”…Mentaalinen vahvuus, “voittopää”, psyykkiset taidot, henkinen kantti, jäiset hermot … Mitä nämä sanat merkitsevät sinulle? Ehkä mieleen tulee joku seuraamasi urheilija tai tunnistat itsesi?…”
Golflehden 2/2017 jutussa pohdin sitä, mitä henkinen vahvuus on. Onko se vain sitä, että paineen alla pystyy parhaimpaansa sen sijaan, että alisuoriutuu? Toisin sanoen kestääkö pää vai ei?
Inspiraatio lähti siitä, kun Tammisen Nooran kanssa päivittelimme toisillemme, kuinka usein joutuu ikäväkseen kuuntelemaan sitä, kuinka “suomalaisten pää ei kestä”. Ainakin jos on uskominen netin keskustelupalstoilla tai kahvipöydissä käytäviin analyyseihin siitä, miksi Suomeen ei jossain lajissa tullut mitaleita.
Käsittämättömiä ovat ne keskustelupalstoille tai uutisten kommentointi osioihin omia mielipiteitään laukovat, joilla ei ole omakohtaista kokemusta huippu-urheilusta tai jotka eivät laita itseään päivittäin 110-prosenttisesti likoon tavoitteiden saavuttamiseksi. Vieläpä, kun he eivät ole päävalmentajia, saati laita rahaa urheilijan sponsorointiin, voi vain ihmetellä, miksi jonkun pään kestäminen tai kestämättömyys kuuluu heille. Ne kovimmat kritisoijat ovat ehkä juuri niitä, joilla ei oma pää kestä.
“Henkisellä vahvuudella ei välttämättä voiteta mitaleja, mutta sen avulla voi olla häviämättä niitä”, on jotain, minkä allekirjoitan.
On selvää, että täydelliseksi hiotut taidot ja kunto voivat kärsiä paineen alla, jos ei ole oikeita työkaluja esimerkiksi haitallisen jännittämisen hallitsemiseksi. Mutta jotta ylipäätään on saanut itsensä tilanteeseen, jossa mitaleista kilpailee, on vaadittu paljon henkistä vahvuutta. Paljon pään kestävyyttä ja uhrauksia tapahtuu kulissien takana jokapäiväisessä harjoittelussa.
Sen sijaan, että mietitään miksi pää ei kestä, tässä vaihtelun vuoksi neljä kohtaa, jotka todistavat, että pää kestää:
- Psyykkiset taidot eivät tule äidinmaidosta. Ne ovat opeteltavissa. Jokainen, joka haluaa olla mentaalisesti vahva, voi sitä myös olla.
- Mentaalivalmennus ei ole vain niille, joilla on jo olemassa olevia ongelmia.
- Kun uskoo, että pää kestää, siitä tulee itseään toteuttava ennuste.
- Johdonmukainen harjoittelu ja hyvä valmistautuminen ennustavat parhaiten menestystä.
Lisätäkseni kohtaan neljä: on ollut kisastartteja, joihin olen päässyt valmistautumaan parhaalla mahdollisella tavalla ja on ollut niitä, joihin on joutunut lähtemään syystä tai toisesta puolikuntoisena. Jokainen varmaan arvaa, kummassa tuntee itsensä henkisesti vahvaksi, itsevarmaksi ja valmiiksi kohtaamaan kentän tarjoamat haasteet?
“Nyt kulkee hyvin, mutta saa nähdä kestääkö pää loppuun asti…”
Hassua on, että neljä vuotta Yhdysvalloissa viettäneenä en kertaakaan kuullut puhuttavan siitä, että jonkun pää ei olisi kestänyt. Siihen ei vedottu hävityn pelin jälkeen. Ennemminkin positiiviseen sävyyn toitotettiin, kuinka kaikki on mahdollista eikä rajoja ole, kun vain uskoo itseensä ja tekee kovasti töitä. Hyvin amerikkalaisista ja kliseistä, mutta toimii. Siellä ei laitettu esteistä menestymiselle.
Olisi hienoa, jos ei meilläkään. Etenkään omaa päätä ei tarvitsisi laittaa menestymisen tielle.
Nyt kyllä Sannan tarinointi meni päin peppua…. ihan varovaisesi sanottuna.
Voisitko Sanna ihan oikeasti lukea kolmannen kappaleen uudestaan ja todella toistaa sen jos olet edelleen samaa mieltä ?
Mistä moinen absurdi blogi johtuukaan, lienee ilmeiesti salaisuus.
Todellinen rimanalitus ammattilaiselta vaikkakin hienoa golfia pelaa. Häpeä !
”Hassua on, että neljä vuotta Yhdysvalloissa viettäneenä en kertaakaan kuullut puhuttavan siitä, että jonkun pää ei olisi kestänyt”
Riippuu kai sitten siitä, miten ”Pää ei kestänyt” käännetään – tai sitten Sanna ei katsonut edellistä Augusta Masteria, jossa Spieth hävisi kisan, kun ”pää ei kestänyt” par3 reiällä. Olisiko TV-kommentoijan pitänyt kannustaa Spiethiä tyyliin ”kerrassaan upeaa eikä sillä mitään väliä, vaikka 2 palloa menikin veteen ja hävisit kisan” vai olisiko TV-kommentaattorin pitänyt vain olla ihan mykkänä, koska hän ei ole ”joilla ei ole omakohtaista kokemusta huippu-urheilusta tai jotka eivät laita itseään päivittäin 110-prosenttisesti likoon tavoitteiden saavuttamiseksi. Vieläpä, kun he eivät ole päävalmentajia, saati laita rahaa urheilijan sponsorointii”