällä, kun sadevesi on uurtanut hiekkaa pois lipan alta oikein urakalla, joten ihan teoreettinen kysymys ei ole.
golf.fin EKML vastasi 2003:
Pallo bunkkerin lipan alla
Pallo menee bunkkerissa syvälle etureunan lipan alla olevaan koloon. Onko pallo bunkkerissa vai voidaanko tuomita pelaamattomaan paikkaa ja siten siirtää lipun linjassa pois bunkkerista?
Vastaus:
Pallon katsotaan olevan esteessä, vaikka tarkasti ottaen pallo ei olisikaan esteen rajojen sisäpuolella, koska pallo on mennyt lipan alle esteen kautta. Niinpä sääntöä 28 sovellettaessa pallo on joko pudotettava esteeseen tai sitten lyötävä sieltä, mistä pallo esteeseen lyötiin.
Erkki KM Leppävuori
Niin se kai sitten on, että pallo on esteessä. Kumman elävästi vain muistan nähneeni tuon kuvan jossakin, kun vain muistaisin missä.
Asiahan on niin, että säännötkin muutuvat silloin tällöin ja olisikohan ollut niin, että A. Teittinen sanoi kesällä, että tässä kohdassa on tullut sääntöviilausta menneisiin vuosiin, joten muistikuvasi voi olla oikea.
Kun pallo on hiekkaesteessä pelaamattomassa paikassa, säännön 28 mukaan yhdellä rangaistuslyönnillä pelaaja voi lyödä uuden pallon sieltä, mistä löi esteeseen tai pudottaa pallo lipun suunnassa taaksepäin ja esteeseen tai kahden mailanmitan päähän ja esteeseen.
Hiekkaesteessä olevan kiinteän haitan vaikutuksesta saa sääntöjen mukaan vapautua myös esteen ulkopuolelle ’lipun linjassa’ mutta yhdellä rangaistuslyönnillä (sääntö 24-2b(ii)b).
Tämä on suoraan säännöistä.
Miten tuo kirjoittamasi teksti mielestäsi vastasi alkuperäiseen kysymykseen? Joka oli siis onko pallo bunkkerissa, jos se on ruoholipan alla olevassa kolossa hiekan päällä, esteen rajan ulkopuolella.
Jos pallo on pelaamattomassa paikassa lipan alla, niin ei epäselvyyksiä pitäisi olla? Siis lippa ei ole kiinteä haitta. Eli pallo on bunkkerissa, koska pallo katsotaan olevan esteessä, vaikka se ei tarkasti olisikaan rajojen sisäpuolella. Minkä takia? koska pallo on mennyt lipan alle esteen kautta.
Niin, siis pelaamattomasta paikastahan ei välttämättä ole kyse, joskin useimmiten näin on, eikä se edes ollut asian ydin. Haen tässä sitä logiikkaa, miksi pallo on esteessä, jos esteen raja kulkee pystysuoraan alaspäin ja pallo on toisella puolella ko. rajaa kuin este.
Jostakin kumman syystä golfin sääntöjä vuosikymmenten (-satojen?) aikana tulkinneet lordit eivät ole mielestäni kyenneet säilyttämään selkeää johdonmukaisuutta tulkinnoissaan. Miksi pallo on hiekkaesteessä, jos se on mennyt esteen rajojen ulkopuolelle esteen kautta, kun taas pallo, joka on mennyt maata kaivavan eläimen koloon ja siellä out of bounds, on kentän rajojen ulkopuolella (Dec 25-1b/24) ?
Epäselvyyttä ei siis voi syntyä, niinkö….? Aina voi syntyä epäselvyyttä, jos joudutaan tulkitsemaan asioita. Mielestäni tähän asiaan ei löydy johdonmukaista Decisionia, ainakaan 13/4 ei juuri tuon 25-1b/24 valossa sitä ole. Sen puutteessa on kaiketi hyväksyttävä tuo Leppävuoren vastaus, eli että pallon katsotaan olevan esteessä, kun se on ruohopeitteisen lipan alla.
Pelkkää sääntökirjaa lukien pallo ei tuossa tapauksessa ole esteessä. Sekin on suoraan sääntökirjasta.
Jatkohämmennystä: pallo on mennyt bunkkerin kautta veden uurtamaan onkaloon, siis avoimeen railoon joka lähtee bunkkerista. Tässä tapauksessa pallo ei ole bunkkerissa vaan pelaamattomassa paikassa ja pallon saa dropata yhdellä rankulla railon viereen oli siinä ruohoa tai ei, tai lipun linjassa vaikka sen bunkkerin taakse. Tämä pitäisi olla oikea sääntötulkinta. Mitä eroa sillä pitäisi olla, onko onkalo katettu vai ei.
Minusta KL:n pallon on pelaamattomassa paikassa ja sen voi dropata kuten hän esitti.
Huom! minun mielestäni. Totuus asiassa olisi mukava tietää.
Jos ei sillä hetkellä pysty tulkitsemaan miten peliä jatketaan, niin tuomari paikalle, joka tulkitsee sääntöjä. Tai jos tuomaria ei saada paikalle, pelataan vaihtoehtoiset pallot eri tulkintojen mukaan ja ratkaistaan asia klubilla. Ja olipa sitten tuomarin tulkinta minkä tahansa täällä eteen tulleista on tuomarin päätös lopullinen, josta ei voi valittaa. Eli näillä ’tulkinnoilla’ on peliä pystyttävä pelamaan. Mielestäni kyseinen tapaus usein pelataan tulkinnalla että pallo on esteessä. Ja uskon että suurin osa tuomareistakin tulkitsevat asian näin.
______________
|
|
|
—–0—————————–
Jos tilanne on tällainen, niin määritelmän mukaanhan pallo on esteessä, koska ’osakin siitä koskettaa estettä’ ie. makaa hiekalla? Eikö?
Ei ole, koska hiekkaesteen raja kulkee pystysuoraan alaspäin. Ja estettä rajoittavat ruohopeitteiset reunat. Tässä on juuri ongelman ydin. Miksi määritelmässä on tuo pystysuora raja, jos sillä ei ole mitään merkitystä? Sitä minä tässä yritän ymmärtää.
Eihän pallo tuossa tilanteessa kosketa estettä, jos kerran se on tuon pystysuoran rajan ’ulkopuolella’. Määritelmän mukaan se hiekka, joka on samalla puolen rajaa kuin pallo piirtämässäsi kuviossa, ei kuulu esteeseen.
Eli vaihdetaan kysymystä: Millaisessa tilanteessa tuo määritelmän raja tulee kyseeseen? Toisin sanoen miksi tuollainen rajanveto on tehty, kun ei se kuitenkaan päde? Vai onko se tehty sellaista jokapäiväistä tilannetta varten, jossa pallo tunkeutuu tuonne lipan alle sen ruohopeitteisen lipan läpi? En oikein jaksa uskoa, joku muu tarkoitus tuolla määritelmällä täytyy olla.
Nimim. ’Hyväksynnän edellytys on asian ymmärtäminen’
Nyt sitä on sitten luettu sentään sääntökirjan määritelmää bunkkerille 🙂 Netissä kun ei ole tarjolla suomenkielistä, niin yritetään sitten ymmärtää tätä alkukielellä kirjoitettua.
Ymmärränkö minä sen määritelmän ihan täysin väärin, kun minä ymmärrän siitä asian niin, että bunkkeri on tämä hiekka-alue. Lisäksi siitä rajataan ulos tälläinen ruohoreunusteinen lippa tai alue jollainen voi siis olla vaikka keskellä bunkkeria. Eli siis minusta siinä ei ruohoreunus määritä bunkkerin rajaa (sen yhteydessähän puhutaan bordering joka tässä yhteydessä mielestäni kääntyy reunustaa), vaan bunkkerin määrittelee se hiekkaosuus.
Tämän ymmärtämäni asian johdosta olen edelleen sitä mieletä että se pallo siellä lipan alla on ilmiselvästi hiekka-alueella ja se mitä siellä pallon yläpuolella on loppujen lopuksi ihan toisarvoista sillä tämän saman bunkkerimääritelmän mukaan bunkkeri ei jatku ylöspäin.
Tosin ei tuo märitelmä ole tämän asian osalta kyllä todellakaan ihan selvä, selvemmäksi asian voisi tehdä, jos tuonne määritelmään lisättäisiin selkeästi rajan määritelmä, nykyisessä muodossaan selkeää bunkkerin rajan määritystä siinä ei ole.
Lue lisää: Rules of Golf (R&A)
liikkaa miettimällä tai olutta juomalla voi saada pään kipiäksi (vai voiko miettimällä? ei tiä ku ei ole uskaltanu kokeilla)… No kuitenkin hiekalla ollaan esteessä, soralla voidaan olla tiellä tai polulla, hake tuskin on tikkojen tekemää?? Mitähän vielä, mutta alkuperäiseen kysäriin. Ei se mikään pelaamaton paikka ole, palloa pelataan niinkun se makaa ja hups taaskaan ei tullu pää kipiäksi.. ilon kautta 🙂
Ei tuo bunkkerin määritelmä sinällään minusta epäselvä ole:
Grass-covered ground bordering or within a bunker including a stacked turf face (whether grass-covered or earthen), is not part of the bunker.
Siis ruohon päällystämä alue, joka rajaa tuon hiekka-alueen. Ei tässä vielä mitään epäselvää ole. Sen sijaan kieltämättä tulkinnan varaa jättää tuo jatko:
A wall or lip of the bunker not covered with grass is part of the bunker.
Eli jos tätä tulkitsee siten, että seinä voi olla vino myös sisäänpäin, niin silloin lipan alla oleva hiekka on osa bunkkeria.
Ja edelleen minua kiinnostaa, miksi bunkkerin raja kulkee pystysuorassa alaspäin, jos ei se kuitenkaan kulje….
Miksi ei ylöspäin?
Olisiko kyse juuri tällaisesta tilanteesta jossa tällainen ruohopäällysteinen lippa on sen hiekan yläpuolella.
Eli siis jos nyt tulkittaisiin niin, että se pallon on siellä lipan alla ollessaan on bunkkerissa. Pelaaja päättää lyödä sieltä palloa ja osuu mailallaan sitten tänne pallon yläpuolella olevaan lippaan taakseviennin yhteydessä. Siinähän maila osuisi esteeseen mikäli este myös jatkuisi ylöspäin ja pelaaja saisi näin rengaistuksen esteen pintaan osumisesta.
Nyt kun bunkkeri ei jatku ylöspäin osumisesta ei seuraa rangaiatusta, koska se lippa ei ole bunkkeria.
Kokeillaan onnea:
Varsinainen bunkkerin määritelmä on sääntöjen ko. kohdan I kappaleessa: A “bunker’’ is a hazard consisting of a prepared area of ground, often a hollow, from which turf or soil has been removed and replaced with sand or the like.
Muut kappaleet ovat tätä ’päämääritelmää’ lisääviä ja täydentäviä määritelmiä.
Tämän päämääritelmän mukaan lipan alla oleva hiekka on bunkkeria, koska se on ’a prepared area of ground, often a hollow, from which turf or soil has been removed and replaced with sand or the like’.
Seuraava kappale määritelmästä eli
’Grass-covered ground bordering or within a bunker including a stacked turf face (whether grass-covered or earthen), is not part of the bunker. A wall or lip of the bunker not covered with grass is part of the bunker’
määrittää, mitkä ’maanpäällisistä’ (ja muistakin) osista ovat/eivät ole bunkkeria. Sana ’ground’ lienee tarkoittaa maata ja maapohjaa ja tämä ei ’ylety’ lipan alle saakka?.
III määritelmäkappale määrittää pystyrajan. ’The margin of a bunker extends vertically downwards, but not
upwards. A ball is in a bunker when it lies in or any part of it
touches the bunker.’
Voisiko tämä pystyraja olla määritelty menevän vain alaspäin siksi, että muuten päämääritelmän (I kappale) mukaan lipan päällä oleva pallo olisi bunkkerin alueen päällä, mutta, koska raja on määritelty menevän poikkeuksellisesti vain alaspäin, ei lipan päällä oleva pallo olekaan bunkkerissa?
On tää vaikeeta…
Joo, ei ole helppoa.
Kirjoitat: ”Tämän päämääritelmän mukaan lipan alla oleva hiekka on bunkkeria, koska se on ’a prepared area of ground, often a hollow, from which turf or soil has been removed and replaced with sand or the like’.”
Minusta sana ’hollow’ tässä kuvaa kuoppaa tai syvennystä eikä niinkään onttoa, osittain kannellista tilaa. Siksi se ei suoraan vastaa esittämääni kysymykseen.
Sitten: ”Voisiko tämä pystyraja olla määritelty menevän vain alaspäin siksi, että muuten päämääritelmän (I kappale) mukaan lipan päällä oleva pallo olisi bunkkerin alueen päällä, mutta, koska raja on määritelty menevän poikkeuksellisesti vain alaspäin, ei lipan päällä oleva pallo olekaan bunkkerissa?”
Pallo ei ole bunkkerin rajojen sisäpuolella, jos se on ruohopeitteisellä alueella. Määritelmässä on lisäksi erikseen sanottu, että ’A wall or lip of the bunker not covered with grass is part of the bunker’. Toisin sanoen hiekkapeitteinen lippa on osa bunkkeria.
Ei kolahda vielä…
Lisäys:
Mielestäni englanninkielinen termi lip ei ole sama kuin lippa. ’Lip’ on bunkkerin reunaa, joka viistää bunkkeriin päin.
Lippa taas ei ole ’viistävää’ reunaa, vaan lähinnä onkaloa muistuttavan ’kaivannon katto’ tai uloke.
On tää vaikeeta…
Bunkkeri on englanninkielisen määritelmän mukaan alue, usein syvennys, jolta maa-aines on poistettu ja korvattu hiekalla.
Bunkkeri on siis tarkasti ottaen ko. tyhjennetty alue kokonaan, ei vain se osa, jonka hiekka peittää.
Syy siihen, miksi bunkkeria ei ole määritelty hiekan peittämäksi alueeksi, johtunee kahdesta syystä: 1) skotlantilaiset bunkkerit voivat olla niin syviä ja jyrkkäreunaisia, että niihin ei pääse kuin tikkaita myöten, jolloin hiekka ei pysy seinämillä vaan valuu alaspohjalle, ja 2) laakeissakin bunkkereissa, (joista hiekkaa voi helposti haravoida tai potkia varsinaisesta bunkkerista ulos) on tarkoituksenmukaista, että bunkkerin reuna pysyy paikallaan eikä siirry tuulen tai huolimattoman haravoinnin mukaan sinne tänne.
Bunkkereiden reunoja ei merkitä vesiesteiden tai outien tapaan paaluilla tai maalilla. Ei ole mitenkään epätavallista, että korkeareunaisissa bunkkereissa seinämät kovertuvat syystä tai toisesta ajan myötä ulospäin. Tällöin, jos bunkkerin rauna jatkuisi alempana olevan tasalta ylöspäin, bunkkerin reunalla ruoholla oleva pallo olisikin tarkempien mittausten mukaan bunkkerissa. Tästä syystä bunkkerin raja ei jatku ylöspäin.
Tästä saataisiinkin hyvä probleema aikaiseksi, jos tuo lipan alla oleva osa ei kuulukaan bunkkeriin: eli, taakseviennissä maila osuu tuon lipan alla olevaan hiekkaan. Jos tuo hiekka ei olisi osa bunkkeria, siitä ei tulisi myöskään penaltteja. Aika harvinainen, muttei mahdoton tilanne, varsinkin jos bunkkeri on hyvin syvä, mallia St. Andrews.
Sen sijaan siihen ruohopeitteeseen osumisesta ei missään olosuhteissa pidä tulla penaltteja, sehän ei kuulu esteeseen. Vaikea kyllä kuvitella, että taaksevienti pallon ollessa bunkkerissa (siis tuon lipan alapuolella) osuisi ruohoon, muttei hiekkaan.
-
JulkaisijaArtikkelit