Kevyt jutustelu ihmisten kanssa kannattaa. Erityisen tärkeää kyky on toimittajille, sillä monesti hedelmällisten tarinoiden jäljille pääsee sattumalta jutustellessaan ihmisten kanssa. Suomalaisten todella pitäisi puhua enemmän, ainakin toimittajien. Otetaan pieni näyte keskustelusta, joka tapahtui majatalon aamiaisella Kapkaupungissa suuren seinäkartan ääressä.
”Upea kartta, mistä päin sinä olet?”
”Olen täältä, mistä sinä?”
”Suomesta.”
”Oho, oletko lomalla vai töissä?”
”Sekä että. Täällä Kapkaupungissa lomalla, mutta matkustan täältä Mossel Bayhin töihin. Tarkemmin Pinnacle Pontin golfkentälle.”
”Se onkin arkeologisesti mielenkiintoinen paikka. Erään teorian mukaan, jolle on löytynyt jo paljon todisteita, se on ihmiskunnan alkukoti.”
”Hassua! Lueskelin juuri Noel Hararin kirjaa Sapiens, sen mukaan ihmiset ovat kehittyneet monessa paikassa samanaikaisesti.”
”Aivan, nerokas kirja. Mutta siinä esitetään teoria, että ilmaston muuttumisen takia kaikki muut ihmispopulaatiot kuolivat, lukuun ottamatta Pinnacle Pointin luolissa selviytynyttä populaatiota, josta kaikki nykyiset ihmiset polveutuvat. Siitä syystä haastoin Pinnacle Pointin golfkentän oikeuteen.”
Luolia, joista on löytynyt ihmisasutuksen jäänteitä on 15. Muutama näkyy kuvassa tummentumina keskellä.
Tässä kohtaa huomasin viisastelleeni turhaan ja tulleeni yllätetyksi housut kintuissa. En kantanut siitä huolta, sillä syliini oli pudonnut mielenkiintoista tietoa paikasta, johon olin muutaman päivän päästä matkustamassa.
Selvisi, että keskustelukumppanini biologi Steve du Toit, golfari itsekin, todella haastoi kentän oikeuteen. Syynä oli se, että kenttä rakennettiin liian lähelle äkkijyrkkiä rantakallioita, joiden povessa on 15 mittaamattoman arvokasta luolaa, joista on löydetty runsaasti jäänteitä 164 000 vuoden takaisesta ihmisasutuksesta. Luolista on löytynyt muun muassa aseita ja tarvekaluja sekä viitteitä tulen ja punaisen okravärin käytöstä. Luolissa asuttiin 70 000 vuotta, ennen kuin ne täyttyivät hiekalla.
Luolat löydettiin parikymmentä vuotta sitten. Samoihin aikoihin niiden yläpuolelle, satumaisiin maisemiin alettiin pystyttää golfkenttää ja siihen kiinteästi liittyvää loma-asuntoresorttia.
Rakennettaessa rikottiin herkästi vaurioituvaa liuskekiveä. Luoliin, joissa koko ihmiskunnan alkukoti mahdollisesti sijaitsee, alkoi tihkua lannoitteiden rikastamaa kasteluvettä yläpuolelta.
Se sai levän ja sammaleen kasvamaan tuhansia vuosia vanhojen, ja luonnostaan kasvillisuudesta vapaiden luolien katosta. Niissä tutkimuksiaan tehneet arkkitehdit joutuivat jättämään työnsä kesken.
”Mutta me pääsimme sopimukseen, jonkinlaiseen, ja asiat ovat nyt paremmin”, du Toit sanoo.
Kahteen luolaan pääsee portaita pitkin, mutta pääosin niihin ei pääse sisälle lainkaan.
Samaa vakuuttaa muutaman päivän päästä oppaamme Richard, joka elävällä tyylillään ja paikoin vaikeaselkoisella murteellaan avaa vuosituhansia vanhojen luolien historiaa.
Oikeudenkäynnin pakottamana kastelutapoja muutetiin, veden käyttöä vähennettiin ja kriittisiin paikkoihin asennettiin maan alle muovinen matto, joka estää veden valumisen luoliin.
Golfkentästä tuli lopulta ainutlaatuisen upea. Se on mm. valittu golfmaana meritoituneen Etelä-Afrikan parhaaksi kentäksi kahtena peräkkäisenä vuonna. Luolien, luontonsa ja pitkin rantaviivaa kulkevan vaellusreitin ansiosta Pinnacle Pointin alue vetää puoleensa myös golfia harrastamattomia ihmisiä.
Kysymykset siitä, tiedettiinkö kenttää rakennettaessa, miten arvokkaita alla olevat luolat ovat, sivuutetaan herkästi. Sittemmin golfkenttä on kuitenkin kriitikoidenkin mielestä tehnyt voitavansa niiden säilyttämisen eteen.
On tietenkin itsestään selvää, ettei millään kentällä ole varaa tai oikeutta pilata ihmiskunnan historian kannalta ainutlaatuista argeologista paikkaa, eikä luontoa ylipäänsä.
Pinnacle Pointin kenttä on jo itsessään häkellyttävä pelikokemus, jolle alueen ainutlaatuinen menneisyys antaa harvinaislaatuisen lisäviehätyksen. Klubituupparille se voi olla armoton testi, sillä etenkin tiilyönnit ja par-kolmoset ovat hyvin haastavia. Kentästä ei tässä yhteydessä kuitenkaan liikaa kannata puhua, sulatellaan mieluummin 164 000 vuoden takaista historiaamme.
Otsikko on harhaanjohtava. Pitkään on luultu Itä-Afrikkaa ihmisen alkukodiksi. Länsi-Marokkolaisesta luolasta on löydetty 2017, luita, iältään ainakin 300000 vuotta. Ne ovat vanhimmat löydetyt Homo sapiens jäännökset. Luolasta löytyi myös, eläinten luita ja kivityökaluja.