Golfalalla keskustellaan vilkkaasti jo olemassaolevien ja tulevien kenttien rahoitusmalleista.Golflehden ja Golf Digestin ensimmäisessä yhteisessä numerossa (5.2) on iso artikkeli aiheesta golfosakkeiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Artikkelia varten keräämme mielipiteitä myös Golfpisteen lukijoilta ja kenttien toimitusjohtajilta.
SGKY:n ja FGMA:n yhteisessä syysseminaarissa keskusteltiin laajasti aiheesta rappeutuuko golfosakeyhtiöiden vastikkeista saama maksupohja golfarien ikääntymisen myötä. Kissan on nostanut pöydälle etenkin SGKY:n toiminnanjohtaja Lassi Kiviniemi, joka on ennakoinut monien kenttien talouden joutuvan lujille vuoden 2018 tienoilla.
Kiviniemen analyysin mukaan yhä enenevaä määrä osakkeista jää vailla aktiivista käyttäjää pelaajien ikääntyessä. Golfosakkeiden kysyntä on ollut taloudellisesti vaikeiden aikojen vuoksi lähes olematonta jo usean vuoden ajan.
Tulevassa artikkelissa pureudumme siihen, mikä on kokonaisvaltaisesti tilanne kentillä sekä naapurimaissamme ja mihin suuntaan ruoria kääntämällä Suomi-golf seilaisi kohden parempia aikoja.
Ensimmäinen suomalainen golfosakentttä Sarfvik Golf avattiin vuonna 1984. Saman vuosikymmenen loppupuoliskolla koettiin ensimmäinen varsinainen osakenttien rakennusboomi. Osakkeen omistaminen takasi pääsyn viheriöille, suurelle joukolle kenttien rakentajista ja ostajille golfosake oli myös sijoitus.
90-luvun alun lama taittoi hetkeksi kasvun, parempia aikoja golfosakkeita myyvien kannalta koettiin vielä 2000-luvun alkupuoliskolla. Lyhyen ajan sisällä (2003-) avattiin korkean profiilin keskuksiksi suunnitellut Kytäjä, Kulloo, Linna Golf , Hirsala sekä Virpiniemi.
Päättyneellä kaudella avattiin kokonaan uusia kenttiä Lappeenrannassa, Himoksella ja Rukalla, Tapiola laajeni 18-reikäiseksi. Kenttämäärän osalta suuri osa alan vaikuttajista on sitä mieltä, että merkittäviä reikiä Suomen kenttäkartastossa ei ole.
Kiviniemen vahvasti esiinnostama huoli on siis se, että golfosakeyhtiöiltä loppuvat vastiikkeen maksajat. Onko tilanne miten vakava ja kuinka eteentuleviin haasteisiin pitäisi varautua?
Kentänomistajien yhdistys (SGKY) on avoimesti liputtanut kenttien vahvemman profiloitumisen puolesta, jossa esiin on nostettu kentän ja sen palveluiden suuntaaminen ensisijaisesti osakkaille ja heidän vierailleen. Tätä puoltavan vahvan mielipiteensä kertoi seminaarissa myös Hjallis Harkimo, joka samaan hengenvetoon myönsi epäonnistuneensa pahiten uralllaan jalkapalloon ja golfiin liittyvissä busineksissaan.
Nyt on Sinun vuorosi vaikuttaa ja kertoa näkemyksesi. Osallistumalla oheiseen kyselyyn autat meitä kartoittamaan tilannetta ja tulevaisuutta. Kaikkien kyselyyn osallistuneiden kesken arvotaan kuvassa oleva Clevelandin Tour Stand Bag.
Kyselyyn pääset tästä linkistä. Vastausaikaa on 13.1.2014 asti.
Teemu Tyry
Cleveland Golfin Tour Stand Bagissa on tuplakantohihnat. Sen saa myös mainiosti kärryyn.
Golfosake on jäänne menneisyydestä. Ne olivat tuottavia vain kentän gryndareille (eihän osakkeen ostajat kenttiä ole tehnyt). Niinhän Hjalliskin suoraan myönsi, että hänen tarkoituksensa oli vain tehdä rahaa Kullo Golfilla. Hjallis oli vain 3 vuotta myöhässä, muuten hänen rahastuksensa olisi onnistunut. 2000 luvun alussa taloudessa meni kovaa ja golfosakkeen hinnoissa oli ilmaa ja Hypetystä, eivät realistisiä hintoja. Ihmettelen tuota huolta maksajista, eiväthän osakkeet mihinkään katoa, vaan kyllä maksajia riittää (kun eivät karkuunkaan pääse). Toki osa hävittää osakkeensa ”ulkomaille-teille-tietämättömille”, mutta vain marginaaliosa. Eli maksajia riittää!
Suomalaiset ovat juuttuneet menneeseen. Hullujen vuosien öykkärit kuvittelivat, että golf tuo hirveitä tuottoja, ehkä joku jotain voittikin tai sitten ”häkki heilui”. Todellisuudessa golfosake on sijoitus omaan harrastukseen, se ei ole pörssituote. Kaikki vaahtoaa Hjalliksesta ja hänen toilailuistaan. Mm. hän on jäänne menneisyydestä, mikä busines hänellä on todellisuudessa onnistunut, aika harva. Suomen Golfliitto on suurin syypää siihen, että golfosakkeet ovat menettäneet nimellisarvonsa, emissioarvoa en ainakaan minä ole odottanutkaan. Olen sijoittanut omaan liikuntaan ja piste.
Valinnoista ”miten pelaat tällä hetkellä” puuttuu vaihtoehto ”pelaan työpaikan golfkerhon pelioikeuksilla”. En kylläkään tiedä paljonko näitä nykyään enää on, mutta jonkun verran kuitenkin. Niitä käyttävät eivät välttämättä edes tiedä, perustuuko pelioikeus osakkeeseen vai johonkin muuhun erilliseen sopimukseen (johon voi kuulua sposorointia tms.)
Ongelmana on kenttien ylikapasiteetti, aktiivisiin pelaajiin verrattuna, tai kyllä kysyntää olisi jos pelaaminen olisi ilmaista tai kierros maksaisi kympin. Osaketta ei kannata ostaa kun on olemassa järjestelyjä joilla voi pelata lähes ilmaiseksi. Sensijaan että osakkaat kokoontuvat yhtiökokouksissa korottamaan vastikkeita, kannattaisi keskustella kentän pistämisestä pakettiin, ja maapohjan myymistä asuin tai muuhun käyttöön. Ei siinä ole järkeä että tunnin ajomatkan päästä Helsingin keskustasta, 100 hehtaarin omalla maalla olevan lähes velattoman kentän osakkeen hinta on yksi euro. Uudenmaanalueella on ihan liikaa kenttiä. Jos ajatellaan 18 reikäistä kenttää, sen hoitokustannukset ovat jo niin suuret että green feen pitäisi olla lähes satanen jotta kentä pyörittäminen olisi mahdollista, pelkillä green fee tuloilla. Ja sitä monikaan ymmärrettävästi ei ole valmis maksamaan. Kun käytännössä pelilippuja om saatavana 20 – 30 euron hintaan lähes kaikille kentille, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ei silloin kenenkään kannata ostaa osaketta. Eikä edes maksaa esim. 750 euron yhtiövastiketta vastaava vuokraa kauden peioikeudesta osakkaalle joka ei käytä pelioikeuttaan Mutta iso ongelma syntyy silloin kun osakkeenomistaja siirtyy autuaamille griineille. Ja jos osakkaan lähiomaiset eivät pelaa golfia, arvottonta osaketta ei kukaan osta, pelioikeudesta saatava vuokrakin jää alle vastikkeen joillakin kentillä. Pienenä valopilkkuna golfosakekauppaan on lyhyen junamatkan päässä oleva Pietari, helposti sieltä löytyy pari sataa tuhatta golfaajaj. Jos sieltä sijoittajat innostuvat se toisi myös rotia golfkenttien pyörittämiseen, ja vuosittaisiin vastikkeenkorotus seremonioihin.
Osake on ollut tapa rahoittaa aikojen alussa kentän rakentaminen ja pienten pelaaja- määrien kesken sillä on ollutkin tasainen kysyntä ja arvo. Muuten rahoitusta rakentamiseen ei olisi ollut. Golf-osake sijoituksena lienee syntynyt joskus 90-luvun vaiheilla… Onko kenttien tiheys ja kilpailu niiden välillä syynä golf-tuotteen kyllästymisilmiöön, tarjonta kasvaa ja kysyntä vähenee ? Vai onko kenttien rakentamisessa tapahtunut ylimitoitusta kuluissa tai palvelujen tason mitoituksessa, joka on johtanut kasvaviin ylläpitokuluihin ? Onhan pelikausi varsin lyhyt ja laji kilpailee myös muiden kanssa vapaa-ajan käytöstä. Peliliput ja muu uusio-pelitapojen kasvu johtunee siitä että osakkeelle ei ole omaa käyttöä, tai se on ylimääräinen joka joutaa ulkoistetuksi. Myös ikäsyyt ja muut helpottavat asiaa. Yleensäkin kaiketi edelleenkin ongelma on miten kenttä-oy hoitaa talouttaan ja millä rakenteilla ja perusteilla tulevaisuuteen katsellen. Menojen tulisi olla alle tulojen tuotteen kysynnästä, kaiken vaikka kauden sään vaihteluista riippumatta. Osakkeenkin kysyntä ja jälleenmyyntiarvo on tähänkin sidoksissa jos tulorakenne perustuu gf-tuloihin edes osittain.
On aika osakkaiden ottaa kentät haltuunsa, miettiä varsin tarkoin mikä on juuri heidän kenttänsä olemassaolen tarkoitus. Pk-seudulla osakekenttien tarkoitus on tuottaa pelaamisen mahdollisuus ensisijaisesti osakkailleen ja/tai kentältä pelioikeuden vuokranneille. Kaikki muu on toissijaista, kuten kilpailut, yritystapahtumat ja gf-pelaajat jne.. Kaikkien muiden on tultava merkittävästi osakkaiden/pelioikeutettujen jälkeen. Henkilökohtaisesti tulen tekemään kaikkeni, jotta osakkaiden etu otetaan entistä paremmin huomioon omalla kentälläni. Kyseenalaistan mm. pelilippujen saamisen ja tulenkin ehdottamaan omalla kentälläni, että pelilipuista luovutaan ja osakkeet pyritään ensisijaisesti vuokraamaan ulos kentän toimesta. Mikäli vuokraus ei onnistuisi saisi osake kernaasti levätä muutamia vuosia. Tämä poistaisi järjettömät netissä toimivat pelippumarkkinat ja edesauttaisi vuokramarkkinoita ja sitä kautta myös elvyttäsi golfmarkkinat. Huom! Mitään tuottoa en ole koskaan osakkeeltani odottanutkaan. Sen sijaan olen odottanut pelimahdollisuuteni olevan huomattavasti parempi omalla kentälläni kuin niillä, joilla ei pelioikeutta ole.
Mielestäni suurin syy ongelmiin on ollut se, että gryndarit ovat tehneet yhtiöjärjestykset mahdollisimman helpoiksi itselleen myydä osakkeita (heidän tehtävähän on ollut ”huijata” osakkeita myymällä mahdolisimman hyvät rahat itselleen). Tämä on johtanut siihen, että yhtiöjärjestykset ovat olleet huonoja sitten jatkossa kentän pyörittämiseen. Mutta eihän gryndareitä (näitä kentän perustajia) se enää ole kiinnostanut, kerran eivät itse ole enää pyörittämässä kenttää. Eli intressinä on ollut nopea ja lyhytnäköinen rahanteko, ei yhtiöiden hyvinvointi tulevaisuudessa. Mutta eihän heitä siitä voi syyttää, se on ollut taas heidän liiketoimintansa. On suorastaan hurskastelua, miten joka paikassa kerrotaan, että golffarit ovat itse rakentaneet omat suorituspaikkansa – ei sinnepäinkään – rahoittaneet kyllä – mutta kyllä rakentajien ainut tavoite on ollut tehdä rahaa itselleen – kuten Hajalliksellakin, ei se sitä kenttää tehnyt, jotta tarjoaa ihmisille mahdollisuuden pelata golffia. Eli ollaan nyt näissä asioissa rehellisiä! (tämä siis Oy-pohjaisilla kentillä). Ja tämän takia, jo 90-luvulla varoteltiin (80-luvun lopun boomin lauettua ongelmiin) näistä yhtiöjärjestyksistä. 90-luvulla oli golflehdessä ja talouslehdissä juttuja, joissa varoiteltiin yhtiöjärjestyksistä ihmisiä. Samalla toivottiin, että kun seuraava buumi tulee, niin ei tehtäisi samoja virheitä kuin 80-luvun lopussa. Buumi tuli 90-luvun lopulla ja taas tehtiin samat virheet. Kukaan ei lukenut ja tutustunut yhtiöjärjestyksiin, vaan kilpaostaminen nosti hintoja. Gryndärit markkinoivat kovaa ja nostivat hintoja kesken projektien, saaden kunnon Hypeä aikaan ja paremman katteen itselleen. Osakkeen ostajat elivät ”joukkohysteriää”, kun kaveri osti, ostettiin itsekin, tietämättä edes kunnolla mitä. Eli kyllä ”tyhmää osakkeen ostajaa” gryndarit ovat vieneet kuin pässiä narussa. Ja yhtiöjärjestykset edelleen olivat täysiä pommeja (vaikka edellinen buumi jo näytti niiden vaarallisuuden ja niistä varoiteltiin ihmisiä). Tavallaan jopa hyvä, että tämä pommi leviää nyt lopulta käsiin – koska ei tällä tavalla rahoittamalla enää kolmatta epätervettä buumia tarvita. Kyllä nyt viimeistään osakerahoitteinen malli on tullut tiensä päähän – eikä tuolla mallilla kannata enää tehdä yhtään kenttää Suomeen. Maailmalla on järkeviä malleja esimerkiksi monia: membership-kentät, Resort-kentät, yrittäjäpohjaiset kentät….niissä ei sidota ihmistä elinikäiseen (ja jälkeläisille jatkuvaan) maksuvelvollisuuteen, ei ole pelilippuja, eikä nimeämättömiä pelioikeuksia. Onneksi porukka on nyt vihdoin sen tajunnut, eikä kukaan järkevä ihminen enää halua golfosaketta, on kylkiäisenä kultakorttia tai mitä vaan etua, ei kukaan halua omaa tai jälkeläistensä toimeentuloa vaarantaa yhden golfosakkeen kanssa, josta et eroon pääse!
Golfin aloittamiskynnys on valitettavasti erittäin korkealla. Kursseilla (gc)kyllä käy väkeä kohtalaisen hyvin. Mutta jatkaminen siitä eteenpäin onkin sitten vaikeampaa. Pitäisi heti ”sitoutua” tai vuokrata osake, joka asiassa empivälle aloittelijalle on kohtuuton vaatimus. Toinen vaihtoehto olisi gf-pelaaminen, mikä sekin on pelaamisen aloittamista harkitsevalle kustannuksiltaan ja haasteistaan (ympäristöpaineet kentällä) vaikeaa, eikä jokamieskenttiä (Paloheinää, golfareiden halveksima ja luukki, musta maanantai) lukuunottamatta juuri ole tarjolla. Miten siis koukutammw uusia pelaajia? Nyt kaikki golfpisteen palstoilla haluavat kilvan vaikeuttaa joustavaa tarjontaa, mutta eivät kuitenkaan kehitä vaihtoehtoja pelaamisen kokeiluun.
En osta enään osaketta golfkentälle mistään päin suomea. Osakkeen omistaja ei saa sellaisia lisäarvoa jotta sijoitus osakkeeseen olisi kannattavaa. Tällä hetkellä pelioikeus on espanjalaisella kentällä ja saa pelata niin paljonko ehtii ympäri vuoden. Se riittää.
Kenttien kulurakenne ja sitä myötä maksut ovat nousseet suuresti. Sesongin ollessa 6 kuukauttta, ympärivuoden palkattua porukkaa pitää olla 4 – 6 henkilöä. Siis mitä ? Kuulemma on kaikenlaista tekemistä, markkinointia, myyntiä …. kuitenkin lähes kaikki on ulkoistettu, kirjanpidot, laskutus, siivous, kiinteistöjen ylläpito … Totta , kentänhoito koneet on huollettava, vaiko ulkoistettu ? Jos golfklubi on jäseniä varten. mitä siellä tekee monta ihmistä koko talven, muuta kuin lomailee ? helpommin pääsee, kun vaan pelailee GF:llä, niin ei tarvii päätä vaivaa. voin tietysti olla ihan metsässä, BUT !
Golf-toimiala on taantumassa, joka jatkuu ja syvenee. Hintakilpailu kiristyy. Golf-osakeyhtiöitä on liikaa, ja ne ovat tappiollisia ja raskaasti velkaantuneita. Osakkeiden arvon laskiessa yhtiöt eivät ole enää luottokelpoisia ilman lisävakuuksia. Konkurssi uhkaa monia. Saneeraus- ja ulkoistamistoimin haetaan kustannussäätöjä. Ne eivät pelasta kaikkia. Suurimmissa vaikeuksissa ovat yhden kentän yhtiöt, joiden sijainti ei ole riittävän hyvä. Kriisin jatkuessa syntyy kenttien omistamiseen, hallinnointiin ja kentänhoitoon erikoistuneita yhtiöitä!
SGKY:n seminaarissa Hjalliksen kanssa keskustellessaan SGL’n pj Antti Peltoniemi, osakas useassa kenttäyhtiössä, piti myös hyvänä ns. Suomen mallia golfkenttien/kenttäyhteisöjen rahoituksessa. Hän kertoi eurooppalaisten kolleegojensa kunnioituksella hämmästelevän suomalaisten golfkenttien määrää, hyvää laatua & taloudellista tilaa. On tarpeellista, että golfkenttien ja -klubien rahoituspohja säilyy. Uusia hankkeita varten on löydettävä rahoitustapoja, jotta golfin ja golfareiden määrä voi jatkaa kasvua. Sekä golfkentän perustaminen että pyörittäminen maksavat varsin paljon ja maksajat on löydyttävä eikä oikein muita tahoja ole kuin golfarit itse. Jokainen yhtiö päättää luonnollisesti itse ja on vastuussa omista päätöksistään.
Toivottavasti uusia kentähankkeita nykyisellä osake periaatteella ei panna vireille ennenkuin entinen kenttien ylikapasiteetti on saaatu purettua , tavalla tai toisella. Luulisi nyt Golfliitonkin edun mukaista olevan että Suomessa on terveet osakemarkkinat, moni lajiliitto olisi tyytyväinen jos urheilijat olisivat omilla varoillaan rakentaneet omat suorituspaikkansa. Jos golf piireissä ei järkeä löydy ylimääräisten kenttähankkeiden aloittamista vastaan, toivottavasti sitä löytyy ELY keskuksista.
Olen osallistunut pitkän golfurani aikana kahden eri kentän ns. ensimmäiseen osakeantiin. Miksi? Halusin pelata golfia. Ilman kenttää se ei ole mahdollista ja osakkeen hankkimisella omalta osaltani mahdollistin kotikaupungissani loistavaa hanketta. Tiedän 100% varmuudella, että Kulloon tapaista ”tiienaamisen yritystä” eväti perustajaosakkaat kuvitelleet havittelevansa. Heidän kauluksensa ovat puhtaat. Totta on, että 1980-lopun huumassa parikin ystävääni ostivat annissa jopa 10 osaketta. Hei eivät koskaan pelanneet ja kärsivät nahoissaan. ( Tekisi mieleni sanoa, että olisit edes pelannut, niin ei olisi niin sattunut) Sittemmin lähes 20 vuotta myöhemmin kaupunkiin saatiin toinen kenttä. Aatokseni olivat täysin muuttumattomat ja perusteluni osakkeen hankinnalle olivat edelleen samat. Maailma oli viisastunut ja tiedossani ei ole ketään, joka olisi hankkinut tuon osakkeen euromääräisen arvonnousun takia. Kauppiasurani aikana olen oppinut, että jos tuote on ihan p*&¤ka, niin sitä on huomattavan vaikea myydä. Oulussa on kaksi upeaa kenttää, molemmat ovat leveysaste huomioonottaen huippukunnossa. Jos – ja kun – golf itse PELInä pitää arvoistaan kiinni, niin Etelän varesten kokemaa ylikapasiteettia ei synny ja kaikki menee lutvimalla eteenpäin. Unohda eurot, osakkeesi on oikeus pelata hienoa PELIä ja keskity slaissiin korjaamiseen.
Golfosakkeet ovat tulevaisuudessa eläkeläisten (jotka siis eivät haluu myydä/eivät voi myydä) osakkeitaan ja venäläisten hallussa. Jokainen viisas ja laskutaitoinen aktiivigolfari pelaa halvimmalla mahdollisella tavalla.
Toinen Pekka on oikeassa näin voi käydä, ja on kolmaskin osakkaita omistava taho eli varattomat kuolinpesät.
tuo toimii aikansa, sitten kun muutama kenttä keikahtaa nurin ja kysyntä nousee yli tarjonnan, niin mitenhän käy Pekalle? Pekka maksaa tai Pekka lopettaa pelaamisen……
Kuten joissakin kommenteissa viitataan, on pelaajamäärän kasvu monien ongelmien avain. Nykytilanteessa uusien kenttien rahoitus ei taida onnistua. Jos pelaajamäärät nousevat, käynnistyy nosakkeiden vuokramarkkinat täysin uudella tavalla. Olennaista on vuokrien nousu korkeammaksi kuin golfyhtiölle maksettava vastike. Kun ero on jonkun mielestä tarpeeksi korkea, alkaa kiinnostus oman osakkeen hankkimiseksi kasvaa. Mitä enemmän näitä on sitä nopeammin ala tervehtyy. Lopulta jopa osakaspohjaisten kenttien uusperustannankin edellytykset saattavat syntyä. Toinen asia on ”törsätäänkö” kenttien hoidossa. Jos ja kun ainakin jossakin on vallalla kohtuuttomien kustannusten taso, seurauksena on liian korkea maksutaso ylipäätään. Tällä tarkoitan kaikkia maksuja greenfeestä vastikkeeseen saakka. Tämä rajoittaa pelaajamäärän kasvua. Pitäkäämme siis huolta pelaajamäärän kasvusta. En näe muuta tietä ulos näistä ongelmista. Alalla lienee n. 100 000 osakkeenomistajaa. Yhtiöillä on iso vastuu heihin nähden.
Ei ole tarkoituskaan olla pörssikeinottelua .Omaan urheilulajiin sijoittaminen on aina hintansa väärtti .Paikka missä pelata,ilman aikavarauksia ..Ja itse valitsemassa seurassa aina silloin tällöin ..Niinhän se menee ..Osakkeiden hinnat tulleet alas,säännnöt sallivat etäjäsenet ..Suurin osa etäjäsenistä ei edes taida tietää missä se niin sanottu kotiseura sijaitsee,mutta oli halpa ..Golffiin kuuluu myös Klubi-Elämä,joka antaa oman silauksen omistamalle osakkeelle .Toivoisin että toimet menisivät siihen suuntaan että saataisiin pelaajat kotiutumaan omalle klubilleeen ja kunnioittamaan hienon pelin alkuperäisiä muotoja .Golf on golffia ja pesäpallo on pesäpalloa ja molempia sopii maailmaan .Harrastuksellamme on hieno historia,kunnioitetaan sitä …