Vuosia käyttämättömänä olleen kentän kunnostus oli jo kilpailutettu, mutta poliittinen tuki petti ratkaisevalla hetkellä.
Petikon golfkentän paluu pelikentäksi törmäsi Vantaalla poliittiseen vastustukseen juuri, kun vuosia käyttämättömänä olleen kentän kunnostaminen oli edennyt pisimmälle pitkään aikaan.
Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti veti tiistaina pois esityksensä Petikon yhdeksänreikäisen golfkentän kunnostamisesta. Syynä oli se, ettei esitykselle ollut kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnassa riittävää kannatusta.
Käytännössä lautakunta siis torppasi hankkeen etenemisen, vaikka varsinaista hylkäävää päätöstä ei tehty. Kallislahti päätti vetää esityksen pois saatuaan ennakkokeskusteluissa selville, että ainakin kaksi poliittista ryhmää oli asettumassa sitä vastaan.
”Ennakkokeskusteluissa, neuvotteluissa havaittiin, että ei tule menemään läpi”, Kallislahti sanoi Helsingin Sanomille.
Käänne on merkittävä, sillä Petikon palauttaminen golfkäyttöön oli edennyt jo varsin konkreettiseen vaiheeseen. Vantaa oli laatinut kentästä yksityiskohtaisen hankesuunnitelman, kunnostuksen kustannuskatoksi oli asetettu 345 000 euroa ja urakka oli jo kilpailutettu.
Vielä muutama päivä ennen lautakunnan kokousta pitkän linjan golfvaikuttaja Markku Ignatius arvioi Ylelle, että hanke oli edennyt pidemmälle kuin aiemmat yritykset Petikon palauttamiseksi golfkäyttöön. Hänen mukaansa jo rakennetun kentän pohja on edelleen hyvä, vaikka vuosia käyttämättömänä ollut alue näyttää nykyisin paikoin villiintyneeltä.
Nyt aikataulu meni uusiksi.
Tiistain käänne ei ollut ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun Petikon suunnitelma törmäsi lautakunnassa vastatuuleen.
Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta käsitteli kentän käyttöönottoa jo elokuussa. Tuolloin asia palautettiin valmisteluun, koska lautakunta halusi täsmällisemmän suunnitelman ja kustannusarvion.
Uudessa suunnitelmassa lähtökohtaa muutettiin olennaisesti. Petikkoa ei ollut tarkoitus palauttaa alkuperäistä vastaavaan kuntoon, vaan siitä haluttiin rakentaa turvallinen, hyväkuntoinen ja kohtuullisin kustannuksin ylläpidettävä kaupunkikenttä.
Aiemmassa kilpailutuksessa saadut tarjoukset olivat olleet noin 720 000–750 000 euroa, eikä kaupunki hyväksynyt niitä. Uuden suunnitelman kustannuskatoksi määriteltiin 345 000 euroa.
Suunnitelman mukaan kentän viheriöt, tiipaikat, väylät, karheikot ja bunkkerit kunnostettaisiin. Myös kastelujärjestelmä ja pumppaamo vaativat töitä. Kalleimmat rakenteet, kuten maanmuotoilu, kuivatus ja viheriöiden hiekkarakenteet, ovat kuitenkin edelleen pääosin käyttökelpoisia.
Kentän kunnostamisesta julkaistiin syyskuussa uusi tarjouspyyntö. Tarjousten jättämisen määräaika oli keskiviikkona 7. lokakuuta eli päivä lautakunnan kokouksen jälkeen.
Petikosta suunniteltiin suomalaisittain poikkeuksellista golfkenttää.
Kaupungin ensisijaisessa mallissa Vantaa vastaisi kentän kunnostamisesta ja ylläpidosta sekä saisi pelaamisesta syntyvät tulot. Pelaaminen perustuisi pay & play -malliin. Osaketta tai pelioikeutta ei tarvittaisi, eikä pelaamisen lähtökohdaksi haluta korkeaa liittymiskynnystä.
Kallislahti pitää tästä periaatteesta edelleen kiinni.
”En suin surminkaan halua siitä osakaskenttää, jossa heti sinne pääsylle tulee kynnys”, hän sanoi Helsingin Sanomille.
Esikuvana on käytetty Helsingin Paloheinää. Siellä yhdeksänreikäisellä kentällä pelattiin vuonna 2025 noin 47 000 kierrosta.
Petikon laskelmat on rakennettu huomattavasti pienemmän kierrosmäärän varaan. Kentän vuosittaisten käyttökulujen on arvioitu olevan noin 309 000 euroa, ja toiminta kattaisi kulunsa noin 15 700 kierroksella.
En ole koskaan törmännyt tällaiseen 25 vuoden uran aikana.
Perusskenaariossa Petikossa pelattaisiin 30 000 kierrosta vuodessa. Tällä määrällä ensimmäisen täyden pelikauden käyttötulos olisi kaupungin laskelmien mukaan noin 161 000 euroa.
Kunnostuksen lisäksi rahaa tarvittaisiin kentän kasvatusvaiheeseen ja avaamiseen. Näiden kanssa kertaluonteisten kustannusten laskennallinen kokonaismäärä nousisi noin 459 000 euroon.
Kallislahti ei aio luovuttaa
Tiistain vastoinkäyminen ei merkitse Petikon golfhaaveen lopullista hautaamista.
Kallislahti aikoo jatkaa vaihtoehtojen selvittämistä syksyn ja talven aikana. Hänen mukaansa kaupungilla on joka tapauksessa käsissään jo rakennettu golfkenttä, jonka rakenteet rapistuvat niin kauan kuin aluetta ei käytetä.
”Työ jatkuu ja golfkenttä on olemassa.”
Kallislahti pitää kentän kunnostamista perusteltuna myös siinä tapauksessa, että Vantaa ei lopulta ryhtyisi itse sen operaattoriksi. Pelikuntoiselle kentälle olisi hänen mukaansa huomattavasti helpompi löytää yksityinen toimija kuin vuosia käyttämättömänä olleelle alueelle.
Petikon ympärillä käytävä poliittinen kamppailu on kuitenkin yllättänyt kokeneen liikuntajohtajan.
”Mä en ole koskaan törmännyt tällaiseen 25 vuoden uran aikana”, Kallislahti sanoi Helsingin Sanomille.
Hän kuvaili Petikkoa ”kuumaksi perunaksi”, joka on synnyttänyt poikkeuksellisen paljon keskustelua ja vaikuttamista.
Petikon erikoinen historia ulottuu lähes vuosikymmenen taakse.
Yksityinen Vantaan Golfpuisto oy rakensi alueelle yhdeksänreikäisen kentän, joka valmistui vuonna 2017. Toiminta jäi kuitenkin lyhyeksi. Kaupunki purki maanvuokrasopimuksen vuonna 2018 sopimusehtojen rikkomisen vuoksi, ja yhtiö ajautui myöhemmin konkurssiin.
Taustalla olivat alueelle tuotuihin maa-aineksiin liittyneet vakavat epäselvyydet. Vantaan kaupunki teki asiasta tutkintapyynnön, jota seurannut oikeusprosessi johti viime vuonna ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ympäristön turmelemisesta.
Golfkenttä jäi tämän jälkeen käyttämättömäksi. Kaupunki sai myöhemmin omistukseensa myös sen kastelujärjestelmän.
Pitkän aikavälin suunnitelmissa Petikkoa on hahmoteltu jopa 18-reikäiseksi kentäksi. Ensin nykyinen yhdeksänreikäinen kenttä pitäisi kuitenkin saada takaisin peliin.
Vielä ennen tiistaita tavoitteena oli tehdä kunnostustöitä syksyn 2026 ja kevään 2027 aikana. Vuosi 2027 olisi ollut pääosin nurmipintojen kasvatusvuosi, ja ensimmäiseksi täydeksi pelikaudeksi oli suunniteltu vuotta 2028.
Nyt tämä aikataulu on vähintäänkin epävarma.
Petikon kohtaloa selvitetään seuraavaksi syksyn ja talven aikana. Pöydällä ovat edelleen kaksi päävaihtoehtoa: kaupunki kunnostaa kentän ja ryhtyy itse sen operaattoriksi tai alueelle etsitään yksityinen toimija.
Yksi asia muuttui kuitenkin tiistaina olennaisesti. Vielä hetki sitten kysymys kuului, milloin Petikossa jälleen pelataan golfia. Nyt on jälleen kysyttävä, pelataanko siellä lainkaan.
Lue seuraavaksi: Vantaan Golfpuiston maanläjitysjutussa määrättiin vankeustuomioita ja isoja vahingonkorvauksia
Ei yllättäisi, jos vastustajina on ollut kaksi V:llä alkavaa puoluetta. Eihän sitä nyt golfia voi kunnon kansalaiset harrastaa, ainoastaan herraskaiset.
Perussuomalaiset (PS): Puolue on profiloitunut vahvasti hankkeen vastustajana. Erityisesti vantaalainen kaupunginvaltuutettu ja lautakuntapoliitikko Juha Järä (ps.) on kritisoinut hanketta julkisesti. Järä on luonnehtinut kaupungin suunnittelemaa kunnallista golfkenttää ”tusinaradaksi” ja katsonut, että Petikon alue pitäisi valjastaa mieluummin muuhun käyttöön, kuten frisbeegolfiin. [1]