Kuudella eri paikkakunnalla 31.1.-7.2. kiertänyt Aluekierros oli Golfliiton, SGKY:n sekä Suomen PGA:n yhteinen jalkautuminen golfseurojen ja –yhtiöiden aktiivien keskuuteen ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Epävirallinen luku kertoo, että keskustelutilasuuksiin osallistui reilut 200 henkilöä. Itse olin mukana Vantaan tapahtumassa, yhdessä muutamien Uudenmaan tj-kollegoiden kanssa.
Tilaisuuden aluksi Suomen Golfkenttien yhdistys sekä PGA pitivät omat lyhyet puheenvuoronsa. Sitten estradin otti haltuun liiton toiminnanjohtaja Petri Peltoniemi, joka avasi tapaamisen varsin mielenkiintoisella uutisella. Kauden 2015 jäsenkorttien rinnalle on tulossa Card Plus yrityksen toteuttama Lompakko-sovellus, eli jokaiselle Golfliiton jäsenelle tarjolla oleva mobiilijäsenkortti. Itse sovellus on muutaman vuoden ikäinen, mutta nyt siis tulossa golffareiden hyötykäyttöön. Mitä kaikkea sillä tehdäänkään, se avautunee lähiaikoina. Mutta kaikenlaista uutta se varmaan mahdollistaa verrattuna staattiseen muovikorttiin. Sovellus vaatii tietysti älypuhelimen, joten ihan kaikkia jäseniä se ei tule vielä 2015 tavoittamaan.
Aluekierroksen pääpaino oli kuitenkin liiton työlistalla oleva ”Strategia 2020” päivitys. Aihetta vauhditettiin katsauksella jäsentilastoihin, jotka vuoden 2007 jälkeen ovat kasvumielessä hiipuneet tasaisesti. Jos trendi jatkuu ja näillä näkymin ”lakipiste” olisi saavutettu 2013, menettäisimme n. 20 000 golffaria vuoteen 2020 mennessä. Iso kysymys siis kuuluu, mitä pitäisi tehdä, että tuo trendi ei toteutuisi. Golffareiden ikärakenne on yksi iso haaste: jäsenten keski-ikä on noin 45 vuotta, golfosakkaiden jopa 60 vuotta. Green cardin suorittajien keski-ikä on lohduttavasti sentään 35. Tutkimusten mukaan potentiaalia uusille lajiin tuleville on esitetty olevan runsaasti, mutta millä keinoin golf houkuttelee tulevaisuudessa?
Yhtenä reseptinä nytkin nousi keskusteluun Mikko Ilosen käyttö ”magneettina”. Mikko sai viime kaudella varsin paljon positiivista julkisuutta eri medioissa ja nousi varmasti viimeistään Vuoden Urheilija spekuloinnin kautta myös monen golfista tietämättömän penkkiurheilijan kautta kansalliseen tietoisuuteen – ja golf siinä sivussa. Mutta Mikko ei tule riittämään trendien, varsinkaan golfosakemarkkinan, kääntämiseen. Siihen tarvitaan uusia rohkeita avauksia juuri golfyhteisöiltä. Kovasti uskotaan, että kenttien profilointi on se ”juttu”, mutta ei sillä rintamalla ole kuitenkaan mahdottomasti vielä tapahtunut.
Hieman toki hymyilytti, että mm. Facebookissa levisi juuri ko. päivänä hiihtokeskusten #kotirinne –kampanja, jonka yhtenä julkkiskasvona on juuri ”meidän Mikko”. Ihan hieno juttu ja idea, ja voisipa vaikka suoraan kopioida ensi kesäksi golfkentille. ”Vie kaveri rinteeseen” -kampanja voisi olla ”Tuo kaveri golfkentälle”. Meitä on se n. 140 000 jäsentä. Jos jokainen haastaisi yhden kaverin, joka vielä ei pelaa, edes rangelle kokeilemaan, voisi jollain todennäköisyydellä golfkärpänen päästä puraisemaan entistä useampaa. Ja vielä jos golfyhteisöt olisivat peesaamassa esim. tarjoamalla johonkin hiljaiseen aikaan range-pallot ilmaiseksi. Ei pitäisi olla keneltäkään pois. Myös Golfliitossa tiedetään omakohtaisesti ja tutkimustenkin valossa, että kaverin kanssa golfiin tutustumisessa on matalin kynnys.
Tilaisuudessa Petri näytti FGMA:n ja SGKY:n yhteisessä syysseminaarissa esitellyn golfin trendejä Euroopassa käsittelevän videon. Sen mukaan tulevat golfin mahdollisuudet ovat ennen kaikkea yhteisöllisyys, joustavuus, perheet ja hauskuus (englanniksi ”Friendship, Flexibility, Family, Fun”). Videon löydät linkistä www.thefutureofgolf.eu . Kannattaa katsoa video koneelta, jossa ääni kuuluu hyvin, koska sinänsä havainnollisen graafisen esityksen tukena oleellista on englanninkielinen selostus.
Yhteisöllisyys on varmasti jokaisen seuran ja golfyhteisön haaste. Ajankäyttö golfklubilla on muuttunut ja tuntuu, että vapaaehtoistyö ja yhteiset tapahtumat ovat kärsineet ison inflaation. Miten saada omat jäsenet pysymään aktiivisina? Miten saada uudet jäsenet ”sisään” seuran tapahtumiin? Ihan peruskysymyksiä, joihin jokaisen seuran pitäisi luoda omat ratkaisunsa ja mallinsa.
Joustavuuden lisääminen voisi tarkoittaa esim. golfyhteisön tulonmuodostuksen muuttumista monipuolisemmaksi. Onhan senkin suhteen esitetty ajatusta, että esim. kiinteiden vastikkeiden sijaan olisi erialaisia kategorioita myös niiden suhteen (mm. pelikierrosten suhteen). Tosin on heti huomattava, että yhtiöjärjestykset ovat usein tiellä innovatiivisille ajatuksille jalostaa pelioikeuksista erilaisia variaatioita. Jäsenyyksien suhteen voi olla enemmän liikkumavaraa, mutta silläkin puolella on huomioitava yhdistyslain rajoitteet. Profilointi tässä mielessä täytyykin tehdä ennen kaikkea palveluja erilaistamalla ja innovoimalla.
Esille nousi myös esim. pelaaminen eri tiipaikoilta. Amerikassa on PGA promonnut paljonkin ”Tee it Forward” konseptia, kannustaen pelaajan pelaavan lyhyenpää kenttää. Sen ideana on pelata omaan lyöntipituuteen ja taitotasoon nähden oikealta tiiltä ja siten päästä lähemmäksi par-tuloksia – ja lisätä birkkuputeista nauttimista. Itsepintaisesti keltaiselta palaamalla (koskee siis eniten miehiä) ei synny kuin turhatumista ja haasteita pelinopeuksien suhteen. Siirtyminen numeroituihin tii-merkkeihin värien sijaan on perusresepti, johon yhä useampi klubi on siirtymässä – hyvä niin.
Perheiden ja naisten saaminen nousi myös esille. Naisten pelaamisen kohdalla reseptinä voisi toimia uudet hauskat ja aikaa säästävät pelimuodot, peliseuran löytämistä helpottavat mallit, matala kynnys mennä pron oppiin ja vaikkapa naisille paremmin suunnattu tarjonta pro shopeissa. Joissain tutkimuksissa on myös todettu, että naisille tärkein asia golfklubeilla on wc-tilojen siisteys. Eli nekin kannattanee laittaa kotiklubilla kuntoon…
Mutta voiko tähän totiseen ja säännöiltään armottomaan peliin löytää mitään uutta, joka lisäisi hauskuutta? Varmasti voi. Ilosen Mikko julkisti tuossa viikko sitten, että esim. pukeutumisetiketistä voisi joustaa lisää, ja varmaan sen suhteen on vieläkin varaa höllentää. Minusta oleellinen hauskuuden tappaja on ehdoton sääntöjen noudattaminen silloin kun pelaa muuta kuin tasoitus- tai kilpailukierrosta. Miksi ihmeessä silloin pitää itseltään, saati pelikavereilta, vaatia kaikkien sääntöjen noudattamista? Paljon tärkeämpää on joustava ja kentän mukaan aikataulussa pelaaminen, ja hauskan pitäminen.
Pohjustusten jälkeen käytettiin tauon jälkeinen aika yhteiseen ideointiin ja keskusteluun. Materiaali jäi järjestäjien käyttöön yhteenvetoa varten.
Lopuksi nostan kuitenkin yhden ”kissan pöydälle”. Kun Golfliiton toiminnanjohtaja itse esittää kysymyksen, ”olisiko nykyisestä green card käytännöstä luovuttava?”, kertoo se myös Golfliiton uudesta, kyseenalaistavasta ilmapiiristä. Voisimmeko siis ajatella, että myös Suomessa me lähtisimme linjalle, jossa green card ei ole kynnys lajin aloittamiseen, vaan kentälle pääsisi jokaisen klubin itse määrittelemin kriteerein (toki näin on nytkin, mutta kollektiivinen ajatus on edelleen, että vähintään kortti on oltava). Green card voisi olla näyttö siitä, että on käynyt kurssin, ei muuta. Paineita voisi tulla myös golf-proille, koska se testistä perityt eurot pitäisi hankkia muulla tavalla. Oleellista olisikin, että golfin aloittelijoille syntyisi halua oppia lisää ja käyttää pron palveluita myös alkeiskurssien jälkeen. Nyt on aika usein tilanne, että mennään kurssille, ja jos kortin saa, sitten pelataan, koetaan lajin vaikeus konkreettisesti kentällä. Sitten tehdään iso valinta, jatkaako vai ei? Turhan moni päätyy jälkimmäiseen kaikessa hiljaisuudessa…
Seminaarin lopuksi porukka jaettiin kahteen ryhmään, junnutoiminnan kehittämiseen sekä uuden ”Pelaaja ensin” nettityökalun esittelyyn. Se on tanskalainen tuote, jonka Golfliitto on kääntänyt suomeksi. Vastaavia järjestelmiä pelaajapalautteen keruuseen on toki jo käytössä muitakin. Golffareiden mielipiteille on siis kysyntää ja työkalut siihen olemassa.
Golfliiton strategiaankin pääsee jokainen jäsen vaikuttamaan aivan lähiaikoina, kun liitto lähestyy jäseniään internetissä tehtävän kyselytutkimuksen kautta. Ole valmis vastaamaan ja nosta omat ideasi esiin Suomi-golfin hyväksi. Nyt on oikeasti hyvä aika muokata tämän lajin käytäntöjä ja toimintatapoja. Veikkaanpa, että tähänkin blogiin tulee jokunen hyvä ehdotus kommentin muodossa.
Noista tee-merkeistä ja väylien pituuksista. Määritelkää siellä että PAR 5 voi olla maksimissa 300 metriä, PAR 4 200 metriä ja PAR 3 100 metriä. Kyllä alkaa iloa olemaan ja tuloksia syntymään. Vai mitäköhän tekee SLOPE järjestelmä tai kykyinen tasoitusjärjestelmä, ilmeisesti muuta kuin helpottaa. Kokonaisuus kuva pitäisi nähdä. Vai osakas/jäsen on se, jonka pitäisi golffi nostaa ylös – no nehän voivat talviakaan töiden jölkeen alkaa promotoimaan golfia, talkootyöllä ja omalla kustannuksella. Saa siinä sitten palkolliset huvitella ja palautua kesästä ?
Peltoniemen kissasta kysymys. Mikä oli Suomen PGAn kanta oman jäsenistönsä kenties merkittävimmälle tulonlähteelle ?
Ei tainnut tulla mitään uusia lääkkeitä taaskaan lliiton tai ammattilaisten taholta. Mukavahan noita ”tilaisuuksia” on pidellä, milloin missäkin puolella maata. Matkailu avartaa ! Mitäs sitä hyvää muutamaan, menee vielä huonommaksi jos mahdollista !! Olisko vihdoikin aika laittaa palettia uusikai resursseista alkaen ihan ekaksi. !! muuten ei tule koskaan mitään parannuksia, jos samat naamat pyörittää palettia.
”Kauden 2015 jäsenkorttien rinnalle on tulossa Card Plus yrityksen toteuttama Lompakko-sovellus, eli jokaiselle Golfliiton jäsenelle tarjolla oleva mobiilijäsenkortti. ” Jaahas, taas uusi appi, mielenkiinnolla odotan mitä mahtavuuksia tällä saa aikaiseksi. Etenkin mitä lisäarvoa saadaan sillä että se on kännykässä. Olen kyllä ihmetellyt, miksei sitä älyä voisi laittaa vähän siihen jäsenkorttiinkin, kun sellainen kuitenkin jokaiselle lähetetään.
Golfliitto teki aikanaan todellisen mokan golfkentille ja sitä kautta koko lajille, kun kuvitteli ns. vapaan jäsenyyden kasvattavan lajin pilviin. Toisin kävi, nyt kärvistellään. Eivät nämä tilaisuudet tuo mitään uutta kehitykseen. Vuosi sitten olin paikalla vastaavassa tilaisuudessa ja se oli turhaa hyrinää. Suomalainen golf pitää organisoida uudelleen. Nykyisen liiton johto ei kelpaan edes sen suunnitteluun. Liittovaltuuston tehtävä on käynnistää muutos. Tarvitaan uutta osaamista ja sen on luotava Suomen Golfkenttien Yhdistyksen pohjalle, koska golfyhtiöt ovat kehittämisen perusta.
Herää Jussi Aaltonen unestasi ! SGKY on PIENI muutaman yhtiön kuppikunta. Ei siellä ole kovinkaan montaa merkittävää kenttäyhtiötä edes mukana. PGA on PIENI muutaman pron etuja ajava porukka. SGL on tyypillinen suomalainen liitto. Kusessa ollaan.
Kusessa ollaan – se totta – SGL on tyypillinen liitto. Siksi tarvitaan totaalista muutosta. Minun herättely ei ketään pelasta, mutta ei myöskään Sinun.
Nykyinen pelaajakato on tyrehdytettävä ja uusia pelaajia on saatava lisää, mitä enemmän, sen parempi. Markun blogissa on paljon mielestäni oikeita antimia, toki kaikki jo aiemmin monessakin yhteydessä esitettyjä. Nyt vaan tarvittaisiin pääkokki, joka keittäisi sopan kokoon. Tällaiseen konkreettiseen lajinedistämiseen pitäisi liiton (kasvu)strategian perustua! Golf on tuotteena aidosti fantastinen, on vain omaa surkeutta ja omaan napaan tuijottamista, jos lajia ei saada kasvuun! Se taho, jolla olisi varat tämä tehdä, on Golfliitto. Samaa mieltä olen siitä, että muutos on lähdettävä ”omistajilta”, eli liittovaltuustosta. Syytä lienee hyväksyä, että muutamaan vuoteen ei kukaan osta golfosakkeita. Ei ole poppakonstia, jolla tämä muutetaan äkkiä. Kysyntä lisää kentille mahdollisuuksia saada kassavirtaa muiltakin kuin osakkailta. SGKY ei nykystrategiallaan pysty tekemään kuin hallaa lajille.
Eikä tässä mielestäni olla kusessa – vielä. Kelkka on käännettävissä, kunhan toimitaan nyt, eikä huomenna. Puheet vähemmälle ja tekemään.
Tuo ”Tee Forward” kuulostaa kyllä aika hölmöltä. Periaatteessa on hyvä idea, että kenttä pelataan joskus vaihtelun vuoksi lyhyempänä. Mutta jos pelaaja on tasoltaan heikko ja lyönnit lyhyitä, niin ei kai hän voi saada tyydytystä siitä että räätälöidään hänelle 200-metrinen par 5 ja siellä pääse lähes aina puttaamaan birdietä. Olen itse lyhytlyöntinen ja parhaimmalta tuntuu kun joskus pääsee pelaamaa pariin tai jopa bogiin. Ei pelimies nauti tuollaisista teennäisistä tasoituksista.
”Tee it forward” tarkoittaa pelaamista sellaiselta teeltä, josta oman avauslyönnin jälkeen on suurempi todennäköisyys päästä esim. par 4 väylällä kahdella lyönnillä griinille ja vastaavasti par 5:lla kolmella. Nuo ensikommentit mitoista olivat lähinnä provokatiivisia. Tätä koko konseptia voi ensi kesänä kokeilla haastamalla vaikka itsensä ja katsoa pääseekö pelaamaan esim. punaiselta omaan slopen antamaan pariin. Jos et pysty, voit pohtia asiaa ehkä uudestaan. Slope ottaa kuitenkin kentän lyhyyden huomioon, eli ei tässäkään vaihtoehdossa saa kohtuutonta etua. Esim. joissain maissa kilpajunnujakin jarrutellaan niin pitkään lyhyemmällä kentällä, ennen kuin alkavat nakuttaa sen pituuden parin pintaan tai jopa alle!
Taas kaikennäköistä sanahelinää. Kaikki vaan halvalla, ilman mitään cardeja, pelaamaan. Kentät kunnallisiksi ja kommunisteille vielä 5 e alennus.
Amatööri tuossa jo kyseenalaisti PGA:n kannan Peltoniemen kissaan. Minusta tuosta on aika lyhyt matka siihen keskusteluun tarvitseeko kaikkien golfarien olla rekisteröityjä liiton jäseniä. Siinä vaiheessa se kissa ei kelvanne enää Peltoniemelle itselleenkään…
Se on juuri noin miten M. I esittää tuossa, vielä täsmennettynä. Sitten kun vielä jokainen saa sen itse valita, niin mikäs siinä. Sen ku pelataan. Tuota junnuosiota en oikein ymmärrä, junnut toki kehittyvät kaikilla osa-alueilla, soisin niin tapahtuvan. Siis jos opit lyhyellä kentällä lyömään pitkää draivia ja lyhyt rauta perään. Mitä sitten tapahtuu kun tarvitaankin pidempää rautaa greenille?
Mitä mieltä on supervoittaja Kadenius? Joko hän on pistänyt mailat myyntiin! Kyllä mahtaa suku olla ylpeä tästä poikkeuksellisesta lahjakkuudesta, voittaa voittamistaan. Ei kai hän enää kehtaa näyttää naamaansa golfkentillä! Sairaalloista pätemistä kun ei ole elämässä muuten menestynyt. Mitä mieltäolet, Ignatius, tästä saisit hyvän blogin!
Empä usko, että Suomessa on montakaan kenttää, mihin vaaditaan minkäänlaista green kaarttia tai tai minkäänlaista jäsenkorttia päästäkseen pelaamaan omalla osakkeellaan. Tallainen vaatimus saattaa olla jopa lainvastainen, varsinkaan jos ei vaatimusta ole yhtiöjärjestyksessä.